Kahdeksanvuotias ei tiennyt omaa nimeään, teinit pyörittivät yksin perhearkea – Lastensuojelu törmää pääkaupunkiseudulla yllättäviin ongelmiin vieraskielisten perheiden kanssa
Pelot vaikuttavat siihen, miten erityisesti maahanmuuttajataustaiset suhtautuvat lastensuojelun palveluihin. Esimerkiksi kieleen liittyy väärinymmärryksiä. ”Todella monelle tulee yllätyksenä, että yritämme oikeasti auttaa lasta ja perhettä”, sanoo sosiaaliohjaaja Pirjo Tikkanen Espoosta.
Espoon keskuksen lastensuojelussa työskentelevät johtava sosiaalityöntekijä Riina Mattila (etualalla), sosiaaliohjaajat Elina Apponen ja Pirjo Tikkanen sekä vahtimestari Michael Ekblom keskustelivat kahvihuoneessa. Kuva: Anna Matilda Valli / HS
Lastensuojelussa asiakastyössä työskentelevät näkevät arjessa, miksi eri ulkomaalaistaustaiset perheet eivät välttämättä löydä palveluiden piiriin ajoissa.
”Riskitekijöitä siihen, että avunsaanti viivästyy, on vieraskielisillä on enemmän. On esimerkiksi häpeää, epätietoisuutta palveluista ja erilaisista tukimuodoista”, sanoo Espoon lastensuojelussa sosiaaliohjaajana työskentelevä Cindy Gunell.