Kaupunki

Äiti huolestui, kun helsinkiläinen Jenny Kasongo lopetti hiustensa suoristamisen: miten tytär ikinä saa töitä? – ”Me voimme määritellä kauneuden itse”

Helsingissä järjestetään lauantaina jo kolmatta kertaa afrohiuksia juhlistava tapahtuma Good Hair Day. Yhä useammat afrosuomalaiset antavat omien hiustensa kasvaa luonnollisesti.

Äiti järkyttyi. Miten tytär saa ikinä töitä, jos tämä antaa kiharien hiustensa kasvaa ja lopettaa niiden suoristamisen. Entä jos joku kiusaa?

Äiti oli suoristanut helsinkiläisen Jenny Kasongon, 22, hiukset siitä lähtien, kun tämä oli 6-vuotias.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nyt tytär oli päättänyt, että suoristaminen saa riittää. Hän ei enää jaksanut survoa itseään länsimaiseen kauneusihanteeseen, jonka muotti oli niin kovin ahdas.

Kasongo tarttui saksiin ja leikkasi hiuksensa lyhyeksi. Suoristusaineella käsitellyt suortuvat putoilivat lattialle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Perheessämme on pitkään ollut käytäntö, että kaikkien tyttöjen hiukset täytyy suoristaa. Siihen liittyy sellainen ajatus, että täytyy näyttää kauniilta ja siistiltä”, Kasongo kertoo nyt kolmisen vuotta myöhemmin.

”Afrotukkaa ei vaan jostain syystä pidetty siistinä. Valitettavasti se on aika yleinen juttu, ei pelkästään meidän perheessämme, vaan koko yhteis­kunnassa.”

Suoristusaine toimi samaan tapaan kuin permanentti. Kemiallinen aine rikkoo hiuksen rakennetta, jolloin kihara löystyy ja suoristuu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kasongon hiukset kasvavat niin nopeasti, että ne täytyi suoristaa joka toinen kuukausi. Se kävi melko kalliiksi. Ja kun perheessä on viisi siskoa, summa kasvaa entisestään.

Suoristettujen afrohiusten leikkaaminen ja kiharien kasvattaminen on osa kansainvälistä liikettä, jota kutsutaan englanniksi natural hair movementiksi (”luonnollisten hiusten liike”).

Liikkeen juuret ovat Yhdysvalloissa, jossa afroamerikkalaisten hiuksia on pitkään käytetty syrjinnän välineenä niin työpaikoilla kuin kouluissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kun afroamerikkalaiset taistelivat kansalaisoikeuksistaan 1960-luvulla, afrosta tuli kapinan, ylpeyden ja voimaantumisen symboli. Samalla vuosikymmenellä syntyi kulttuurinen liike black is beautiful (musta on kaunista), joka kyseenalaisti valkoisten asettamat kauneusstandardit.

Kasongo näkee ”naturalismissa” vastaavanlaisen mahdollisuuden.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Sen sijaan, että joku muu yhteisön ulkopuolinen määrittelee, mitä kauneus on, me voimme siellä yhteisössä määritellä sen itse.”

Kauniina pidetyt asiat ovat kulttuurisia sopimuksia, sanoo tutkija ja sukupuolentutkimuksen lehtori Leena-Maija Rossi Lapin yliopistosta. Suomalaisessa yhteiskunnassa oletuksena ovat edelleen valkoisuuteen liittyvät normit.

”On merkillistä, miten voimakkaasti valkoiset ovat pystyneet monopolisoimaan kauneusihanteet ja miten kauan on kestänyt, että esimerkiksi muotilehdissä näkyisi muitakin kuin valkoisia naisia kansikuvissa”, Rossi sanoo.

Afrohiuksiin erikoistunut kampaaja Priscilla Mmari on huomannut liikkeen suosion omassa asiakaskunnassaan.

Mmari on työskennellyt afrohiusten kanssa siitä lähtien, kun hän vuonna 2003 valmistui kampaajaksi. Kuutisen vuotta sitten hän ja Meron Laine avasivat oman kampaamon, Hiustrendin.

”Suoristusasiakkaat ovat vähentyneet. Nyt heitä on ehkä noin neljä tai viisi, kun vaikka 5–6 vuotta sitten oli melkein sanomattakin selvää, että afrohiuksisen naisasiakkaan hiukset suoristettiin kemiallisesti tai vähintään föönattiin suoriksi”, Mmari sanoo.

Toisaalta on myös heitä, jotka ovat aina pitäneet hiuksensa kiharina mutta eivät halua kulkea kadulla hiukset auki.


”Se herättää huomiota. Muistan, kun esimerkiksi pienenä hiukset olivat kuin magneetti. Jos ne olivat auki, sain sellaista epä­miellyttävää huomiota.”

Jenny Kasongolle hiuksia käpälöivät kädet ovat valitettavan tuttu ilmiö. Kun Kasongo oli kesällä ystäviensä kanssa ulkona, tanssilattialla joku upotti sormet hänen hiuksiinsa. Tunkeilija halusi vain kehua, mutta Kasongosta tilanne tuntui ainoastaan inhottavalta.

”Aina kun on hiukset auki, täytyy vähän katsoa joka puolelle, ettei kulman takaa tule jonkun käsi.”

Suomeen ja muualle maailmaan luonnollisia hiuksia juhlistavaa ideologiaa on levittänyt internet. Yksi liikkeen tunnetuimmista hahmoista on vloggaaja Whitney White, jonka Youtube-kanavalla on yli 980 000 tilaajaa.

Myös Kasongo inspiroitui aikoinaan Whiten videoista. Nykyään Kasongolla on oma Youtube-kanava Zenybohoo, jossa hän julkaisee videoita siitä, miten kiharia ja kuivia hiuksia kannattaa hoitaa.

Videoidensa ansiosta Kasongo päätyi vapaaehtoiseksi tekemään Good Hair Day -tapahtumaa. Tapahtuma haluaa nostaa afrohiukset keskiöön ja haastaa vallitsevia kauneusihanteita. Tänä vuonna teemana on voimaantuminen.

”Haluamme antaa työkaluja, jotta itseään oppii rakastamaan ja itsensä oppii hyväksymään. Uskomme, että jos osaa hoitaa hiuksiaan, itsetunto kasvaa ja hyväksyt itsesi”, sanoo Saida Mäki-Penttilä, yksi tapahtuman järjestäjistä.

GHD pureutuu myös representaatioihin eli niihin tapoihin, joilla todellisuuksia esitetään.

”Hyväksytään, että Suomi ei ole vain länsimainen kauneusihanne, vaan meitä on kaikenlaisia. Uskomme siihen, että mitä enemmän näkee erilaisia ihmisiä esimerkiksi mediassa ja kaduilla, sitä kautta voimaantuu ja pystyy tavoittelemaan asioita.”

Kapean kauneusihanteen lisäksi myös kapea sanasto on ongelmallinen. Suomen kielestä puuttuvat termit ja käsitteet, joilla voisi luontevasti kuvata afrohiuksia, Mäki-Penttilä sanoo. Yksi esimerkki on englanninkielinen termi kinky hair, joka viittaa tiukasti kiertyvään hiukseen.

”Joku ’käkkärä’ on todella negatiivinen sana. Jotkut sanat on jotenkin eläimellisiä, esimerkiksi ’pörhöiset’ hiukset. Ne eivät ole yhtään kivoja termejä.”

Jenny Kasongolle hiukset ovat osa identiteettiä mutta myös tietynlainen poliittinen ilmaisu, jopa pientä kapinaa.

”Jos pidän afroani auki, se viestii muille kadulla kulkeville siitä, että yritän raivata tilaa erilaisuudelle.”

Kasongo pystyy tosin pitämään hiuksiaan auki vain kesäisin. Kun lämpötila laskee alle 20 asteen, hiukset kuivuvat ja päänahkaa kutittaa.

Talvisin kuivaa ja haurasta hiusta voi suojata erilaisilla hiustyyleillä, kuten leteillä ja twisteillä. Nyt Kasongo viihtyy pikkuleteissä, joissa on sinisiä lisäkkeitä. Hän voi pitää lettejä runsaan kuukauden. Jos pitoaika venyy kahteen kuukauteen, hiukset alkavat kuivua.

Kaikki on kuitenkin yksilöllistä. Joku toinen ihminen erilaisella hiustyypillä voi pitää lettejä pidemmän tai lyhyemmän aikaa, Kasongo sanoo.

Luonnollisia hiuksia suosivan liikkeen sisällä suositaan Kasongon mukaan nyt tietynlaista kiharaa.

”Olemme siirtyneet siitä, että halutaan suora tukka, siihen ajatukseen, että halutaan tietynlaista afrohiusta. Kauhean moni havittelee sitä korkkiruuvitukkaa sen sijaan, että voisimme vain hyväksyä itsemme ja hiuksemme sellaisina kuin ne ovat.”

Äidin pelko osoittautui lopulta turhaksi. Kasongo opiskelee sosionomiksi ja työskentelee henkilökohtaisena avustajana.

”Aikaisemmissa työpaikoissani on korostettu sitä, että täytyy näyttää siistiltä ja luonnolliselta. Olen miettinyt, että jos tulisin vaikka hiukset auki töihin, niin miten työnantaja reagoisi siihen. On ihan kiva kyseenalaistaa sitä, miltä ’siisti’ ammattilainen näyttää.”

Myös Kasongon neljä siskoa ovat lopettaneet hiusten suoristamisen.

Äiti ihmettelee toisinaan, miten pitkät hiukset Jennyllä on, ja utelee, mitä tuotteita tytär käyttää.

”Tuntuu siltä, että äiti varmaan jossain vaiheessa aikoo myös niin sanotusti vaihtaa puolta.”




Good Hair Day järjestetään lauantaina 1.9. kello 12–19 Kulttuurikeskus Caisassa osoitteessa Kaikukatu 4.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Hiukset
  • Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    3. 3

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    5. 5

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    6. 6

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    7. 7

      Katri Helenan ikivihreässä klassikossa ja venäläisessä pianopreludissa on sama melodia – Soitimme laulun säveltäneelle Fredille ja langoille laskeutui epäuskoinen hiljaisuus

    8. 8

      Trump väitti Niinistön kertoneen, että suomalaiset käyttävät paljon aikaa metsien haravointiin ja siivoamiseen – Niinistö IS:lle: Haravoinnista ei ollut puhetta

    9. 9

      Saudi-Arabia tappoi toimittaja Jamal Khashoggin, paloitteli ruumiin ja liuotti sen hapolla viemäriin – Näin kerrotaan, mutta kaikki ei täsmää, sanoo sotarikostutkija Helena Ranta

      Tilaajille
    10. 10

      Liisa Heinosen kauppa ei ole muuttunut 70-luvun jälkeen – HS kiersi Töölön kivijalkakauppoja ja löysi katoavan maailman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    3. 3

      Kirkon päättäjä vaatii oikeudessa Lehtisaaren asukkaille kovempia vuokrankorotuksia – ”So what”, hän kuittaa asukkaiden vaikeudet

    4. 4

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    5. 5

      Kuivuus paljasti veden alle jääneen kylän Britanniassa

    6. 6

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    7. 7

      Heitä oli 900 ja ”valkeana yönä” he kuolivat yhdessä – Kun lahkojohtaja Jim Jones 40 vuotta sitten julisti, että on aika, ensimmäisenä myrkky juotettiin 300 lapselle

      Tilaajille
    8. 8

      Pilvenpiirtäjät mullistavat Pasilan ja koko Helsingin – HS:n erikoisartikkelin videot näyttävät, kuinka peruuttamattomasti kaupungin siluetti muuttuu

    9. 9

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    10. 10

      Lauttasaarelainen taloyhtiö tiristi energialaskusta löysät pois vaihtamalla suihkupäät – Näin säästät energiaa helposti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    3. 3

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    4. 4

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    7. 7

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    8. 8

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    9. 9

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    10. 10

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää