Kaupunki

Näyttämötaiteilija Urho Somersalmi surmasi vaimonsa eläkelahjaksi saamallaan kirveellä, eikä jättänyt Kansallisteatteria kuolemankaan jälkeen – Uusi kirja kokoaa Helsingin hirveät kummitustarinat

Tuoreen Helsingin henget -kirjan kirjoittajat kutsuvat Helsinkiä Euroopan aavepääkaupungiksi.

Monesti urbaaneihin kummitustarinoihin liittyy aaveoletettujen tuntemattomaksi jäävä henkilöllisyys. Rauhattomina kaupungilla ja sen vanhoissa rakennuksissa vaeltelevat harmaat ja mustat herrat ja valkoiset rouvat vailla kummempaa tarinaa.

Toisinaan juuri tunnettu surullinen tarina selittää kummitustarinan. Yksi Kansallisteatterin tarinoista liittyy talossa pitkän uran tehneeseen Urho Somersalmeen (1888–1962).

Komean sankarin ja ensirakastajan rooleissa kansalle tutuksi tullut näyttämötaiteilija päätti elämänsä omin käsin hirttäytymällä 73-vuotiaana. Ennen huhtikuussa 1962 tekemäänsä itsemurhaa Somersalmi surmasi pitkäaikaisen kumppaninsa Aili Somersalmen. Tapahtumien dramaattisuutta lisää se tosiasia, että astalonaan hän käytti näyttelijäliitolta eläköitymislahjaksi saamaansa kirvestä.

Kansallisteatterissa liikkuvan tarinan mukaan Somersalmi on kuolemansa jälkeen nähty kuljeskelemassa kummituksena teatterin käytävillä kirves kädessään.


Kansallis­teatterin käytävät näyttämöiden takana ovat hämäriä ja sokkeloisia. Lämpiön seinillä menneiden aikojen teatteriväen muotokuvat tuntuvat seuraavan katseillaan, kun valokuvaaja asettelee Vanessa Kairulahtea ja Karolina Kouvolaa mieleiseensä kohtaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kappas, täällä on tuttuja”, Kairulahti huomaa ja nyökkää naisten takana olevan ison muotokuvan suuntaan.

Maalaus esittää, ketäpä muutakaan kuin Urho Somersalmea, jonka tarina löytyy Kairulahden ja Kouvolan kirjasta Helsingin henget. Kuvaajakin yllättyy. Sattumaa?

Ainakin tapahtuma riittää nostattamaan niskavilloihin kihelmöivän tuntemuksen.

Hetkessä on kummitustarinan ainekset: kokemus jostakin kummallisesta tai selittämättömästä sattumasta ja sopivat olosuhteet.

Samanlaisia selittämättömiä tarinoita uskontotietelijät Kairulahti ja Kouvola ovat keränneet kirjaksi, joka julkaistiin juuri elokuun alussa. Helsingin henget esittelee Kansallisteatterin lisäksi kolmisenkymmentä muutakin paikkaa, jossa kerrotaan kummittelevan.

Kirja on oikeastaan jatkoa Helsingin kaupunginmuseon kummituskävelyille, jotka Kairulahti on tuottanut.

Kirjassaan Kairulahti ja Kouvola kutsuvat Helsinkiä yhdeksi Euroopan aavepääkaupungiksi.

”Titteli on tahallisen provosoiva, koska Suomessa ollaan helposti liian vaatimattomia. Meidän kummitustarinamme ovat silti ihan kansainvälistä tasoa”, Kairulahti sanoo.

Samalla Helsingin kummitustarinat kuitenkin heijastelevat kaupungin ja Suomen historiaa. Ne kertovat paljon esimerkiksi suomalaisesta yhteiskunnasta ja arvoista.

”Monesti kummitustarinat ovat kuin moraalisia opetuksia siitä, että kannattaa elää tietyllä tavalla tai saattaa joutua vastaamaan teoistaan vielä tuonpuoleisessakin”, Kouvola lisää.

Ajatus on tietysti tuttu useimmista uskontokäsityksistä.

Yllättävän moni kummitustarina kertoo Kouvolan mukaan siitä, kuinka käy naiselle, joka ei käyttäydy, kuten hänen odotetaan käyttäytyvän. Kummitukseksi kerrotaan päätyneen muun muassa Bockin talona tunnetussa rakennuksessa piikana työskennelleen nuoren naisen, joka hirttäytyi, kun ei saanut vastakaikua rakkaudelleen talon isännältä.


Kummitustarinat ovat usein keskenään hyvin samanlaisia, mutta niissä näkyy tietyn ajan ja paikan vaikutus. Perusteemoihin kuuluvat traagiset rakkaustarinat, joutuminen henkirikoksen tai muun epäoikeudenmukaisen kohtalon uhriksi tai se, että jokin asia on kuoleman takia jäänyt keskeneräiseksi.

Myös populaarikulttuuri on värittänyt kuvaa tuonpuoleisesta ja kummituksista. Se tarkoittaa, että esimerkiksi elokuvissa esitetyt kummituskuvaukset vaikuttavat siihen, miten ja minkälaisia aavehavaintoja ihmiset saattavat kokea.

”Jo 1800-luvun spiritistit pettyivät siihen, että ihmisten kertomukset kummituksista alkoivat muistuttaa niitä tarinoita, joita julkaistiin esimerkiksi sanomalehdissä”, Kouvola kertoo.


Kummitustarinoilla on myös tapana muovaantua kertojansa mukana. Kansallisteatterinkin aaveista on liikkeelllä useampia eri versioita. Joissakin tarinoissa kirveen kanssa kulkeva mieshahmo on muuttunut päättömäksi mieshahmoksi.

”Olemme kuulleet näistä kirjassakin olevista tarinoista useita eri versioita. Aina joku tulee sanomaan, että hei tuo on väärää tietoa”, kertoo Kairulahti.

Mutta voiko kummitustarina olla väärää tai oikeaa tietoa?

”Mielestäni ei. Ei kummitustarinoista ole olemassa faktatietoa”, Kouvola sanoo.

Juuri nämä puolet Kairulahtea ja Kouvolaa kummitustarinoissa innostavat. Heidän tarkoituksensa ei ole osoittaa kummituksia todellisiksi tai mielikuvituksen tuotteiksi. Uskontotieteilijöinä he kertovat olevansa kiinnostuneempia tarinoista ja ihmisten kokemuksista.

Kairulahti ja Kouvola kuuluvat siihen harvalukuiseen joukkoon, joka voi perustellusti sanoa tehneensä kummitusten kanssa töitä ilman, että heidän uskottavuutensa kärsii niiden silmissä, jotka eivät aaveisiin usko.

Mikä kummituksissa kiehtoo?

”Luulen, että ne ovat tapa kontrolloida omaa pelon tunnetta. Ne ovat eräänlaista turvallista pelkoa”, Kouvola sanoo.

Kauhutarinoihin tai -elokuviin on helppo eläytyä, mutta niistä on yhtä helppo etääntyä. Tilannetta voi itse hallita.

”Usein pelko mielletään negatiiviseksi tunteeksi, jonka on tarkoitus varoittaa meitä jostakin. Kummitukset eivät yleensä ole fyysisiä hahmoja siinä mielessä, että ne voisivat vahingoittaa meitä, vaikka ne joissakin tarinoissa esitetäänkin demonisina hahmoina.”

Toisaalta kummitustarinat tarjoavat tavan käsitellä yhteistä traumaattista kokemusta tai ne voivat sisältää opetuksen. Sen takia esimerkiksi sota-aikaan tai esimerkiksi onnettomuuspaikkoihin liittyy paljon kummitustarinoita.


Moni kertoo kohdanneensa kummituksen, harva pystyy todistamaan kokemuksensa, vaikka moni on aaveiden olemassaoloa yrittänyt tieteellisesti todentaa.

Uskovatko Kairulahti ja Kouvola kummituksiin? Kysymys saa aikaan huvittuneen huokauksen. Tätä on kysytty paljon.

”Itselläni ei ole juurikaan kokemuksia, joita en pysty järjellä selittämään itselleni ja pidän itseäni skeptikkona, mutta olen valmis uskomaan, jos joku todistaa, että nämä asiat ovat totta”, Kouvola sanoo.

”Väitän, että kummitukset ovat todellisia siinä mielessä, että niin monella on tarinoita siitä, kuinka tietyt yliluonnollisiksi tulkitut kokemukset ovat vaikuttaneet heihin”, Kairulahti jatkaa.

”Luommehan me muutenkin todellisuuttamme omien aistihavaintojemme ulkopuolelle kuuluvien tuntemusten varaan. Mieti nyt vaikka rakkautta tai politiikkaa.”

Helsingissä riittää kummittelevia paikkoja

Helsingin henget -kirja esittelee laajan joukon todellisiin paikkoihin liittyviä kummitustarinoita. Kirjaa voi Vanessa Kairulahden ja Karolina Kouvolan mukaan käyttää vaikka omatoimisen kummituskävelyn järjestämiseen.

Kirjoittajat ovat pyrkineet valitsemaan mukaan tunnetuimpia tarinoita ja julkisia tiloja, joihin kuka tahansa voi päästä.

Joukossa on esimerkiksi Suomenlinnan Susisaaren Piperin puistossa sijaitseva Lemmenlampi, johon eräs nuoripari 1700-luvun lopulla yritti tarinan mukaan hukuttautua. Vallisaaressa vaeltelee puolestaan päätön eversti ja Hakasalmen huvilassa apua tarvitsevia etsii aikansa tunnetuimpiin helsinkiläisiin hyväntekijöihin lukeutuva Aurora Karamzin (1808–1902).

Kirja listaa kummittelevien paikkojen joukkoon myös Kansallismuseon, Svenska Teaternin ja Vironkatu 1:ssä sijaitsevan entisen Helsingin yliopiston musiikkitieteiden ja fonetiikan laitoksen. Oma aaveensa on tietysti myös monella kartanolla ja jopa Malmin lentokentällä, jonka terminaalissa kerrotaan harhailevan sota-aikaan kaatuneen saksalaisen lentäjän.

Oikaisu: Korjattu kainalojuttuun ja kuvatekstiin 20.8.2018 kello 14.12 Vironkatu 1:ssä sijaitsevaa kiinteistöä koskeva virheellinen tieto.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • kummitukset
  • Helsinki
  • Elisa Rimaila

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ylivelkaisen vanhemman kuolema sekoitti elämäni ja ajoi minut työttömäksi

    2. 2

      Hyvää parisuhdetta ei ratkaise seksi, raha tai lastenkasvatus, vaan nämä kaksi syvempää ulottuvuutta

    3. 3

      Amerikkalaisnuoret imevät nyt myrkkyä muistitikusta – Sähkötupakka Juulista tuli trendipahe, jota myyjä pitää petollisena: ”Se pilaa kaiken”

      Tilaajille
    4. 4

      Kun kirjailijasta tehtiin ennustaja: Ilkka Remes kirjoitti Turun saariston ratsiasta jo vuosia sitten, ja se tuskin oli vahinko

    5. 5

      Kiira Korven tilitys entisistä valmentajistaan on karua luettavaa: ”Jälkeenpäin on ollut pysäyttävää tajuta, kuinka pahoin voin”

    6. 6

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    7. 7

      Ajatushautomo Libera yrittää kaataa ay-liikkeelle pyhän asian: ”Yleissitovuus aiheuttaa monenlaista haittaa Suomen taloudelle”

    8. 8

      Maailman majakka himmeni – Onko YK:lla tulevaisuutta Trumpin jälkeen?

    9. 9

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    10. 10

      Ensimmäiset puoli vuotta Elina Ukkola vietti lattialla – Tällaista on arki, kun pienten kaksosten vanhemmille syntyy toiset kaksoset

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    2. 2

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    3. 3

      Friteerattuun kanaan erikoistunut pikaruokaketju Kentucky Fried Chicken tulee Suomeen

    4. 4

      OP aloittaa kuuttatuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut – Tarkoitus ei ole päästä säästöihin irtisanomisilla, vakuuttaa pääjohtaja Ritakallio

    5. 5

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    6. 6

      Isä jää varjoon, kun lapsi valitsee äidin – Suosikki­asetelmalle on luonnolliset syynsä, ja näin se puretaan

      Tilaajille
    7. 7

      Työttömät kantavat metsässä puita ilman palkkaa, mutta onko siitä ihmelääkkeeksi Suomen ongelmiin? ”Hyödyllisiä töitä, joita kukaan ei muuten tekisi”

      Tilaajille
    8. 8

      Kyllä, Lily Allen tilasi naisprostituoidun ja harrasti seksiä Liam Gallagherin kanssa – mutta hänen muistelmissaan on kyse paljon isommista asioista

    9. 9

      Häräntappoaseen kirjoitti 17-vuotias tyttö – sellaista ei tänä päivänä nähtäisi, eikä nähdä

    10. 10

      Vaihtokuvat näyttävät, kuinka venäläisen liikemiehen ja Airiston Helmen hankkimat alueet ovat muuttuneet vuosien saatossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää