Kaupunki

Sokerijunaa Ukrainasta ei koskaan tullut, mutta paperiteollisuuden menestystarina sai tärkeän sysäyksen - Näin pula ja Suomen orastava teollisuus kytkeytyivät toisiinsa sekavana vuonna 1918

Vuonna 1918 Suomessa oli huutava pula muun muassa sokerista. Katseet kääntyivät kohti Ukrainaa.

”Oikeata, ensiluokkaista sakkariinia kristalleissa, taatusti vähintään 450 kertaa, myydään yksityisiä käyttäjiä varten yhden gramman eristä ylöspäin.”

Näin ilmoitti Helsingissä Aleksanterinkatu 7:ssä sijainnut G. Strömfelt & C:o. Helsingin Sanomissa sata vuotta sitten, 9. elokuuta vuonna 1918.

Samalla lehden etusivulla oli Pohjoisella Esplanaadikadulla sijainneen Akateemisen Osuusruokalan Osmolan ilmoitus, jossa kerrottiin, että ”mustikoita, muuraimia (lakkoja) ja puolukoita ostetaan isommissa erin”.

Maailman ensimmäinen keinotekoinen makeutusaine sakariini oli keksitty vuonna 1879. Se on satoja kertoja makeampaa kuin sokeri, mutta osuusruokala Osmolalle siitä ei olisi ollut iloa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sakariinilla ei voi säilöä eikä leipoa, ei myöskään vuonna 1884 keksityllä ja Orionin valmistamalla dulsiinilla, jota oli HS:n ilmoituksen mukaan saatavana Elannon sekatavaramyymälöistä.


Suomi poti sisällissodan päätyttyä ankaraa elintarvikepulaa. Kaupunkilaisia oli opetettu viljelemään kaupunkipalstoilla vihanneksia ja juureksia.

Tilanne oli paha varsinkin Helsingissä, jossa jouduttiin heinäkuussa pariin otteeseen turvautumaan selluleipään. Elintarvikeviranomaiset määräsivät leipurit käyttämään sellua viljan seassa, koska viljavarat olivat ehtyneet ja jauhoja oli pakko jatkaa.

Selluleivän kerrotaan olleen huonosti sulavaa ja pitkäkuituista. Sillä lähti näläntunne, mutta se ei ravinnut.

Aliravitsemuksen heikentämiä ihmisiä kuoli tauteihin sodanjälkeisillä vankileireillä mutta myös ”normaalioloissa”. Erityisen tappava oli ympäri maailman levinnyt ja Suomeenkin kulkeutunut espanjantauti: Suomessa sen arvellaan tappaneen 25 000 ihmistä, Helsingissä muutama sata.

Sokeripula oli alkanut jo muutama vuosi aiemmin. Vuoden 1916 alusta koko Venäjällä siirryttiin aluekohtaiseen sokerin säännöstelyyn. Näin myös Suomelle määrättiin sokerikiintiö.

Kun Suomi itsenäistyi ja irrottautui Neuvosto-Venäjästä, sokerin sekä muiden raaka-aineiden ja elintarvikkeiden tuonti entisestä emämaasta tyrehtyi. Sokeri oli kortilla lähes koko Euroopassa, joten sitä ei saatu muualtakaan.

Suomessa ei noihin aikoihin viljelty sokerijuurikasta, joten sokerin saanti oli täysin tuonnin varassa.

Katseet kohdistuivat Ukrainaan, niin ikään Neuvosto-Venäjästä irrottautuneeseen mustan mullan vilja-aittaan ja sokerin tuottajamaahan. Ukrainan suuntaan käänsi katseensa myös Saksa, joka kärsi ensimmäisen maailmansodan aiheuttamasta vaikeasta elintarvikepulasta.

Ukraina oli viljavuutensa ja muun muassa sokerinsa tähden hetken aikaa Euroopan keskeisimpiä valtioita. Kuten historiasta tiedetään, maan itsenäisyyttä ei kestänyt kauan: Saksan luhistuttua Neuvosto-Venäjä liitti Ukrainan jälleen itseensä.

Ukraina olikin vuonna 1922 perustetun Neuvostoliiton keskeinen elintarvikeaitta liittovaltion loppuun saakka.

Elokuun 9. päivänä 1918 Helsingissä leimattiin valtakirja, joka liittyi etenkin sokeripulaan.

Valtakirjalla nimitettiin kaksi suomalaismiestä konsuleiksi Ukrainan Kiovaan ja Odessaan. He olivat Rudolf Walden ja Gösta Serlachius, kaksi samana vuonna perustetun Suomen Paperitehtaitten Yhdistyksen voimahahmoa. Mukaan matkalle otettiin myös kolmas mies: sokerialan ammattilainen, maisteri A. E. Alfthan.

Heidän oli määrä matkustaa Ukrainaan neuvot­tele­maan sokerin saami­sesta Suomeen. Matka katsot­tiin kiireel­liseksi, koska sokeria tarvittiin kipeästi paitsi leivontaan myös lähestyvän syys­sadon säilöntään.

Vaihtokaupassa Ukrainalle tarjottaisiin paperia, josta oli maassa suuri pula. Tämä näkyi esimerkiksi siten, että sanomalehdet olivat pienikokoisia ja ne oli usein painettu paksulle käärepaperille.

Sanomalehdet olivat tuolloin tärkeitä propagandan välineitä. Propaganda jos mikä oli arvossaan aikoina, jolloin Eurooppa oli poliittisesti ja sotilaallisesti harvinaisen epävakaa.

Ukrainan kauppamatka olikin tärkeä myös suomalaiselle metsäteollisuudelle.

”Toiveena oli saada Suomen paperiteollisuus elpymään. Mutta samalla he rakensivat organisaation, joka jatkuvasti hoitaisi Suomen paperin myyntiä Ukrainassa”, kirjoittaa Einar W. Juva Rudolf Waldenin elämäkerrassa vuonna 1957.

Ukraina oli vielä jokseenkin sekasorron tilassa, eivätkä Suomea vaikutuspiirissään pitäneen Saksan omat pyrkimykset edesauttaneet Berliinin kautta Ukrainaan suuntautunutta matkaa.

Syyskuun 6. päivänä Walden ja Serlachius alkoivat ottaa vastaan ukrainalaisten paperitilauksia. Sopimuksen mukaan Suomen Paperitehtaitten Yhdistys sitoutui toimittamaan Ukrainaan vuoden loppuun mennessä 600 000–1 000 000 puutaa paperia, etupäässä sanomalehti-, paino- ja kirjoituspaperia. Puuta on vanha painomitta.

Kaupat tehtiin lopulta miljoonasta puudasta eli yli 16 miljoonasta kilosta paperia ja vastineeksi 250 000 puudasta eli yli neljästä miljoonasta kilosta kristallisokeria.

Syyskesän 1918 Helsingin Sanomissa kaupunki­laisille kerrottiin, kuinka säilöntä onnistuu ilman sokeria. Elon­korjuu oli Suomessa kuitenkin jo ohi, kun kaupoista vasta sovittiin Ukrainassa.

Suomeen ei lopulta koskaan saapunut sokerijunaa. Euroopan voimatasapaino oli nimittäin jälleen muuttunut: syksyllä 1918 ympärysvallat löivät Saksan ja Neuvosto-Venäjä otti Ukrainan takaisin itselleen.

Ukrainan kanssa neuvoteltu sopimus mitätöityi, eikä yhtään sen paremmin käynyt suomalaiselle paperikuormalle.

Einar W. Juva kirjoittaa: ”Aluksi näytti siltä kuin Suomen paperiteollisuus olisi saanut itselleen vientimaan Ukrainasta. Niin ei kuitenkaan käynyt. Kun Saksa sortui syksyllä 1918 ja bolševikit valtasivat Ukrainan samoin kuin Baltianmaat, tyrehtyi vienti. Osa tilatuista ja jo maksetuista lähetyksistä oli ehditty toimittaa matkaan. Ne jäivät Riikaan, ja niistä riitti sitten huolta ja vaivaa Suomen Paperitehtaitten Yhdistykselle vuosikausiksi.”


Jotain hyvää sokeri- ja paperihankkeesta kuitenkin seurasi.

Suomalaiset puunjalostustehtaat ja sahat olivat melko pieniä ja hajallaan. Jotta esimerkiksi ulkomaankauppaa olisi voitu käydä, tuotantomäärien olisi pitänyt olla paljon suurempia. Niinpä Suomen metsäteollisuus alkoi tehdä yhteistyötä, jolla oli pitkäkestoinen vaikutus.

Rudolf Waldenin, Gösta Serlachiuksen ja A. E. Alfthanin Ukrainan-matkasta muodostui yksi rakentava luku suomalaisen metsäteollisuuden tulevaan menestystarinaan.

”Kun Suomen Paperitehtaitten Yhdistys, Selluloosayhdistys ja Puuhiomoyhdistys nyt toimivat yhdessä, olikin suuret mahdollisuudet olemassa viennin järjestämiseksi maan eduksi”, Einar W. Juva kirjoittaa.

Tässä ei vielä ollut kaikki. Matkalaisten saaman virallisen konsulin aseman seurauksena myös itsenäisen Suomen diplomatia ja ulkopolitiikka ottivat ensimmäisiä askeleitaan.

Lähteet: insinöörikoulutuksen kehittäjän, historian harrastajan Esa Kokan haastattelu; historiantutkija Samu Nyströmin haastattelu; Einar W. Juva: Rudolf Walden 1878–1946; Markku Kuisma: Saha – Tarina Suomen modernisaatiosta ja ihmisistä jotka sen tekivät; HS-arkisto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    2. 2

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    3. 3

      Työttömät kitkevät kasveja ja kantavat polttopuita metsässä – HS kävi selvittämässä, onko Tampereen ylistetty kokeilu todella ihmelääke työttömyyteen

      Tilaajille
    4. 4

      Uhkaako ulkomainen maanomistus Suomen turvallisuutta? Sotilasasiantuntijan mukaan keskustelussa olisi syytä painaa jarrua

    5. 5

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    6. 6

      Erkki Tuomioja paljastaa päiväkirjassaan, miten suurta tuskaa ministeripestin vastaanottaminen Paavo Lipposen hallituksessa tuotti hänelle

    7. 7

      Nautin siitä, että saan kävellä autotiellä ja huutaa – oikeus siihen on ensiarvoisen tärkeää

    8. 8

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    9. 9

      Risto Siilasmaan esiin tuomat kokemukset Nokian hallitustyöstä ovat tärkeitä

    10. 10

      Eduskunnan surkea näytelmä ei ole ollut kunniaksi parlamentarismille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    5. 5

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    6. 6

      Näinkin voi käydä: Täysiä kaahaava ”sukkahousupyöräilijä” ja kaksi koiranulkoiluttajaa kohtasivat kevyen liikenteen väylällä Espoossa – Sitten kaikki alkoivat kiitellä toisiaan vuolaasti

    7. 7

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    8. 8

      Vastaako sinunkin lapsesi, että äiti siivoaa, kun pyydät häntä raivaamaan lelut huoneestaan? Opettele temppu, jonka avulla lapsi alkaakin siivota itse

    9. 9

      Krp:n rikostarkastaja Turun talousrikostutkinnasta HS:lle: Muovipusseihin sullottu puoli miljoonaa käteistä tukee rahanpesuepäilyä – Rikoksesta epäillään nyt kahta yritystä

    10. 10

      23-vuotias nainen tapettiin Kannelmäessä – Yksi mies otettu kiinni, toista etsitään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää