Kaupunki

Englanti alkoi nyt ensimmäisellä ja kolmannella luokalla, mutta mitä tehdä tokaluokkalaisille? Pohjois-Haaga ratkaisi ongelman

Helsingin kaupungilta kerrotaan, että monet koulut ovat kehitelleet tilanteeseen omatoimisia ratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi kielikerhot.

Helsinkiläisessä Pohjois-Haagan ala-asteen koulussa pohdittiin viime lukuvuonna, miten tokaluokkalaisten vieraan kielen opetus tulisi järjestää nyt alkaneen kouluvuoden aikana.

Oppilaat olivat aloittaneet ensimmäisenä vuonna vieraan kielen opiskelun Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeen ja -rahoituksen avulla. Pohjois-Haagassa se tarkoitti, että ekaluokkalaiset saivat tunnin kieliopetusta viikossa.

Syksyllä 2018 oppilaat olivat kuitenkin jäädä ilman kielenopetusta, kun kärkihankkeen rahoitus loppui ja ekaluokkalaisista tuli tokaluokkalaisia.

Samalla kaupunki teki päätöksen, jonka mukaan helsinkiläiskoululaiset aloittavat A1-kielen opiskelun jo peruskoulun ensimmäisen vuoden aikana. Se tarkoitti, että vieraan kielen opiskelu alkaisi ekaluokkalaisilla, mutta päättyisi vuodeksi tokaluokkalaisilla – kunnes se jatkuisi jälleen kolmannella luokalla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämän vuoden tokaluokkalaisista uhkasi siis tulla eräänlaisia väliinputoajia vieraan kielen opiskelussa.

Pohjois-Haagan ala-asteen koulussa tilanne ratkaistiin jatkamalla tokaluokkalaistenkin viikoittaisia kielten tunteja, koulun rehtori Esa Tammi kertoo.

”Tuntui hassulta jättää nykyiset tokaluokkalaiset väliinputoajiksi. Olisi ollut hassua jättää heidät paitsi tunneista, varsinkin kun ekaluokkalaisten kieltenvarhennus on ollut niin paljon tapetilla. Tämä tuntui ainoalta järkevältä ratkaisulta”, Tammi kertoo.

Opiskeluhetket on järjestetty koulun omassa tuntikehyksessä. Kun eka- ja tokaluokkalaisten minimituntimäärä on 19, käyvät pohjoishaagalaiset oppilaat koulua minimissään 20 tuntia viikossa.

Eka- ja tokaluokkalaiset eivät istu tuntia pänttäämässä kieltä, vaan tutustuvat uuteen kieleen esimerkiksi aamunavauksissa ja leikkien ja laulujen muodossa viikon aikana, Tammi sanoo.

Asiasta keskusteltiin koulun johtokunnassa ja vanhempainilloissa, missä ratkaisu sai vihreää valoa. Tokaluokkalaisten vanhemmat ja oppilaat itse ovat olleet tyytyväisiä vieraan kielen opintojen jatkumiseen.

”Emme tehneet mitään erityisen isoa päätöstä, vaan päätimme vain jatkaa opetusministeriön päätöstä omaan piikkiin”, Tammi kuvailee.

Helsingissä kielten kärkihankkeessa oli mukana 32 koulua, kielenopetuksen pedagoginen asiantuntija Satu Koistinen Helsingin kaupungilta kertoo. Kaikkiaan Helsingissä on 83 ala- ja peruskoulua eli reilussa kolmasosassa kouluista eka- ja tokaluokkalaiset ovat saaneet perehdytystä vieraaseen kieleen.

Kielten kärkihankkeessa mukana olleet koulut ovat saaneet valita, miten he ovat järjestäneet tokaluokkalaisten kieliopinnot hankkeen päättymisen jälkeen.

”Tokaluokkalaisten tilanteeseen on kiinnitetty huomiota ja kouluilla on erilaisia ratkaisuja. Jos esimerkiksi on 1-2 -luokkia, niin ykkösluokan opetus voi koskea myös kakkosluokkalaisia”, Koistinen sanoo.

Osa kärkihankkeessa mukana olleista kouluista on ratkaissut tilanteen jatkamalla viikkokohtaista tuntiopetusta samoin kuin Pohjois-Haagan ala-asteen koulu.

Osa kouluista järjestää oppilaille esimerkiksi 8-10 viikkoa kestäviä kielikerhoja.

Koistisen mukaan ne helsinkiläiskoulut, jotka eivät olleet mukana kielten kärkihankkeessa ovat myös voineet itse päättää, miten tokaluokkalaisten vieraan kielen opetus on tänä vuonna järjestetty.

Koistisen mukaan näissä kouluissa muutos on voinut olla tokaluokkalaisten kohdalla näkyvämpi - ekaluokkalaiset aloittavat vieraan kielen opiskelun tänä vuonna, samoin kuin kolmasluokkalaiset, mutta tokaluokkalaisille ei välttämättä ole järjestetty opetusta.

”Ehkä asiaan on kiinnitetty varmemmin huomiota niissä kouluissa, joissa oppilaat ovat jo opetelleen kieltä”, Koistinen sanoo.

Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta tammikuussa. Tällöin perusopetusjohtaja Outi Salo kertoi, että toiselle luokalle menevien oppilaiden vanhemmilta on tullut paljon palautetta, jossa toivotaan kielitunteja heillekin. Kielitunteja ei säännönmukaisesti luvattu, vaikka Salo ymmärsikin vanhempien harmin.

”Tämä on hyvin ymmärrettävää ja valitettavaa. Kaupungin uutta strategiaa on tässä toteutettu hyvin nopealla aikataululla ja on päätetty, että muutos aloitetaan koulutulokkaista”, Salo kommentoi tammikuussa.

Kielivalinnan varhaistuminen jännittää

Kielten opetuksen varhaistuminen on vaikuttanut Helsingissä kaupungin 83 ala- ja peruskoulun työhön. Tähän asti monessa helsinkiläiskoulussa ensimmäinen yhteinen vieras A1-kieli on alkanut viimeistään kolmannelta ja ensimmäinen vapaaehtoinen vieras A2-kieli neljänneltä luokalta.

Nyt voimaan tullut muutos aloittaa vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla, on saanut Koistisen mukaan innostuneen vastaanoton.

Jo aiemminkin kouluilla on ollut mahdollisuus tarjota vieraan kielen opetusta niin halutessaan.

”Kouluilla on ollut jo vuodesta 1994 alkaen mahdollisuus tarjota A1-kielen opetusta myös ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille”, Koistinen muistuttaa.

Kielivalintojen aikaistuminen on jännittänyt ekaluokkalaisten vanhempia, rehtori Esa Tammi kertoo. Vanhemmat ovat ilmoittaneet lapsen kielivalinnasta samalla, kun he ovat ilmoittaneet lapsen kouluun.

Aiemmin kielivalinta tehtiin toisen kouluvuoden aikana.

”Nyt valinta tehdään jo ennen ensimmäistäkään koulupäivää. Silloin vanhempien on tehtävä valinta ilman, että heillä on varmaa käsitystä siitä, minkälainen lapsi on koululaisena”, Tammi sanoo.

Valinnan aikaistuminen on Tammen mukaan saattanut aiheuttaa tiettyä varovaisuutta, sillä kielen valinnalla on vaikutuksia perusopetuksen loppuun saakka.

Suurin osa vanhemmista valitsee lapselleen A1-kieleksi englannin.

Vaikka jännitystä olisikin ilmassa, sekä lapset että vanhemmat ovat ottaneet kielten opiskelun ilolla vastaan, Tammi sanoo.

Katso, mitä kieliä missäkin koulussa tarjotaan:

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Peruskoulu
  • oppilas
  • Pauliina Jokinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    2. 2

      Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään vaimonsa rajuista pahoinpitelyistä – muusikko kiistää syytteet

    3. 3

      Ketogeeninen ruokavalio on trendi, jossa paino voi pudota nopeastikin – Ravitsemus­terapeutti: ”En kannusta, koska dieetti voi johtaa aineenvaihdunnallisiin ongelmiin”

    4. 4

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    5. 5

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    6. 6

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    7. 7

      Myrsky iskee viikonloppuna, mutta sitä ennen Suomeen tulee hyvin lämmintä ilmaa – Meteorologi: ”Sää voi tuntua hyvinkin erikoiselta”

    8. 8

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    9. 9

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    10. 10

      Kaikki puhuvat ”toadista” Twitterissä, mutteivät ääneen, koska some suosii halpaa populismia – siksi se johtaa tyrannien nousuun, uskovat asiantuntijat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    4. 4

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    5. 5

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    6. 6

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    7. 7

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    8. 8

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    9. 9

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    10. 10

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    5. 5

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    9. 9

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää