Kaupunki

Sote-uudistus uhkaa asunnottomuuden hoitoa – ”On riski, että häviäjiä olisivat suurten kaupunkien vähä­osaiset”

Suomi on luonut asunnottomuuden suitsimiseksi mainetta niittäneen Asunto ensin -tukimallin, jonka sote-uudistus voisi romuttaa, pelkäävät asiantuntijat.

Asunnottomille on odotettavissa vaikeuksia, sillä suunniteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus (sote) uhkaa repiä heidän tarvitsemansa tukipaketin rikki. Uudistus siirtäisi asunnottomien sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnalle, mutta tukiasunnot jäisivät kaupungeille tai yksityisille säätiöille, joista suurin on Y-säätiö.

Asunto ensin -tukimalli on selättänyt tehokkaasti asunnottomuutta suurissa kaupungeissa. Kunta järjestää ensin asunnottomalle kodin omistamistaan asunnoista tai vuokraa sellaisen säätiöiltä. Vasta sitten ryhdytään ratkomaan hänen mahdollisia mielenterveys-, päihde- tai talousongelmiaan sosiaalityöntekijöiden ja terveydenhoidon ammattilaisten kanssa.

Tukipaketti on tehonnut, sillä kodin saaneista iso osa on pystynyt pitämään asuntonsa. Katuasunnottomuus on lähes hävinnyt 2010-luvulla, ja Suomi on niittänyt mallilla mainetta maailmalla.

Nyt tulevaisuus huolettaa monia asiantuntijoita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Miksi asunnottomuuden torjunta ei ole noussut esiin, kun sote-uudistusta sorvataan?” kysyy asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Kuntaliitosta.

Aiemmin koko puoluekenttä ja maan hallitukset ovat olleet yhtä mieltä sitä, että tämä yhteiskunnallinen ongelma pitää hoitaa valtion, kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä. ”Ja se on onnistunut”, Hassi korostaa.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) vastaa: ”Tämä moniulot­teinen ongelma on tyyppi­esimerkki siitä, kuinka valtion puolella ei ymmärretä isojen kaupunkien erityis­ongelmia, kuten viheliäistä asunnottomuutta.”

Vapaavuori arvelee, että maakunta­hallinto tuskin panisi etusijalle asunnottomuuden kaltaisia, kaupungeille tyypillisiä yhteiskunnallisia pulmia. ”On riski, että sote-uudistuksessa häviäjiä olisivat suurten kaupunkien vähäosaiset. Heidän tilanteidensa ratkomiseen tarvitaan monien ammattilaisten saumatonta yhteistyötä.”

”Jos tätä ei ratkota etukäteen kunnolla, asunnottomat putoavat ei-kenenkään-maalle soten hallintohimmeleissä, ja varsinkin pääkaupunkiseudulla tästä uhkaa kehkeytyä katastrofi”, ennustaa Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

Hän on tehnyt pitkään tiivistä yhteistyötä Helsingin kanssa asunnottomuuden poistamiseksi. Kaupunki palkitsi Kaakisen kultaisella mitalillaan kesäkuussa.

Kuntaliiton Laura Hassi muistuttaa, että asunnottomuuden torjunnasta ei puhuta sosiaalilainsäädännössä.

”Vaikka selaa tuhansia sivuja, siellä ei mainita ongelmaa.”

Asunnottomien auttaminen on nojannut kuntien aktiiviseen rooliin. Apuna ovat olleet järjestöt.

”Nyt näyttää siltä, että monimutkaista ongelmaa ei hahmoteta. Ajatellaan, että kyllä se jotenkin hoituu.”

Monien mieleen nousee 1990-luvulta puistattava esimerkki. Kun vanhoja B-mielisairaaloita lakkautettiin, potilaita siirtyi vuokra-asuntoihin. Heille luvattiin avohoitoa, mutta laman runtelemalta valtiolta ei juurikaan herunut rahaa palveluihin. Sairaat ihmiset jäivät heitteille varsinkin isoissa kaupungeissa.

 

”On riski, että sikiää samantyyppinen sekasotku kuin sen jälkeen, kun toimeentulotuki siirrettiin kunnilta Kelalle.”

Tulevaisuus huolettaa myös Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtajaa Sanna Tiivolaa.

”Järjestöt etsivät ja auttavat asunnottomia pääsemään palveluihin kiinni. Meillä on asiantuntemusta, mutta tilaisiko maakunta enää meiltä tätä työtä, sitä ei tiedä kukaan”, Tiivola sanoo.

”Asunnottomien asia näyttää jäävän sote-uudistuksen terveyspuolen jalkoihin”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Jouko Karjalainen.

”On riski, että sikiää samantyyppinen sekasotku kuin sen jälkeen, kun toimeentulotuki siirrettiin kunnilta Kelalle”, hän sanoo.

Koska asunnottomuus piinaa eniten pääkaupunkiseutua, Karjalainen ehdottaa, että Uudenmaan maakunnan pitäisi ryhtyä kiireesti ratkomaan, miten avuntarvitsijan tukipaketti koottaisiin tulevaisuudessa. ”Se voisi olla pilotti muita maakuntia varten.”

Suuri huoli on, miten kävisi Y-säätiön asunnottomille varaamille 6 000 asunnolle 54:llä eri paikkakunnalla.

Helsingillä on sama pulma. Eri puolilla kaupunkia on 3 000 asuntoa asunnottomille, jotka sosiaalitoimi valitsee ja tekee heidän puolestaan vuokrasopimuksen.

Y-säätiön Juha Kaakinen ennakoi, että vuokra­sopimusten teosta ja byrokra­tiasta voi kehkeytyä maa­kuntien kanssa valtaisa urakka.

”Se maksaisi paljon. Maksate­taanko se vähävaraisilla asukkailla?” hän kysyy.

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Sarita Friman-Korpela ei näe tulevaisuutta yhtä synkkänä.

”Asumisen järjestäminen ja neuvonta on vahvasti kunnan ydintehtäviä. Asumiseen liittyvät kysymykset edellyttävät jatkossa vahvaa yhteistyötä kunnilta ja maakunnilta”, hän sanoo.

Erot kuntien välillä ovat Friman-Korpelan mukaan suuret, ja hän korostaa kaavaillun sote-uudistuksen vaativan yhteispeliä.

”Maakunnallahan on ne kuuluisat leveät hartiat. Asioista pitää neuvotella, ja siihen on vielä jäljellä siirtymäaikaa. Uudistuksenhan on tarkoitus tulla voimaan vasta 1. tammikuuta 2021”, Friman-Korpela rauhoittelee.

Katuasunnottomuus selätettiin 2000-luvulla

Vielä 2000-luvun alussa katuasunnottomuus rehotti etenkin Helsingissä, mutta myös muissa suurissa kaupungeissa. Tuhansia ihmisiä nukkui porraskäytävissä ja paikoissa, joista löytyi edes vähän suojaa.

Kun Jan Vapaavuori (kok) valittiin vuonna 2007 asuntoministeriksi, hän pyysi ”neljää viisasta miestä” ratkomaan asunnottomuutta. Mukana olivat Helsingin piispa Eero Huovinen, Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, Y-säätiön toimitusjohtaja Hannu Puttonen ja sihteerinä Juha Kaakinen.

Kehitettiin Asunto ensin -malli, jossa asunnottomalle tarjotaan ensin turvallinen koti. Vasta sitten hän ryhtyy ratkomaan ongelmiaan yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Monilla on päihde- ja mielenterveysongelmia sekä takanaan usein avioero, työttömyyttä tai taloudellisia vaikeuksia.

Suuret kaupungit, Y- säätiö ja monet järjestöt, kuten Vailla vakinaista asuntoa ry, punoivat kokoon auttavan verkoston. Poliittiset puolueet vakuuttuivat mallista ja hyväksyivät eduskunnassa monenlaisia ohjelmia tukeakseen työtä. Uusien vuokra-asuntojen rakentamista tuettiin Raha-automaattiyhdistyksen avulla, ja niitä saatiin paljon lisää.

Suomi pystyi vähentämään maailmanennätysvauhdilla asunnottomuutta kymmenessä vuodessa. Noin 10 000 ihmistä sai uudelle elämälleen raamit. Asunnottomia ei juuri näe kaduilla, ja neljä viidestä on pystynyt pitämään saamansa asunnon.

Suomen-mallista kehkeytyi yhteiskunnallinen brändi, josta Y-säätiön nykyinen toimitusjohtaja Juha Kaakinen kiertää kertomassa ympäri maailmaa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    2. 2

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    3. 3

      Nimeämättömät lähteet The New York Timesille: Apulais­oikeusministeri Rosenstein ehdotti Trumpin keskusteluiden salaista äänittämistä

    4. 4

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    5. 5

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    6. 6

      Jasper Pääkkösestä tuli Spike Leen elokuvan psykopaattirasisti, koska ohjaaja ihastui häneen kesken koekuvausten – lauantaina Lee menee Pääkkösen saunaan ja suunnittelee yhteistyön jatkumista

      Tilaajille
    7. 7

      Tutkijat löysivät maailman varhaisimman eläimen – merkillinen olio löytyi Suomen naapurista

    8. 8

      Naistyöntekijä puukotti kolmea vastasyntynyttä New Yorkissa – Kukaan ei kuollut kiinalaistaustaisten vauvojen ja äitien hoivakodissa

    9. 9

      Norjalaishiihtäjille tarjotaan kriisiapua – Joukkuetta kohdannut kolme kuolemantapausta lyhyessä ajassa

    10. 10

      Neljä kokoomuksen naista kieltäytyi tukemasta Soinia – kokivat ”painostusta” ja ”vähättelyä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    2. 2

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    3. 3

      Alusvaateketju julkaisi ”seksikkään Handmaid’s Tale -asun” – internet raivostui, yhtiö poisti asun ja todellisuutemme otti taas askeleen lähemmäs satiiria

    4. 4

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    5. 5

      Eduskunta äänesti Soinin luottamuksen puolesta äänin 100–60, kokoomuksen rivit rakoilivat

    6. 6

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    7. 7

      ”27 oppilaan luokalla on viisi historiankirjaa” – HS kysyi helsinkiläis­vanhemmilta lasten koulu­kirjoista, ja tulos on häkellyttävä

      Tilaajille
    8. 8

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    9. 9

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    10. 10

      Neljä kokoomuksen naista kieltäytyi tukemasta Soinia – kokivat ”painostusta” ja ”vähättelyä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    6. 6

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    7. 7

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää