Kaupunki

Kuusivuotias Lotta, syöpäsairas Anneli ja hauras Pentti ovat kaikki kurjien tieto­järjestelmien armoilla – Satoja miljoonia euroja maksanut ratkaisu otetaan käyttöön lauantaina

Jättimäinen tietojärjestelmä Apotti otetaan lauantaina käyttöön Peijaksen sairaalassa Vantaalla.

Vähintään 1,6 miljoonan suomalaisen terveystiedot, järjestelmän käyttäjinä 40 000 ammattilaista. Investointi 330 miljoonaa euroa. Kokonaishinta kymmenessä vuodessa 600 miljoonaa euroa, ennustetut säästöt vuodessa 146 miljoonaa euroa.

Peijaksen sairaala Vantaalla siirtyy käyttämään jättimäistä tietojärjestelmää Apottia lauantaina. Operaatio on valtava. Vaikka kaikki sujuisi, palvelupyyntöjä eli pyyntöjä tuesta ja vikailmoituksia tulee luultavasti sadoittain. Käyttöönottoa edeltäneet viikot ovat olleet kiivasta testausta ja henkilökunnan koulutusta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämä on silti pieni alkusoitto verrattuna isoon sinfoniaan. Peijasta seuraa ensimmäisestä lähdöstä myöhästynyt Vantaan kaupunki, loput Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus), sitten Helsinki ja neljä pienempää kuntaa.

Kerromme kolmen keksityn ihmisen avulla, mitä vuosia rakennettu ja isoja kiistojakin aiheuttanut Apotti muuttaa tavallisen vantaalaisen, helsinkiläisen tai keravalaisen elämässä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Esimerkit on luotu haastattelemalla ammattilaisia. Niissä eletään lähitulevaisuudessa, jossa muutkin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet suunnitellusti Apottiin. Mahdollisen sote-uudistuksen vaikutuksia ei ole huomioitu.

Iäkäs Pentti kaatui kotipihallaan – Nyt lääkärien aika ei pala tietotekniikan kanssa sähläämiseen

89-vuotias
Pentti asuu yksin, kotihoito käy kolmesti päivässä. Aamulla hän on liukastunut postinhakumatkalla. Siksi häntä kiidätetään ambulanssilla kohti Peijaksen päivystystä.

Lonkka on murtunut, Pentti leikataan. Peijaksesta hänet siirretään kuntoutettavaksi Katriinaan, sieltä kotiin terveyskeskuksen ja kotihoidon tukemana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ennen Apotti-aikaa Pentin terveystiedot ovat olleet pirstaleina useassa sähköisessä järjestelmässä. Keskeisimmät asiat löytyvät kyllä valtakunnallisesta Kanta-arkistosta, ja ammattilaiset ovat muutenkin yrittäneet välittää toisilleen tietoa Pentin turvallisuuden kannalta tärkeistä asioista, kuten tämän diabeteksesta. Tämä on vaatinut tietojen naputtelua moneen kertaan.

Vantaa arvioi, että lääkärin työajasta kolmannes on palanut keskenään riitelevien tietojärjestelmien kanssa taistelemiseen. Tai sitten keinot ovat yhtä uudenaikaisia kuin kotihoidon tiedot sairaalaan välittävä kansio.

Apotti vähentää käsityötä, koska se kokoaa kaiken yhteen. Sen pitäisi säästää aikaa myös älykkyydellään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Apotissa on erilaisia hälytyksiä, osa niistä vantaalaisten ammattilaisten tarpeiden pohjalta rakennettuja. Se osaa esimerkiksi muistuttaa Pentin lääkeallergiasta päivystyksessä tai kertoa omalääkärille terveyskeskukseen, koska Pentti kotiutetaan. Vastaavia muistutuksia on paljon: ”Tarkista nämä, jos potilas on raskaana.” ”Tarkista tämän sairauden vaikutus kykyyn ajaa autoa.”

Osan vanhoista tietojärjestelmistä Apotti korvaa. Toisten kanssa se on niin tiiviissä yhteydessä, että käyttäjän ei kuuluisi edes huomata siirtyneensä teknisesti toiseen järjestelmään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämä oli yksi keskeisimpiä vaatimuksia, kun Apottia ostettiin. Sen luvataan olevan avoin ja helposti muokattavissa, jotta se pelaa yhteen esimerkiksi Kannan tai lääkärien päätöksenteon tueksi tarkoitetun Duodecimin järjestelmän kanssa. Tai jonkin, jota ei vielä ole.

Jos Pentti haluaa, hän voi itsekin selailla tietojaan vaikka kännykällään Apotin asiakasportaali Maisassa. Se on laajempi kuin julkisen puolen sähköiset ajanvarausjärjestelmät tai valtakunnallinen Omakanta.

Pentti voi siis kysyä neuvoja, syöttää itse sokeriarvojaan ammattilaisen katsottavaksi, lukea tarkemmin mitä lääkäri sanoikaan lonkan röntgenkuvista tai pyytää reseptiä uusittavaksi. Jälkimmäinen tapahtuu teknisesti Omakannassa eikä Maisassa, mutta Pentin ei tarvitse välissä kirjautua uudelleen mihinkään.

Jos Pentti ei halua koskea Maisaan, hänen ei tarvitse. Apotti ei korvaa puhelinta tai kasvokkain tapaamista kokonaan.

Kuusivuotiaasta Lotasta tehtiin lastensuojeluilmoitus – Nyt perhe näkee yhdestä paikasta kaikki hänestä tehdyt päätökset

Kuusivuotias
Lotta on usein yksin taloyhtiön leikkipaikalla myöhään illalla. Hän näyttää likaiselta, talvellakin hänellä on vähän vaatetta päällään. Naapurin Sanna on huolissaan.

Sanna tietää, että hätätilanteessa soitetaan hätänumeroon. Epätietoisena tilanteesta hän menee sen sijaan asiointipalvelu Maisaan ja tekee lastensuojeluilmoituksen. Hän voi valita, kertooko havainnoistaan nimettömänä vai nimellään.

Ilmoitus menee lastensuojelun päivystykseen, jossa päivystäjä virka-aikaan noukkii joukosta kiireisimmät tapaukset. Lotan asia siirtyy Vantaan perhepalvelujen uusien asiakkuuksien yksikköön, joka ottaa yhteyttä Lotan vanhempiin ja alkaa selvittää asiaa.

Lotan lisäksi tämän vauvaikäinen pikkusisarkin on huonossa hoidossa. Äiti on uupunut, isä paljon reissussa. Perhe kertoo kaipaavansa neuvoja kasvatusasioihin. Viranomaiset eivät heti ole varmoja huonon hoidon syistä: onko äidillä ongelmia vuorovaikutuksessa lastensa kanssa, käytetäänkö perheessä päihteitä, onko isä väkivaltainen kotona ollessaan?

Perheestä tulee lastensuojelun avopalveluiden asiakas, mutta päätetään myös aloittaa yhteistyö perheneuvolan kanssa ja ohjata heidät määräajaksi tehostettuun perhetyöhön.

Sosiaalipalveluissakin päällekkäisiä sähköisiä järjestelmiä on, joskin vähän vähemmän kuin terveyspuolella. Vanhimmat on suunniteltu 1970-luvulla. Tiedon siirtäminen tai asioiden hoitaminen on jäykkää ja byrokraattista.

Apotti säästää siis Lotankin kohdalla kaikkien aikaa, mutta puhutaanpa erityisesti yksityisyydestä ja tietoturvasta.

Sitä, miten eri viranomaiset näkevät toistensa kirjauksia, säätelee lainsäädäntö ja joissain tapauksissa Lotan vanhempien tahto. Tätä Apotti ei muuta. Kun Lotan äiti menee terveyskeskukseen valittamaan migreeniä, lääkäri ei pääse kurkistamaan lastensuojelun tietoihin.

Ennen Apotti-aikaa tiedot eivät aina siirtyneet silloinkaan, kun ihminen itse halusi. Esimerkiksi lastensuojelusta ei päästy katsomaan perheneuvolan kirjauksia, vaikka lastensuojelu olisi lähettänyt perheen perheneuvolaan ja perhe itse toivoisi näin.

Tämä jäykkyys taas johti siihen, että yksinkertaiset perusasiatkin joutui käymään läpi moneen kertaan. Siis vaikka kertomaan puhelinnumeronsa.

Asiointiportaali Maisalla on merkitystä myös oikeusturvan vuoksi. Lotan vanhemmat ja aikuisena hän itse saavat yhdestä paikasta luettavakseen kaikki häntä koskevat päätökset. Ei tarvita tietopyyntöjä kirjaamoon ja viikkojen odottelua.

Tähän tosin liittyy toistaiseksi ikäraja, joka ei johdu Apotista vaan lainsäädännöstä ja on siksi sama Omakannassa. Vanhempi voi asioida vain alle kymmenvuotiaan lapsen puolesta.

Anneli sairastui rintasyöpään – Sairaala saa ensimmäistä kertaa kattavaa dataa syöpäpotilaiden elämänlaadusta

Suihkussa
56-vuotias Anneli tuntee vasemmassa rinnassaan kyhmyn. Terveyskeskuksesta hänet lähetetään tutkimuksiin. Kyllä, se on syöpä.

Seuraa leikkaus Husin rintarauhasyksikössä. Sen jälkeen vuorossa on erikoislääkärien kokous, joka havainnollistaa hyvin Apotin tuoman muutoksen.

Esimerkiksi kirurgi, onkologi, radiologi ja patologi istuvat alas neuvottelemaan siitä, miten Annelia kannattaisi hoitaa Husin syöpäkeskuksessa. Hän tarvitsee ainakin solunsalpaajahoitoa ja sädehoitoa.

Ennen Apotti-aikaa tämän tärkeän kokouksen tiedot on kirjoitettu paperille, jonka sisällön lääkäri on myöhemmin sanellut sähköiseen järjestelmään. Niin kuin Pentinkin kohdalla, Annelin tietoja on jo naputeltu eri järjestelmiin ja siirrelty pahimmillaan eteenpäin post-it-lapulla.

Nyt kokouksessa ammattilaiset näkevät Apotista kaiken tähän asti tapahtuneen, ja heidän päätöksensä kirjataan sinne saman tien.

Anneli hallitsee tietojaan itse, koska hän käyttää aktiivisesti Apotin asiointiportaali Maisaa. Kyhmyn löydettyään hän selaa sen kautta Husin Terveyskylän tietoja syöpäsairauksista. Hoitojen jälkeen hän varaa seuranta-aikoja vastaanotolle sitä kautta. Maisa taipuisi periaatteessa myös videovastaanottoihin. Syövän laannuttua hän syöttää Maisan läpi tietoja mahdollisista oireistaan jo aiemmin kehiteltyyn rintasyövän seurantajärjestelmään Noonaan.

Mutta katsotaanpa Annelin tietoja koko sairaalan toiminnan ja tieteellisen tutkimuksen kannalta.

Sairaalat mittaavat onnistumistaan pitkälti suoritteilla: näin monta leikkausta tehtiin tässä ajassa, näin moni oli elossa viiden vuoden päästä. Tietoa vaikutuksista ihmisen elämänlaatuun tai toimintakykyyn on vähemmän. Tai ihmisten kokemuksista, vaikka siitä, miten arvokkaasti saattohoitopotilaat tuntevat tulleensa kohdatuiksi.

Tällaisesta laadusta on olemassa kansainvälisesti hyväksyttyjä mittareita, mutta eri muodossa eri järjestelmiin tallennettua tietoa on työläs tai mahdoton käsitellä. Otetaan esimerkiksi kipu. Annelin potilastietoihin voi ennen Apotti-aikaakin olla kirjattu tekstinä, että potilas valitti kipua. Tutkija tai tekoäly voi löytää tämän maininnan, mutta miten verrata tietoa mihinkään?

Apotin sisälle sen sijaan voidaan rakentaa kysely, johon Anneli itse tai häntä jututtava ammattilainen täyttää säännöllisesti, että tällä asteikolla Anneli piti kokemaansa kipua näin kovana.

Kun dataa on tarpeeksi laajasta joukosta potilaita ja asioita, saadaan ihan eri tavalla tietoa vaikuttavuudesta kuin nykyisin.

Tätä tietomassaa pidetään Husissa keskeisenä työkaluna johtajille. Apotin avulla on tarkoitus yhtenäistää tapoja toimia eri puolilla Uuttamaata. Apotti auttaa mittaamaan, ovatko muutokset oikeansuuntaisia.

Mikä esimerkiksi oikeasti näkyi potilasvahinkojen vähentymisenä? Tällä on paitsi inhimillinen myös taloudellinen merkitys: Hus esimerkiksi ennustaa vähentävänsä Apotin avulla painehaavatapauksia vuosittain 27 miljoonan euron edestä.

Tiedolla on väliä myös valinnanvapauden kannalta. Sairaala voi paremmin osoittaa luvuilla, missä se on parempi kuin muut sairaalat.

Juttua varten on haastateltu Marko Rainaa perusterveydenhuollosta, Irene Juvaa sosiaalipalveluista ja Mauri Kouria erikoissairaanhoidosta. Kaikki kolme työskentelevät asiantuntijoina Apotin organisaatiossa, mutta Kouri on lisäksi Husin syöpäkeskuksen hallinnollinen ylilääkäri, Raina toiminut apulaisylilääkärinä Länsimäen terveysasemalla Vantaalla ja Juva johtavana sosiaalityöntekijänä.

Fakta

Apotin aikataulu


 Peijaksen sairaala Vantaalla ottaa Apotin käyttöön 10. marraskuuta.

 Vantaan kaupunki tekee parhaillaan järjestelmän hyväksymistestausta, jonka jälkeen päätetään Apotin kahteen vaiheeseen jaetun käyttöönoton tarkemmasta aikataulusta. Ensimmäinen vaihe voi siis olla ensi vuoden alkupuoliskolla, loput myöhemmin ensi vuonna.

 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin muut sairaalat vaihtavat järjestelmää vuoden 2019 lokakuussa.

 Loppuvuodesta 2020 on Helsingin kaupungin vuoro, samoin Kirkkonummen, Kauniaisten ja Tuusulan. Myös Kerava on jo päättänyt siirtyä Apottiin.

 Muut Uudenmaan kunnat voivat vaihtaa Apottiin halutessaan myöhemmin. Keravalla päätös asiasta on juuri tehty.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkimus: Luomuviljely kuormittaa ilmastoa enemmän kuin tavallinen viljely

    2. 2

      Tanskalainen ja norjalainen nainen löytyivät kuolleena syrjäisestä vuoristosta Marokossa – ruumiissa väkivallan merkkejä

    3. 3

      Yksi tiedostamaton viestimme muuttaa keskustelu­kumppanin vähäpuheiseksi ja kertoo, olemmeko oikeita ihmisiä

    4. 4

      Poikkeuksellinen poliisi­tiedote: Itä-Uudenmaan poliisi nappasi kauppa­keskus Jumbosta keski-ikäisen tillin­haistelijan

    5. 5

      Moni syö itsensä väsyksiin, ja vireys voi hävitä tunneiksi – näillä ravinto-ohjeilla vältät ilta­päivän uupumuksen

      Tilaajille
    6. 6

      Onko kynttilöiden poltto jopa yhtä haitallista kuin passiivinen tupakointi? Selvitimme

    7. 7

      ”Entä jos Sale twiittailisi kuin Trump?” – sometili laittaa Trumpin sanat Sauli Niinistön suuhun, tehden USA:n presidentin öykkäröinnistä näkyvämpää

    8. 8

      Aktivisti­sijoittajan huhutaan astuvan Björn Wahlroosin varpaille – Onko Nordeassa edessä titaanien taisto?

    9. 9

      Kodin murtosuojaa myyvien yritysten mainoskikka ärsyttää monia – ”Varkaathan näkevät postilaatikko­rivistä, mihin taloihin kannattaa mennä”

    10. 10

      Mies sai tuomion salametsästyksestä USA:ssa: Vuosi vankeutta ja Disney-klassikko Bambi kerran kuussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos kävelen autiolla kadulla naisen perässä, en missään nimessä ota juoksu­askelia, vaikka olisi kiire

    2. 2

      17-vuotiaana Sini Pyy käytännössä katkesi vyötärön kohdalta – nyt hän kehittää yliopisto­ihmisten kanssa sopivaa hiihtokelkkaa paralympialaisia varten

    3. 3

      Poikkeuksellinen poliisi­tiedote: Itä-Uudenmaan poliisi nappasi kauppa­keskus Jumbosta keski-ikäisen tillin­haistelijan

    4. 4

      Kodin murtosuojaa myyvien yritysten mainoskikka ärsyttää monia – ”Varkaathan näkevät postilaatikko­rivistä, mihin taloihin kannattaa mennä”

    5. 5

      Moni syö itsensä väsyksiin, ja vireys voi hävitä tunneiksi – näillä ravinto-ohjeilla vältät ilta­päivän uupumuksen

      Tilaajille
    6. 6

      Kauppakeskushanke ajautui vaikeuksiin Vantaalla: ”Joudumme miettimään eri vaihtoehtoja”

    7. 7

      Yksi tiedostamaton viestimme muuttaa keskustelu­kumppanin vähäpuheiseksi ja kertoo, olemmeko oikeita ihmisiä

    8. 8

      ”Entä jos Sale twiittailisi kuin Trump?” – sometili laittaa Trumpin sanat Sauli Niinistön suuhun, tehden USA:n presidentin öykkäröinnistä näkyvämpää

    9. 9

      Lääkäri Antti Heikkilän uutuus­kirja vilisee virheitä – HS pyysi asian­tuntijoita arvioimaan tekstin: ”Tällaiset väitteet voivat johtaa kuoleman­tapauksiin”, professori sanoo

      Tilaajille
    10. 10

      Jouluidylliä voi varjostaa kolmen vuoden seksittömyys, joka nostaa parisuhteen konfliktit pintaan, sanoo asiantuntija – HS:n testi kertoo, millainen jouluihminen olet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Lääkäri Antti Heikkilän uutuus­kirja vilisee virheitä – HS pyysi asian­tuntijoita arvioimaan tekstin: ”Tällaiset väitteet voivat johtaa kuoleman­tapauksiin”, professori sanoo

      Tilaajille
    3. 3

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    4. 4

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    5. 5

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    6. 6

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    7. 7

      Tältä näyttävät joulun uudet herkut – kokeile suosikkiasi tämän vuoden joulupöydässä, ja muista myös rakkaat klassikkoreseptit

    8. 8

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    9. 9

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    10. 10

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    11. Näytä lisää