Kaupunki

Mikä ratkaisee, kenestä tulee syrjäytynyt? Tällainen on sinun ikä­luokkasi, kolme­kymppinen helsinkiläinen

Lokakuussa julkaistu laajaan tutkimusaineistoon perustuva työkalu näyttää tarkasti, missä kohtaa syrjäytymisen voisi pysäyttää.

Hei kolmissakymmenissä oleva helsinkiläinen. Tiesitkö, että ikäluokkasi tarina on tilastoitu tarkemmin kuin minkään aiemman sukupolven?

Ensin hyvät uutiset. Olet tilastojen mukaan onnekas: helsinkiläisellä kolmekymppisellä on keskimäärin vähemmän syrjäytymisriskejä taustallaan kuin ikäisellään muualla Suomessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sitten huonot. Huono-osaisuus todellakin kasautuu: heikoimmassa asemassa ovat usein aikuisenakin ne, joiden vanhemmilla on ollut vaikeuksia elämässä.

Vuonna 1987 syntyneistä helsinkiläisistä noin neljä prosenttia lasketaan syrjäytyneiksi. Uutta on, että nyt on selvitetty, mistä ja milloin tätä kehitystä olisi voinut ennustaa.



Kyseessä on Me-säätiön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lokakuussa julkistama työkalu, jonka avulla voidaan katsoa rinnakkain vaikka varhaisen lapsuuden syrjäytymisriskejä ja tilannetta aikuisena.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yksi piste vastaa yhtä ihmistä.

Työkalu ei kerro mikä johtuu mistäkin, mutta sen avulla voi arvioida, milloin olisi tehokkain vaihe puuttua kurjuuden periytymiseen.

Äskeinen kuvio näyttää paljon huolestuttavammalta, jos siihen syötetään vain ne vajaat seitsemänsataa ikäistäsi, jotka ovat syntyneet tavalla tai toisella vaikeisiin olosuhteisiin.



Tälläkin on kääntöpuoli. Jos viisitoista prosenttia on syrjässä, lähes 85 prosenttia näyttää monella mittarilla pärjäävän hyvin huolimatta vaikeuksista menneisyydessä. Viisitoista prosenttia on vähemmän kuin valtakunnallinen vastaava luku, kaksikymmentä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Katsotaanpa siis tarkemmin, mitä data kertoo teistä kolmekymppisistä ja siinä sivussa monen muunkin ikäisistä.

1. Miten tiedot teistä on saatu?

Taustalla on muutenkin laajalti käytetty tutkimusaineisto kaikista vuonna 1987 syntyneistä suomalaisista, joiden joukosta on nyt nypitty erilleen Helsingissä nykyisin asuvat.

Toisin sanoen Suomen rajojen ulkopuolella syntyneitä helsinkiläisiä aineistossa ei ole. Pääkaupunkiseudun kannalta tämä on puute, kuten alla oleva kuvio 1987 syntyneiden määrästä osoittaa. Nämä luvut ovat vuodelta 2016, mutta karkea jako pätee yhä: noin puolet kolmekymppisistä on junantuomia, reilu neljännes paljasjalkaisia stadilaisia, vajaa neljännes Suomen ulkopuolella syntyneitä.



Siksi tänä vuonna 31 täyttävien rinnalla tarkastellaan myös muita tilastoja, kuten tilastokeskuksen dataa nuorista aikuisista sekä vertailua seuraavaan isoon kohorttiaineistoon eli vuoden 1997 sukupolveen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

2. Mitkä tekijät vaikuttavat syrjäytymiseen?

Alla oleva kuvio listaa isoimpia riskejä näin. Prosentit tarkoittavat, kuinka iso osa kyseisen kokeneista lasketaan aikuisena syrjässä oleviksi.

Syrjäytyminen tarkoittaa tässä, että ihmisen elämässä vaikuttaa samaan aikaan useampi kuin yksi syrjään vetävä asia yhtä aikaa. Tähän ryhmään lasketaan ne työvoiman ulkopuolella olevat ja pitkäaikaistyöttömät, joiden työllistymistä vaikeuttaa jokin tekijä, esimerkiksi koulutuksen puute tai tulottomuus.


Teini-ikäisenä kodin ulkopuolelle sijoittaminen merkitsee vakavinta riskiä syrjäytymisen kannalta. Toisaalta sijoitettuina on kasvanut ikäluokasta vain noin kaksi prosenttia, joten suuri riski koskee lopulta vain hyvin pientä osaa ikäisistäsi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vastaavasti Helsingissä hieman muuta maata suurempi joukko ihmisiä on kasvanut perheissä, joissa on vain yksi ansaitseva aikuinen tai yksinhuoltajan kanssa. Tämän vaikutus syrjäytymiseen aikuisena on melko pieni, vaikka koskeekin suurta ihmismäärää.

Toiseksi vakavin riski liittyy koulutukseen, tarkemmin sanottuna siihen, ettei peruskoulun jälkeistä tutkintoa ole vielä 25-vuotiaana.

Se vaikuttaa ikäistesi kohdalla syrjäytymiseen kaikkein voimakkaimmin siksi, että se sekä koskettaa suurta ihmisryhmää eli noin kymmentä prosenttia ikäluokasta että on riskinä merkittävä.

3. Miten paljasjalkaiset stadilaiset erottuvat muista?

Tutkinnon puuttuminen nousee vahvasti esiin, jos katsotaan kenelle ikäisistäsi on käynyt huonosti. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevia löytyy nimenomaan Helsingissä syntyneiden ryhmästä verrattuna sekä koko Suomeen että muualla syntyneisiin nykyisiin helsinkiläisiin.

Tämä johtuu siitä, että muualta maasta muuttaneet saapuvat ovat usein muuttaneet Helsinkiin opiskelemaan. Kouluttamattomien vanhempien koulutusta vaille jäävät lapset taas pysyvät aikuisinakin lähempänä lapsuudenkotiaan. Ilmiö näkyy erityisesti Helsingin itä- ja pohjoisosien lähiöissä.

Toinen kuvaava esimerkki sukupolvelta toiselle ”periytymisestä” liittyy köyhyyteen. Tai tarkemmin pitkäaikaiseen toimeentulotukeen, joka tarkoittaa tässä, että ihminen on viiden vuoden jaksolla saanut sitä vähintään 12 kuukautta. Sen kohdalla varsinkin näkyy, miten edellisen sukupolven tilanne vaikuttaa seuraavaan.

Alla on kuvattu tilannetta koko ikäluokassa.



Luvut kasvavat merkittävästi, jos katsotaan vain heitä, joilla vähintään toinen vanhempi on ollut toimeentulotuella pitkään. Joskin tästä pitää huomata, että vaikka esimerkiksi kolmannes Helsingissä syntyneistä seuraa vanhempansa mallia, kaksi kolmannesta ei seuraa.



Mitä tästä sitten voisi päätellä?

Me-säätiön yksi keskeinen viesti on, että syrjäytymiseen pitäisi puuttua varhain. Tätä hoetaan usein, mutta tämä tarkoittaisi todella jo paljon ennen kuin mahdolliset seuraukset näkyvät lapsessa itsessään. Jo varhaislapsuudessa tai raskausaikana tarvittaisiin nykyistä vahvempaa tukea.

Tässä siis tiedot sinun ikäluokastasi vaikuttavat suoraan siihen, millaisia päätöksiä nykyisten lasten ja nuorten kohdalla tehdään Helsingissä.

Tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari THL:ltä puhuu esimerkiksi perhetyön ja kotipalvelun saatavuudesta, lasten muistamisesta vanhempien sairastuessa ja perheiden taloudellisesta tuesta.

”Tässä puhutaan aika arkisista asioista. Lapsi ei saa jäädä kotinsa ongelmien vangiksi vaan hänen pitää esimerkiksi päästä ulkoilemaan ja leikkimään muiden lasten kanssa, vaikka vanhemmilla menisi huonosti. Tai hän ei saa esimerkiksi jäädä ulkopuolelle kaverisuhteista siksi, että perheellä on taloudellisia vaikeuksia.”

Toinen kriittinen kohta on nuoruus. Koulutuksen kohdalla toivoa on siinä mielessä, että lähes kaikki nuoret aikuiset aloittavat sentään toisen asteen. Heistä olisi siis mahdollisuus saada ote ajoissa.

Helsingin kohdalla Ristikari nostaa erityisesti esiin teini-ikäisenä sijoitetut nuoret. Teini-iässä rajusti oireillutta ei varsinkaan pitäisi jättää omilleen selviämään 18-vuotiaana.

”Olisi tärkeää, että heille tarjottu jälkihuolto ja tuki olisi tarpeeksi kattavaa, nuoren tarpeet huomioivaa ja kestäisi pitkään.”

Entä mitä Helsingissä tämän pohjalta aiotaan tehdä?

”Ainakin enemmän kuin aikaisemmin. Uusia keinoja pitää selvästi keksiä”, sanoo kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaava apulaispormestari Pia Pakarinen (kok).

Joitain vanhoja hyväksi havaittuja konsteja kuten koulujen ja nykyisin myös sosiaali- ja terveyspalvelujen lisärahoitusta eli positiivisen diskriminaation määrärahaa vaikeimmille alueille jatketaan.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi seitsemästä kärkihankkeesta nykyisessä valtuustostrategiasta. Tähän on varattu määrärahoja kaikilla toimialoilla. Kyse ei ole pelkästään esimerkiksi koulupolitiikasta, vaan esimerkiksi kaupunkisuunnittelusta tai lasten harrastusmahdollisuuksista Helsingin eri alueilla.

Omalta toimialaltaan Pakarinen mainitsee Me-säätiön kanssa yhteystyössä toteutettavat Me-koulut. Nämä ovat Laakavuoren ala-asteen Mellunkylässä sekä Malmin ja Kannelmäen peruskoulut. Näihin kouluihin ollaan parhaillaan palkkaamassa ihmisiä, joiden työnä on miettiä miten koulu löytäisi tavoittaisi tukea tarvitsevat lapset jo ennen kuin mahdolliset vaikeudet alkavat.

Tuki tarkoittaa ammattilaisia, mutta myös laajemmin sitä, että lapsi ei jäisi yksin. Siis että ihan jokaisella helsinkiläislapsella olisi tiedossa edes yksi luotettava aikuinen ja oman ikäisiä kavereita.

”Ajatuksena näissä on saada oppilaat, opettajat ja vanhemmat tekemään entistä vahvemmin asioita yhdessä. Tällainen yhteenkuuluvuus vähentää syrjäytymistä”, Pakarinen sanoo.

Mellunmäessä on myös kaupungin toiminnaksi siirtynyt Me-talo, joka kokoaa yhteen lapsille, nuorille ja perheille harrastustoimintaa ja työllistymismahdollisuuksia sekä muuta tekemistä alueella.

Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr) sanoo myös, että mikään pieni lisämääräraha tai kokeilu ei vielä yksin riitä.

”Pitäisi tunnistaa kaikissa palveluissa se, miten niitä voitaisiin tarjota vähemmän leimaavasti. Kynnys hakea apua ajoissa pitäisi saada matalammaksi”, hän sanoo.

Hän miettii tässä erityisesti lapsiperheiden peruspalveluita kuten neuvolaa. Ja alueellisesti oikeudenmukaista sosiaalipolitiikkaa. Esimerkiksi: jos jossain kaupunginosassa asuu paljon yksinhuoltajia lapsineen, on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että kotipalvelun kaltaisia arjen helpottajia tarjotaan tarpeeksi.

”Toinen iso kysymys on mielenterveys. Nuoret oireilevat, mutta tähän ei ole kyetty vastaamaan tarpeeksi hyvin.”

Uuden työkalun vahvuus on, että sen avulla voi kokeilla hyvin monen taustalla vaikuttavan tekijän vaikuttavuutta lopputulokseen.

Voit itse käydä kokeilemassa työkalua Me-säätiön sivuilla.

Oikaisu 6. marraskuuta kello 10.00: Jutussa julkaistussa grafiikassa kaksi palkkia oli vaihtanut keskenään paikkaa. Luvut olivat kuitenkin oikein. Niistä lapsista, joiden vanhemmilla ei ole toisen asteen tutkintoa, aikuisena syrjäytyneitä on Helsingissä 15 ja valtakunnallisesti 13 prosenttia. Varhaisten käytöshäiriöiden kohdalla vastaavat luvut ovat 15 ja 22.

Tästä on kyse

Mikä 1987?


 THL:n kansalliset syntymäkohortit 1987 ja 1997 ovat laajoja tutkimusaineistoja, jotka sisältävät suuren määrän tietoa erilaisista rekistereistä noina vuosina syntyneistä suomalaisista ja heidän vanhemmistaan. Aineistojen pohjalta on tehty ja tehdään paljon tutkimusta lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

 THL ja Me-säätiö julkaisivat alkusyksyllä työkalun, jolla voi tutkia vuoden 1987 sukupolven eri elämänvaiheita ja vaikutusta syrjäytymiseen aikuisena koko Suomessa.

 Lokakuussa on julkaistu tarkempaa tietoa Helsingistä, Päijät-Hämeestä ja Turusta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Syrjäytyminen
  • Nuoret
  • Maija Aalto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkimus: Luomuviljely kuormittaa ilmastoa enemmän kuin tavallinen viljely

    2. 2

      Tanskalainen ja norjalainen nainen löytyivät kuolleena syrjäisestä vuoristosta Marokossa – ruumiissa väkivallan merkkejä

    3. 3

      Yksi tiedostamaton viestimme muuttaa keskustelu­kumppanin vähäpuheiseksi ja kertoo, olemmeko oikeita ihmisiä

    4. 4

      Poikkeuksellinen poliisi­tiedote: Itä-Uudenmaan poliisi nappasi kauppa­keskus Jumbosta keski-ikäisen tillin­haistelijan

    5. 5

      Moni syö itsensä väsyksiin, ja vireys voi hävitä tunneiksi – näillä ravinto-ohjeilla vältät ilta­päivän uupumuksen

      Tilaajille
    6. 6

      Onko kynttilöiden poltto jopa yhtä haitallista kuin passiivinen tupakointi? Selvitimme

    7. 7

      Kodin murtosuojaa myyvien yritysten mainoskikka ärsyttää monia – ”Varkaathan näkevät postilaatikko­rivistä, mihin taloihin kannattaa mennä”

    8. 8

      Aktivisti­sijoittajan huhutaan astuvan Björn Wahlroosin varpaille – Onko Nordeassa edessä titaanien taisto?

    9. 9

      ”Entä jos Sale twiittailisi kuin Trump?” – sometili laittaa Trumpin sanat Sauli Niinistön suuhun, tehden USA:n presidentin öykkäröinnistä näkyvämpää

    10. 10

      Pohjanmaalla uusia tuhkarokko­tapauksia – Sairastuneet saaneet tartunnan lapselta, jolla todettiin tuhka­rokko Luodon kunnassa marraskuussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos kävelen autiolla kadulla naisen perässä, en missään nimessä ota juoksu­askelia, vaikka olisi kiire

    2. 2

      17-vuotiaana Sini Pyy käytännössä katkesi vyötärön kohdalta – nyt hän kehittää yliopisto­ihmisten kanssa sopivaa hiihtokelkkaa paralympialaisia varten

    3. 3

      Poikkeuksellinen poliisi­tiedote: Itä-Uudenmaan poliisi nappasi kauppa­keskus Jumbosta keski-ikäisen tillin­haistelijan

    4. 4

      Kodin murtosuojaa myyvien yritysten mainoskikka ärsyttää monia – ”Varkaathan näkevät postilaatikko­rivistä, mihin taloihin kannattaa mennä”

    5. 5

      Moni syö itsensä väsyksiin, ja vireys voi hävitä tunneiksi – näillä ravinto-ohjeilla vältät ilta­päivän uupumuksen

      Tilaajille
    6. 6

      Kauppakeskushanke ajautui vaikeuksiin Vantaalla: ”Joudumme miettimään eri vaihtoehtoja”

    7. 7

      Yksi tiedostamaton viestimme muuttaa keskustelu­kumppanin vähäpuheiseksi ja kertoo, olemmeko oikeita ihmisiä

    8. 8

      ”Entä jos Sale twiittailisi kuin Trump?” – sometili laittaa Trumpin sanat Sauli Niinistön suuhun, tehden USA:n presidentin öykkäröinnistä näkyvämpää

    9. 9

      Lääkäri Antti Heikkilän uutuus­kirja vilisee virheitä – HS pyysi asian­tuntijoita arvioimaan tekstin: ”Tällaiset väitteet voivat johtaa kuoleman­tapauksiin”, professori sanoo

      Tilaajille
    10. 10

      Jouluidylliä voi varjostaa kolmen vuoden seksittömyys, joka nostaa parisuhteen konfliktit pintaan, sanoo asiantuntija – HS:n testi kertoo, millainen jouluihminen olet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Lääkäri Antti Heikkilän uutuus­kirja vilisee virheitä – HS pyysi asian­tuntijoita arvioimaan tekstin: ”Tällaiset väitteet voivat johtaa kuoleman­tapauksiin”, professori sanoo

      Tilaajille
    3. 3

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    4. 4

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    5. 5

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    6. 6

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    7. 7

      Tältä näyttävät joulun uudet herkut – kokeile suosikkiasi tämän vuoden joulupöydässä, ja muista myös rakkaat klassikkoreseptit

    8. 8

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    9. 9

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    10. 10

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    11. Näytä lisää