Kaupunki

Sote-uudistus uhkaa asunnottomuuden hoitoa – ”On riski, että häviäjiä olisivat suurten kaupunkien vähä­osaiset”

Suomi on luonut asunnottomuuden suitsimiseksi mainetta niittäneen Asunto ensin -tukimallin, jonka sote-uudistus voisi romuttaa, pelkäävät asiantuntijat.

Asunnottomille on odotettavissa vaikeuksia, sillä suunniteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus (sote) uhkaa repiä heidän tarvitsemansa tukipaketin rikki. Uudistus siirtäisi asunnottomien sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnalle, mutta tukiasunnot jäisivät kaupungeille tai yksityisille säätiöille, joista suurin on Y-säätiö.

Asunto ensin -tukimalli on selättänyt tehokkaasti asunnottomuutta suurissa kaupungeissa. Kunta järjestää ensin asunnottomalle kodin omistamistaan asunnoista tai vuokraa sellaisen säätiöiltä. Vasta sitten ryhdytään ratkomaan hänen mahdollisia mielenterveys-, päihde- tai talousongelmiaan sosiaalityöntekijöiden ja terveydenhoidon ammattilaisten kanssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tukipaketti on tehonnut, sillä kodin saaneista iso osa on pystynyt pitämään asuntonsa. Katuasunnottomuus on lähes hävinnyt 2010-luvulla, ja Suomi on niittänyt mallilla mainetta maailmalla.

Nyt tulevaisuus huolettaa monia asiantuntijoita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Miksi asunnottomuuden torjunta ei ole noussut esiin, kun sote-uudistusta sorvataan?” kysyy asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Kuntaliitosta.

Aiemmin koko puoluekenttä ja maan hallitukset ovat olleet yhtä mieltä sitä, että tämä yhteiskunnallinen ongelma pitää hoitaa valtion, kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä. ”Ja se on onnistunut”, Hassi korostaa.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) vastaa: ”Tämä moniulot­teinen ongelma on tyyppi­esimerkki siitä, kuinka valtion puolella ei ymmärretä isojen kaupunkien erityis­ongelmia, kuten viheliäistä asunnottomuutta.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vapaavuori arvelee, että maakunta­hallinto tuskin panisi etusijalle asunnottomuuden kaltaisia, kaupungeille tyypillisiä yhteiskunnallisia pulmia. ”On riski, että sote-uudistuksessa häviäjiä olisivat suurten kaupunkien vähäosaiset. Heidän tilanteidensa ratkomiseen tarvitaan monien ammattilaisten saumatonta yhteistyötä.”

”Jos tätä ei ratkota etukäteen kunnolla, asunnottomat putoavat ei-kenenkään-maalle soten hallintohimmeleissä, ja varsinkin pääkaupunkiseudulla tästä uhkaa kehkeytyä katastrofi”, ennustaa Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

Hän on tehnyt pitkään tiivistä yhteistyötä Helsingin kanssa asunnottomuuden poistamiseksi. Kaupunki palkitsi Kaakisen kultaisella mitalillaan kesäkuussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kuntaliiton Laura Hassi muistuttaa, että asunnottomuuden torjunnasta ei puhuta sosiaalilainsäädännössä.

”Vaikka selaa tuhansia sivuja, siellä ei mainita ongelmaa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Asunnottomien auttaminen on nojannut kuntien aktiiviseen rooliin. Apuna ovat olleet järjestöt.

”Nyt näyttää siltä, että monimutkaista ongelmaa ei hahmoteta. Ajatellaan, että kyllä se jotenkin hoituu.”

Monien mieleen nousee 1990-luvulta puistattava esimerkki. Kun vanhoja B-mielisairaaloita lakkautettiin, potilaita siirtyi vuokra-asuntoihin. Heille luvattiin avohoitoa, mutta laman runtelemalta valtiolta ei juurikaan herunut rahaa palveluihin. Sairaat ihmiset jäivät heitteille varsinkin isoissa kaupungeissa.

 

”On riski, että sikiää samantyyppinen sekasotku kuin sen jälkeen, kun toimeentulotuki siirrettiin kunnilta Kelalle.”

Tulevaisuus huolettaa myös Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtajaa Sanna Tiivolaa.

”Järjestöt etsivät ja auttavat asunnottomia pääsemään palveluihin kiinni. Meillä on asiantuntemusta, mutta tilaisiko maakunta enää meiltä tätä työtä, sitä ei tiedä kukaan”, Tiivola sanoo.

”Asunnottomien asia näyttää jäävän sote-uudistuksen terveyspuolen jalkoihin”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Jouko Karjalainen.

”On riski, että sikiää samantyyppinen sekasotku kuin sen jälkeen, kun toimeentulotuki siirrettiin kunnilta Kelalle”, hän sanoo.

Koska asunnottomuus piinaa eniten pääkaupunkiseutua, Karjalainen ehdottaa, että Uudenmaan maakunnan pitäisi ryhtyä kiireesti ratkomaan, miten avuntarvitsijan tukipaketti koottaisiin tulevaisuudessa. ”Se voisi olla pilotti muita maakuntia varten.”

Suuri huoli on, miten kävisi Y-säätiön asunnottomille varaamille 6 000 asunnolle 54:llä eri paikkakunnalla.

Helsingillä on sama pulma. Eri puolilla kaupunkia on 3 000 asuntoa asunnottomille, jotka sosiaalitoimi valitsee ja tekee heidän puolestaan vuokrasopimuksen.

Y-säätiön Juha Kaakinen ennakoi, että vuokra­sopimusten teosta ja byrokra­tiasta voi kehkeytyä maa­kuntien kanssa valtaisa urakka.

”Se maksaisi paljon. Maksate­taanko se vähävaraisilla asukkailla?” hän kysyy.

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Sarita Friman-Korpela ei näe tulevaisuutta yhtä synkkänä.

”Asumisen järjestäminen ja neuvonta on vahvasti kunnan ydintehtäviä. Asumiseen liittyvät kysymykset edellyttävät jatkossa vahvaa yhteistyötä kunnilta ja maakunnilta”, hän sanoo.

Erot kuntien välillä ovat Friman-Korpelan mukaan suuret, ja hän korostaa kaavaillun sote-uudistuksen vaativan yhteispeliä.

”Maakunnallahan on ne kuuluisat leveät hartiat. Asioista pitää neuvotella, ja siihen on vielä jäljellä siirtymäaikaa. Uudistuksenhan on tarkoitus tulla voimaan vasta 1. tammikuuta 2021”, Friman-Korpela rauhoittelee.

Katuasunnottomuus selätettiin 2000-luvulla

Vielä 2000-luvun alussa katuasunnottomuus rehotti etenkin Helsingissä, mutta myös muissa suurissa kaupungeissa. Tuhansia ihmisiä nukkui porraskäytävissä ja paikoissa, joista löytyi edes vähän suojaa.

Kun Jan Vapaavuori (kok) valittiin vuonna 2007 asuntoministeriksi, hän pyysi ”neljää viisasta miestä” ratkomaan asunnottomuutta. Mukana olivat Helsingin piispa Eero Huovinen, Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, Y-säätiön toimitusjohtaja Hannu Puttonen ja sihteerinä Juha Kaakinen.

Kehitettiin Asunto ensin -malli, jossa asunnottomalle tarjotaan ensin turvallinen koti. Vasta sitten hän ryhtyy ratkomaan ongelmiaan yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Monilla on päihde- ja mielenterveysongelmia sekä takanaan usein avioero, työttömyyttä tai taloudellisia vaikeuksia.

Suuret kaupungit, Y- säätiö ja monet järjestöt, kuten Vailla vakinaista asuntoa ry, punoivat kokoon auttavan verkoston. Poliittiset puolueet vakuuttuivat mallista ja hyväksyivät eduskunnassa monenlaisia ohjelmia tukeakseen työtä. Uusien vuokra-asuntojen rakentamista tuettiin Raha-automaattiyhdistyksen avulla, ja niitä saatiin paljon lisää.

Suomi pystyi vähentämään maailmanennätysvauhdilla asunnottomuutta kymmenessä vuodessa. Noin 10 000 ihmistä sai uudelle elämälleen raamit. Asunnottomia ei juuri näe kaduilla, ja neljä viidestä on pystynyt pitämään saamansa asunnon.

Suomen-mallista kehkeytyi yhteiskunnallinen brändi, josta Y-säätiön nykyinen toimitusjohtaja Juha Kaakinen kiertää kertomassa ympäri maailmaa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tuhoisista maastopaloista kärsivä Kalifornia vetää ilmastopolitiikassa täysin eri linjaa kuin Donald Trump – Muutos alkoi Arnold Schwarzeneggerista

    2. 2

      Asiantuntijat pelkäävät, että kauppa­keskus Redi on väärässä paikassa – HS pyysi arvioita, miten Kalasataman kauppa­keskus selviäisi alku­vaikeuksistaan

      Tilaajille
    3. 3

      Peltipoliisin ylinopeus­sakoista luistaminen voi johtaa etsintä­kuulutukseen: Malmin poliisi­taloon saapuneesta naisesta ei tullut yhtä 1 800 etsintä­kuulutetusta – hän löi poliisit ällikällä

    4. 4

      Koulun sisäkatto romahti Loviisassa

    5. 5

      Brexit on iso poliittinen erehdys, josta Suomella on paljon opittavaa

    6. 6

      Pisa-tulosten laskun syitä tutkinut psykologi hämmästyi saamastaan palautteen määrästä: ”Kuulostaa todella huolestuttavalta, jos opettajien näkemykset on sivuutettu”

    7. 7

      Näin karsealta näyttää yksin­purjehtija Tapio Lehtisen veneen pohja – ”Ei riitä, että barnakkelit pilaavat kilpailun, ne laittavat oikeasti hengen­vaaralliseen tilanteeseen”

    8. 8

      Tulivuoren­purkaus pimensi Auringon ja sitten tulivat paise­rutto, pakkaset ja nälän­hätä – vuosi 536 oli ihmis­kunnan historian kamalin, sanovat tutkijat

    9. 9

      Selvitys: Naisia yhä enemmän pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä – yhdellä suurella alalla naiset puuttuvat kuitenkin johtoryhmistä lähes kokonaan

    10. 10

      Rokotuksista tuli riitaa terveydenhuollon työpaikoilla – nyt ministeriö muuttaa jopa irtisanomisiin johtanutta lakia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Peltipoliisin ylinopeus­sakoista luistaminen voi johtaa etsintä­kuulutukseen: Malmin poliisi­taloon saapuneesta naisesta ei tullut yhtä 1 800 etsintä­kuulutetusta – hän löi poliisit ällikällä

    2. 2

      Suuren kauppakeskuksen rakentaminen keskeytyi Espoossa – Lippulaivalle etsitään nyt uutta urakoitsijaa

    3. 3

      Näin karsealta näyttää yksin­purjehtija Tapio Lehtisen veneen pohja – ”Ei riitä, että barnakkelit pilaavat kilpailun, ne laittavat oikeasti hengen­vaaralliseen tilanteeseen”

    4. 4

      Tulivuoren­purkaus pimensi Auringon ja sitten tulivat paise­rutto, pakkaset ja nälän­hätä – vuosi 536 oli ihmis­kunnan historian kamalin, sanovat tutkijat

    5. 5

      Suomalaistutkijat löysivät uuden yhteyden ruuan ja aineenvaihduntaa edistävän ruskean rasvan välillä

    6. 6

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    7. 7

      Ruotsalaisen koulun juhlissa julkisesti jaettu seksipalkinto johti ehdolliseen tuomioon – ”tunnustuksen” saanut järkyttyi kaveriensa tempauksesta

    8. 8

      Nuoren omaisuus varastettiin Kampissa – Epäillyt yrittivät häipyä Poriin, poliisi pysäytti pakobussin Karkkilassa

    9. 9

      Ei tässä mitään tindereitä tarvita – Venäjällä seuraa isketään vaikka kadulta, ja näin se tapahtuu

      Tilaajille
    10. 10

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    3. 3

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    4. 4

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    5. 5

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    6. 6

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    7. 7

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    8. 8

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    9. 9

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    10. 10

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää