Kaupunki

Koulun aloittava Evangelos Gardias, 7, osaa jo neljää kieltä sujuvasti sekä ymmärtää hieman swahilia ja latviaa

Lasten rohkeus käyttää vieraita kieliä on kasvanut. Sitä ovat tukeneet lasten osallistaminen kodeissa ja kouluissa sekä globalisaatio, internet ja monikulttuurisuus.

Tuhannet ekaluokkalaiset aloittavat taipaleensa opintiellä tämän viikon torstaina, kun lukuvuosi pyörähtää käyntiin pääkaupunkiseudulla.

Helsingissä lukuvuosi on historiallinen, sillä uudet peruskoululaiset aloittavat vieraan kielen ensi kertaa jo ensimmäisellä luokalla.

Yksi koulun alkua jännittävä on seitsenvuotias Evangelos Gardias, jolle on kertynyt jo valmiiksi rutkasti kielitaitoa. Hän osaa sujuvasti suomea, englantia, venäjää ja kreikkaa sekä ymmärtää jonkin verran swahilia ja latviaa.

”Myös ranskaa olisi kiva osata”, ujohko Evangelos sanoo. Hän nimittäin pelaa jalkapalloa ja fanittaa Manchester Unitedin ranskalaista keskikenttäpelaajaa Paul Pogbaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Evangelos on käynyt Kaivopuiston kansainvälisen päiväkodin esikoulun ja siirtyy Malmin peruskoulun englanninkieliselle ykkösluokalle. Äidinkieleksi hänelle aiotaan valita kreikka, sillä muita kieliä Evangelos käyttää enemmän arjessaan.

Osaaminen on karttunut kansainvälisen perheen arjessa. Evangeloksen isä on kreikantansanialainen, joka puhuu pojalleen kreikkaa mutta käyttää myös swahilia.

Äiti on venäjänkielinen latvialainen, joten Evangelos osaa venäjää ja ymmärtää hieman myös latviaa. Kavereiden kanssa hän puhuu suomea, mutta perheen yhteinen kotikieli on usein englanti.


Herkkyys oppia kieltä on kaikkein suurim­millaan 5–7-vuo­tiailla, joten kielen opis­kelun aloit­ta­minen ensim­mäisellä luokalla on hyvin perus­teltua.

Koulunsa juuri aloitta­neilta ei odoteta luku- tai kirjoitustaitoa, joten opetus tapahtuu suullisesti. Toiminnallisuutta korostetaan: opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi leikkejä ja draamaa. Tämä on vaatinut panostusta opettajien koulutukseen, mutta nyt kaiken pitäisi olla valmista.

Helsingin yliopiston kielididaktiikan dosentti Pirjo Harjanne on uudistuksesta iloinen. Kielididaktiikka on kasvatustieteiden osa-alue, joka tutkii vieraan kielen opetusta, opiskelua ja oppimista.

Harjanteen kokemusten mukaan lasten kielitaito on kehittynyt Suomessa viime vuosina roimasti. Tähän ovat johtaneet ainakin lasten kasvava rohkeus käyttää vieraita kieliä. Sitä taas ovat tukeneet lasten osallistaminen kodeissa ja kouluissa, globalisaatio, internet ja monikulttuurisuus.

”Luokkahuoneissa tapahtuu paljon opetusta ja opiskelua, joka kohdentuu kielitietoon. Kielitaito on kielellä viestintää, viestintätaitoa. Siihen liittyy paljon muutakin kuin lingvistiikka.”

Yli kymmenen vuotta oppikirjoja tehnyt Harjanne toivoo kielten opiskeluun ketteryyttä: ajankohtaisia, vaihtuvia materiaaleja ja oikeita kontakteja kieltä puhuviin. Oppikirjojen orjallinen tuijotus ei välttämättä takaa parempaa kielitaitoa, ja opiskeluun voi saada mielekkyyttä huomioimalla oppilaiden mielenkiinnon kohteita.

Evangelokselle kielten osaaminen on ollut arkipäivää koko hänen elämänsä. Hän ei ole kovinkaan innostunut esittelemään kielitaitoaan toimittajille. Hän ehkä jopa vähän ihmettelee, miksi täysin luonnollisesta asiasta ollaan niin kiinnostuneita.

Evangeloksella on neljä sisarusta, jotka hallitsevat saman kielikattauksen.

”Joskus lasten leikeissä kielet sekoittuvat iloisesti keskenään”, naurahtaa perheen äiti Marija Ribakova.

Evangelos ei odota koulumaailmasta vielä mitään erikoista mutta tietää, että laajan kielitaidon päälle on hyvä alkaa rakentaa lisäosaamista.

Opetuksessa huomio on siirtynyt opettajasta oppilaaseen. Vuonna 1994 opetussuunnitelmaan kirjattiin ensimmäisen kerran ajatus viestinnällisestä kielten opetuksesta – siis kielitaidon opetuksesta kielitiedon sijaan.

Opettajan autoritaarinen asema luokassa on vähentynyt merkittävästi. Pirjo Harjanteen mukaan se ei ole huono asia: hyvä opettaja luo yhdessä oppilaiden kanssa turvallisen ympäristön, jossa oppilas uskaltaa käyttää kieltä ja harjoitella.

Opettaja tietää, miksi ja miten opiskellaan, mutta hän ottaa huomioon oppilaiden ehdotukset ja antaa heille tilaa käyttää kieltä omaehtoisesti.

”Kun tavoitteena on kulttuurienvälinen viestintätaito, ei sitä opita siten, että opettaja on auktoriteetti, joka puhuu, ja oppilaat kuuntelevat.”

Vielä viime vuosituhannella, ennen vuonna 1994 tapahtunutta opetussuunnitelman uudistusta, kieltenopetus oli nykyistä opettajakeskeisempää.

”Sanotaan, että opettaja saa paljon harjoitusta siinä, eivät oppilaat”, Harjanne huomauttaa.

Hänellä on viesti kielen opiskelun aloittaville: ”Täydestä sydämestä rohkaisen heitä ilolla ja uteliaisuudella astumaan uuden kielen maailmaan!”

Evangeloksesta tehtiin video myös Helsingin Sanomien Lasten uutisiin. Voit katsoa pätkän alta:


Oikaisu 7.8. kello 11.55 2018: Paul Pobga on pelipaikaltaan keskikenttäpelaaja, ei hyökkääjä kuten jutussa aiemmin virheellisesti väitettiin.

Fakta

Kielenopetus aikaistuu


 Syksyllä 2018 peruskoulunsa aloittavilla helsinkiläisillä A1-kielen eli vieraan kielen tai toisen kotimaisen opiskelu alkaa jo ensimmäisellä luokalla.

 Aiemmin A1-kielen opiskelu aloitettiin kolmannella luokalla. Muilla kieltenopiskelu jatkuu aiemman suunnitelman mukaisesti.

 Uudistuksen seurauksena oppilaiden viikoittainen tuntimäärä kasvaa enintään kaksi tuntia.

 Helsingissä A1-kielenä voi opiskella englannin ja ruotsin lisäksi muun muassa saksaa, venäjää ja kiinaa. Suurin osa oppilaista on valinnut A1-kielekseen englannin.

 Toiveena on, että yhä useampi valitsisi jonkin muun tarjolla olevista kielistä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Peruskoulu
  • Kouluun
  • Kielet
  • Kielitaito
  • Valtteri Parikka
  • Vilma Ikola

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    4. 4

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    5. 5

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    6. 6

      Vastaako sinunkin lapsesi, että äiti siivoaa, kun pyydät häntä raivaamaan lelut huoneestaan? Opettele temppu, jonka avulla lapsi alkaakin siivota itse

    7. 7

      Terminator, Salkkarit ja Spaissarit tekivät ysäristä ysärin – Testaa, kuinka hyvin muistat 90-luvun suosituimmat elokuvat, tv-sarjat ja musiikin

    8. 8

      Pojista puhutaan kummallisten yleistysten kautta

    9. 9

      Mikä Lasipalatsin kelloja vaivaa? Koko maailma katsoo nyt Helsinkiin, mutta aika näyttää pysähtyneen uuden museon ulkopuolella

    10. 10

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    2. 2

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    3. 3

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    4. 4

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    5. 5

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    6. 6

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    7. 7

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    8. 8

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    9. 9

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    10. 10

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää