Kaupunki    |   HS-analyysi

Uuden supermuseon pystyttäminen on ollut 30-vuotinen matka täynnä pettymyksiä ja peräytymisiä – Saavatko Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo nyt uuden kodin?

Jos uusi museo syntyy, näyttelyiden määrä saattaa vähentyä, kirjoittaa Paula Holmila analyysissään.

Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo halutaan yhdistää yhdeksi museoksi, jolle rakennetaan näyttävä, kansainvälistä huomiota herättävä uudisrakennus Helsinkiin joko Etelärantaan tai Hietalahteen.

Tämä on keskeinen opetusministeriön ja Helsingin kaupungin asettaman työryhmän ehdotus selvitystyössä, joka alkoi maaliskuussa, ja jonka tulokset julkistettiin tiistaina. Aikatauluksi ehdotetaan, että museo olisi valmis jo 2025 ja toimet organisaatioiden yhdistämiseksi aloitettaisiin heti.

Uudisrakennuksesta järjestettäisiin suuri arkkitehtuurikilpailu.

Työryhmä sai selvitystehtävän keväällä ja on sitä varten haastatellut 70 molempien alojen asiantuntijoita sekä Suomessa että ulkomailla. Työryhmä vakuutti, että tarve saada uusi kansainvälisen tason museo Helsinkiin nauttii suuren yleisön tukea.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Nyt on momentum!” julistettiin tiedotustilaisuudessa Kiasman teatteritilassa tiistaina.

Yhteisen museorakennuksen puuhaamisella on pitkä historia. Sekä Arkkitehtuurimuseo että Designmuseo toimivat nyt museokäyttöön sopimattomissa rakennuksissa ja ovat kamppailleet vuosikausia riittämättömien ja esimerkiksi näyttelytoimintaan huonosti sopivien tilojen kanssa.

Itsenäisyyden juhlavuonna 1987 valtio lähti auttamaan ongelmassa ja halusi ”lahjoittaa” uuden tilan. Järjestettiin Vaihtuvien näyttelyiden keskuksen arkkitehtuurikilpailu, joka olisi ollut lisärakennus museoiden väliin. Museothan toimivat vierekkäin ja niiden välissä on parkkipaikkana oleva tyhjä tila.

Vierekkäiset rakennukset olisi yhdistetty yhteisellä näyttelytilalla. Suuren arkkitehtuurikilpailun voitti Tuomo Siitonen, mutta hankkeesta ei tullut mitään.

Seuraava yritys oli 90-luvun lopussa, kun Arkkitehtuurimuseo, Suomen Arkkitehtiliitto, Design-center ja muut alan järjestöt kuten esimerkiksi Rakennusinsinöörien Liitto saivat varatuksi Katajanokalta tontin yhteiselle Armiksi kutsutulle toimintakeskukselle.

Paikka oli nykyisen uimalan kohdalla. Siihen olisi tullut museoiden lisäksi myös toimitiloja järjestöille sekä liiketiloja. Armi-keskuksestakin järjestettiin suuri kilpailu, jonka voitti Turun ja Seinäjoen kirjastojen sekä Amos Rexin suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM (Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen ja Juha Mäki-Jyllilä).

Tästäkään hankkeesta ei tullut mitään, rohkeus petti. Kustannusten pelättiin räjähtävän käsiin.

Tämän jälkeen alettiin etsiä museoiden käyttöön sopivia saneerattavia tiloja. Katseet kohdistuivat Arkkitehtuurimuseon vieressä olevaan Kaartin Maneesiin. Museoiden tuolloiset johtajat Severi Blomstedt ja Marianne Aav tekivät tilaohjelmia myöten pitkälle meneviä suunnitelmia. Hanke sisälsi ajatuksen kokonaisen korttelin muuttamisesta arkkitehtuurin ja designin alueeksi. Mutta tämäkään idea ei edennyt.

Sitten tuli Guggenheim-hanke ja jossain välissä sen vauhdittamiseksi väläytettiin, että siitä tulisikin arkkitehtuurin ja designin museo. Ajatus ei kuitenkaan mitenkään konkretisoitunut tai edennyt virallisesti.

Yhdessäkään näistä yrityksistä ei ole yritetty sulauttaa museoita yhdeksi organisaatioksi, vaan on puhuttu kahden itsenäisen museon yhteistoiminnassa. Nyt halutaan museoita hallinnoivan kahden säätiön tilalle perustaa uusi säätiö ja yksi museo.

Tiedotustilaisuudessa nostatettiin henkeä julistamalla, että suomalainen arkkitehtuuri ja design on niin arvostettua, että uudesta museosta ja museokonseptista voisi tulla kansainvälisesti johtava hanke. Tässä vedottiin alojen kansainvälisesti kiistatta korkeaan maineeseen. Työryhmä tuntui uskovan myös, että alat ja niiden toiminta­mahdollisuuksien turvaaminen nauttisi suuren yleisön kannatusta.

Työryhmään kuuluivat Sibelius-Akatemian johdossa toiminut Tuomas Auvinen, Artekin entinen johtaja Mirkku Kullberg ja Opetushallituksen Kokeilukeskuksen kehittäjä Ulla Teräs. Arkkitehtuurin asiantuntijaa työryhmään ei kutsuttu, mutta ryhmä kuunteli selvitystyössään molempien museoiden johtoa, henkilökuntaa ja ja muita alan asiantuntijoita.

Arkkitehtuurimuseo lähtee hankkeeseen altavastaajan asemasta. Designmuseo on onnistunut näyttelyissään tavoittamaan suurta yleisöä vuosittain yli 100 000, Arkkitehtuurimuseon kävijämäärien jäätyä alle 30 000:en vuodessa.

Arkkitehtuurimuseo on ollut huomattavissa vaikeuksissa viimeiset vuodet, ja opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää parhaillaan taloudellisia ja muita epäselvyyksiä museon toiminnassa. Tämä selvitys on kuitenkin erillinen eteenpäin katsovasta uudesta konseptista ja menee omalla painollaan eteenpäin.

Jos uusi organisaatio perustetaan, jäävät nämä murheet nyt vastuussa olevien murheeksi. Tarkoitus lienee myös puhdistaa pöytä?

Arkkitehtuuri ja design kietoutuvat toisiinsa kiinteästi ja yhteistyöllä on pitkä traditio. Kykeneekö riitojen ja epäselvyyksien repimä Arkkitehtuurimuseon säätiön hallitus viemään eteenpäin tällaista avarakatseisuutta ja näkemystä vaativaa hanketta eteenpäin, jää nähtäväksi.

Maassa on joka tapauksessa huutava tarve molempien alojen näyttelyiden lisäämisestä. Tästä kertoo osaltaan sekin, että muut organisaatiot kuten taidemuseot, ovat ruvenneet ottamaan ohjelmaansa jopa arkkitehtuurin ja designin näyttelyitä.

Jos museot yhdistetään niin että niillä on yhteiset näyttelytilat, alan katselmusten määrä kuitenkin vähenee. Esimerkkinä mainitussa Ruotsin Arkdesin toiminnassa näyttelytoiminta on ollut toistaiseksi melko vähäistä ja design-painotteista.

Pormestari Jan Vapaavuori (kok) totesi kannattavansa kansainvälisesti merkittävää uutta konseptia ja sanoi toivovansa nyt sisällöllistä keskustelua eikä kinastelua paikasta.

Työryhmän selvitys luovutettiin Vapaavuorelle ja kulttuuriministeri Sampo Terholle (sin), joka vaikutti Vapaavuorta innostuneemmalta selvityksestä.

Työryhmän asettama aikataulutavoite – uusi museo vuonna 2025 – on kunnianhimoinen. Organisaation, tilaohjelman, arkkitehtuurikilpailun järjestämisen ja rakentamisen kannalta tämä on todella optimistinen tavoite. Hyvää henkeä ja optimismia työryhmä kuitenkin onnistui työllään nostattamaan.

Oikaisu 21.8. kello 19.35: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että Ulla Teräs olisi opetusministeriön virkamies. Hän on Opetushallituksen Kokeilukeskuksen kehittäjä. Lisäksi ”Arkkitehtuurimuseon johto” on muutettu muotoon ”Arkkitehtuurimuseon säätiön hallitus”.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Designmuseo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    2. 2

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    3. 3

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Uusi lastensairaala on niin tolkuttoman hieno, että toivottavasti samaa ei tehdä enää ikinä

    6. 6

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    7. 7

      Jono jo kello seitsemän, kauppakeskus Redi aukeaa kello 9 – HS:n suora lähetys Kalasataman kauppakeskuksesta käynnissä

    8. 8

      Pienelläkin palkalla pitäisi voida elää

    9. 9

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    10. 10

      Espanjan ulkoministeri: Trump esitti muurin rakentamista Afrikkaan – ”Saharan raja ei voi olla suurempi kuin meidän ja Meksikon raja”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    2. 2

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    3. 3

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    4. 4

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    5. 5

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    6. 6

      Keskiviikkoilta oli poikkeuksellista junakaaosta henkilövahingon, sähkövian ja myöhästymisten vuoksi – torstaiaamun liikenne sujuu normaalisti

    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Espoo myöntää: Opetusjohtaja ei suostunut irtisanomaan Saunalahden rehtoria – Potkut antoi lopulta alempi virkamies

    9. 9

      Eduskunta ratkaisee Timo Soinin kohtalon todennäköisesti perjantaina – Moni aborttikantoja arvostellut joutuu tukemaan häntä

    10. 10

      ”Te ette saa tuhota sitä” – Helsingin Hermannissa syttyi sota ja poliisikin saapui paikalle, kun kaivinkone alkoi repiä puistoa maan tasalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    9. 9

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää