Liukkosen veljekset Taisto, 79, ja Teuvo, 77, elivät lapsuutensa Suomen kuuluisimman mielisairaalan alueella – Nyt Lapinlahden ”kakarat” palaavat kotiin, joka on taas heräämässä

Lapinlahden sairaalan ympäristö oli siellä asuvien työntekijöiden lapsista vehreä paratiisi, jonne koulukavereilla ei kuitenkaan ollut asiaa.

Paikka on erityinen. Meri, kasvit, vanhoissa rakennuksissa lukuisia yksityiskohtia. Vehreys ja kauneus saavat vuoroin kuljeskelemaan, vuoroin pysähtymään. Ihan niin kuin ennen, ihan niin kuin nyt.

Olemme ”Lapparin kakaroiden” kanssa Lapinlahden sairaalan pihalla Helsingissä.

Lapinlahden sairaala rakennettiin mielisairaiden parantamista varten vuonna 1841. Se on Suomen kuuluisin psykiatrinen hoitolaitos ja merkittävä osa mielenterveystyön historiaa, mutta Helli Väyryselle, 88, veljeksille Taisto, 79, ja Teuvo Liukkoselle, 77, sekä Riitta Hinkkaselle, 64, mielisairaalan alue oli myös lapsuuden koti.

He ovat Lapinlahden entisen sairaalan työntekijöiden lapsia, jotka ovat vuosikymmenien tauon jälkeen alkaneet viettää Lapinlahdessa aikaa muutamien muiden siellä lapsuuttaan ja nuoruuttaan asuneiden kanssa. Lapparin kakarat kokoontuvat isommalla porukalla pari kertaa vuodessa ja pienemmällä silloin tällöin.


Kun he olivat pieniä, sairaalan ympärillä oli suuri puisto, paljon suurempi kuin nyt. Sairaalan maat ulottuivat nimittäin alkujaan nykyistä paljon laajemmalle.

1868–1904 Lapinlahdessa ylilääkärinä toiminut tohtori Anders Theodolf Saelan piti puutarhanhoitoa terapeuttisena toimintana potilaille, ja puutarhanhoidosta innostuneen lääkärin aikana puistoon siirrettiin kymmeniä harvinaisia kasveja ja puita. Niistä oli iloa Lapparin kakaroillekin vielä vuosikymmeniä myöhemmin.

Yhä edelleen Lapinlahden sairaalan ympäristö puineen, nurmikoineen, kukkineen ja rantoineen tarjoaa monille helsinkiläisille virkistävän luontokokemuksen.

Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana sairaalaa ympäröivä vihreä rengas on kuitenkin kaventunut, muun muassa Länsiväylän rakentamisen vuoksi.


”Tämä oli paratiisi”, sanoo vuonna 1930 syntynyt Väyrynen.

Samoin ei ajateltu mielisairaalan ulkopuolella. Esimerkiksi vankipotilaat pelottivat ihmisiä.

”Koulukavereitani ei päästetty tänne, vain yksi kävi”, Väyrynen muistelee.

”Ei myöskään minun lapsuudessani. Tämä oli dorkis ja ulkopuoliset varmaan pelkäsivät, että hulluus tarttuu”, naurahtaa vuonna 1954 syntynyt Hinkkanen.

Lapinlahdessa asuvat elivät sen sijaan sulassa sovussa potilaiden kanssa, joista hyväkuntoisimpia näki arjessa pihalla. Jouluna ja juhannuksena asukkaat osallistuivat potilaiden kanssa yhteisiin juhliin, joissa oli pientä ohjelmaa ja joihin talo tarjosi syötävää.

Aluetta ympäröivät aidat ja portilla päivysti porttivahti. Yhteisö oli tiivis, ja kaikki tunsivat toisensa keittäjästä yövahtiin, leipurista professoriin. Se tuntui lapsesta turvalliselta.

1930- ja 1940-luvuilla lapset juoksivat aamulla herättyään sairaalarakennuksen nurkassa sijaitsevan leipomon ikkunan alle ja leipuri antoi heille pullaa.

Väyrynen muistaa, että lääkärien tenniskentän reunalla kannatti myös palloilla, sillä pelaajat palkitsivat pallotytöt usein muutamalla markalla. Rahalla käytiin sitten ostamassa vadelmalimonadia portilta.


Liukkosten veljesten isä tuli ensin sairaalaan yövahdiksi ja siirtyi myöhemmin keittiöön laitosmieheksi. Liukkosten äiti työskenteli sairaalan liinavaatevarastossa. Väyrysen isän työnä oli kuljettaa ruokaa osastoille, myöhemmin hän oli lämmittäjänä.

Tavallista oli myös, että työntekijöiden lapset saivat alueelta ensimmäisen kesätyöpaikkansa. Lapset olivat lähetteinä ja kitkivät istutuksilla. He työskentelivät keskuksessa ja puutarhassa. Sairaalalla oli viljelysmaita ja sikala, ja se oli pitkälti omavarainen 1960-luvulle asti.

 

Pihalta löytyi aina seuraa.

Lasten kesken ei ollut hierarkiaa, vaan professorien, laitosmiesten, hoitajien ja keittäjien lapset leikkivät yhdessä.

”Äiti aina sanoi, että muistakaa sanoa päivää ja niiata professori Fabritiukselle”, Väyrynen kertoo.

Harald Fabritius oli Helsingin yliopiston psykiatrian professori ja toimi Helsingin Lapinlahden sairaalan ylilääkärinä 1925–1946.

”Onkos munia hatussa, kun hattu ei nouse”, saattoi professori aikalaisten mukaan tokaista pojille, jos lakki ei lähtenyt päästä tervehtiessä.

Koska asunnot olivat ahtaita, leikkitilaa ja myöhemmin teinien kaipaamaa vapautta haettiin ulkoa ja yhteisistä tiloista. Pihalta löytyi aina seuraa.

Pelattiin lentopalloa ja neljää maalia. Roikuttiin isossa pyörivässä pyykinkuivaustelineessä, jota karuselliksi kutsuttiin. Kesällä uitiin ja kalastettiin. Nuorisotilan virkaa varsinkin syksyisinä sadepäivinä toimitti mankelihuone, jossa pelattiin koronaa ja harjoiteltiin tanssimaan.

”Ajan katsoimme lahden yli Hietaniemen kappelin kellotornista, jotta tiesimme, milloin pitää mennä syömään. Nyt puut ovat kasvaneet niin, että kelloa enää ei näe”, Taisto Liukkonen sanoo ja viittoo Hietaniemen suuntaan.

Teuvo Liukkonen kertoo, että talvella luisteltiin ja toisinaan retket ulottuivat pitkälle Espoon puolelle. Liukkoset muistavat, että heidän isänsä kävi kokeilemassa jään paksuuden kirveen kanssa ja kun se oli tarpeeksi kestävää, heltisi lupa aurata jäälle luistinrata.


Taisto Liukkonen syntyi 1939 Naistenklinikalla, josta hänet tuotiin Lapinlahteen Omenapuutaloon. Pian perhe muutti rannalla sijaitsevaan punatiiliseen rakennukseen, jossa oli pesula ja pieniä asuntoja työväelle. Rakennusta kutsuttiin Venetsiaksi. Vuonna 1941 syntyi Teuvo.


Liukkoset asuivat alakerrassa, Väyryset yläkerrassa. Teuvo ja Taisto nukkuivat kahden huoneen asunnossa keittiössä hetekassa, joka pantiin päivän ajaksi kasaan.

Vessoja Venetsiassa oli usealle perheelle yksi per kerros, ja joskus hädän yllättäessä piti juosta kiireesti ylös tai alas. Rakennuksessa oli vain yksi puhelin ja kun se soi, huudeltiin puhelimessa kysyttyä ja pian koko talo tiesi, ketä tavoiteltiin ja millä asioilla.




Helmikuussa 1944 Neuvostoliitto pudotti Helsinkiin pommeja ilmahyökkäyksissä kohteenaan myös Lapinlahden sairaala. Kun hälytys kuulaana pakkasiltana tuli, äiti komensi Liukkosen veljekset puukasan päälle istumaan. Sen vieressä oleva paksu seinä pelasti poikien hengen, kun Venetsia-rakennuksen eteen osui pommi.


Kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita, vaan iskussa kuoli ja haavoittui ihmisiä. Venetsian seinässä näkyy yhä sirpaleiden jälkiä. Paineaalto hajotti ikkunoita myös sairaalarakennuksessa, ja potilaita karkasi. Tämän jälkeen sairaala evakuoitiin.


Liukkoset asuivat talossa vuoteen 1962, jonka jälkeen henkilökunnan työsuhdeasunnosta oli lähdettävä isän jäätyä sairauseläkkeelle.

Sairaalatoiminta loppui Lapinlahdessa 2008. Tämän jälkeen Helsingin kaupunki suunnitteli rakennukselle peruskorjausta, mutta ajatuksesta luovuttiin, koska sitä pidettiin liian kalliina.

Tilat olivat tyhjillään ja ehtivät myös rapistua pahoin. Tämä suretti myös monia Lapparin kakaroita.

”Päivittäin tämä alue on mielessä”, sanoo Helli Väyrynen.

Vielä pari vuotta sitten Venetsia-rakennus oli huonossa kunnossa, mutta nyt tilanne näyttää taas paremmalta, kun sieltä on talkoovoimin tyhjennetty monta roskalavallista jätettä, on hinkattu ja maalattu.

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiö Stara korjasi suuret aukot lattioissa. Nyt Venetsian alakerrassa toimii Mental museum, joka esittelee mielenterveyshoidon historiaa ja sen mielettömiäkin hoitokeinoja.


Samaan rakennukseen tulee myös Taiteiden yönä avautuva Lapinlahden kakaroista kertova valokuvanäyttely pienine tarinoineen, joissa Lapparin kakarat tekevät paluun alueelle.


Moni kakaroista, kuten Riitta Hinkkanen, puhuu Lapinlahden puolesta ja tekee vapaaehtoistyötä paikan eteen. Hinkkasen isä oli mielisairaanhoitajana Lapinlahdessa. Perhe asui 1950-luvulla rakennetussa kerrostalossa, Koivulassa. Siinä on nykyään päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asuntoja.

Hän järjestää talossa ”Riitan revintäryhmiä”, joissa mielenterveyskuntoutujat repivät lakanalahjoituksina saatuja matonkuteita Yhdessä tehty -mattoihin. Mattoja myydään Lapinlahdessa Lähteen puodissa, jossa Hinkkanen myös auttaa erilaisissa tehtävissä.

”Minulla on se onni, että minulla on täällä työhuone ja käyn täällä usein myös vapaaehtoistyössä”, Hinkkanen kertoo.


”Olen iloinen, että tämä [alue] on otettu käyttöön ja että täällä on toimintaa”, Taisto Liukkonen sanoo.



Lapinlahden kakarat – Muistoja Lapinlahden Venetsiasta -valokuvanäyttely avataan Taiteiden yönä 23.8.2018 kello 12 Mental museumissa Venetsia-rakennuksessa. Valokuvaajat: Jukka Laine ja Janne Parviainen. Muistelijat Taisto Liukkonen, Teuvo Liukkonen, Kerttu Sjögren ja Helli Väyrynen. Muut työryhmän jäsenet: Tuija Halmari, Riitta Hinkkanen ja Kirsti Palonen.

Fakta

Entinen mielisairaala on suojeltu ja remontin tarpeessa


 Lapinlahden sairaala Helsingissä on Suomen vanhin mielisairaala.

 Se on Carl Gustaf Engelin suunnittelema. Vuonna 1841 valmistunut päärakennus on suojeltu. Sitä ympäröi laaja puisto ja useita sivurakennuksia.

  Sairaalatoiminta loppui vuonna 2008.

  Tiloissa on vuokralla Lapinlahden lähde ja Tilajakamo.

  Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Lapinlahden sairaala-alueen omistamista syksyllä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläiskytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustusvoimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    2. 2

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    3. 3

      Mestarien liigan katsomoissa huutaa nyt joukkio, jonka taival on kuin verivana katsomo­tappeluista kansan­murhaan

    4. 4

      Sukupuoli voi nyt olla vaikka salmiakki

    5. 5

      Amerikkalaiset eivät osaa lopettaa vihaamista

    6. 6

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    7. 7

      En haluaisi olla myrkyllinen mies, ja siksi tutkin itseni naistenlehden testissä

    8. 8

      ”Miljoona suomalaista pitää kouluttaa uudelleen” – Mutta kuka keksi hurjan luvun, joka vakiintui politiikan hokemaksi?

    9. 9

      HS Paraisilla: Poliisi tutki vanhoja sotilasveneitä Airiston Helmi Oy -yrityksen laiturissa

    10. 10

      Jorma Ollila vastaa Siilasmaan kuvailemiin ongelmiin yhtiön johtamisessa – Väitteet ovat hänen mukaansa kärjistettyjä tai vääriä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Krp otti kaksi kiinni laajoissa etsinnöissä Turun seudulla, myös Puolustusvoimat osallistui operaatioon – tämä etsinnöistä ja epäillyistä talous­rikoksista tiedetään päivän jälkeen

    2. 2

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    3. 3

      Luksusautoja myydään verkossa muutamalla tonnilla – Mutta onko käytetty Jaguar S-Type hyvä ostos?

    4. 4

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläiskytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustusvoimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    5. 5

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    6. 6

      Nykylasten normaali on jotain, mitä me nelikymppiset emme edes olisi voineet nähdä

    7. 7

      Suomalainen turisti, älä luota poliisiin!

    8. 8

      HS Paraisilla: Poliisi tutki vanhoja sotilasveneitä Airiston Helmi Oy -yrityksen laiturissa

    9. 9

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    10. 10

      Kokoomus hyökkäsi pääministeri Sipilää vastaan, Sipilä suuttui ja ryhtyi vasta­hyökkäykseen – Soini-äänestyksestä syttyneen riidan syy ilmeisesti väärin­ymmärrys

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    6. 6

      Krp otti kaksi kiinni laajoissa etsinnöissä Turun seudulla, myös Puolustusvoimat osallistui operaatioon – tämä etsinnöistä ja epäillyistä talous­rikoksista tiedetään päivän jälkeen

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää