Kaupunki

Miksi Jätkäsaaresta ei tehty korkeampaa, kysyy kaupunki­taloustieteen uusi apulaisprofessori Tuukka Saarimaa

Vattin tutkijan paikalta Aalto-yliopiston apulaisprofessoriksi siirtynyt Saarimaa tunnetaan muun muassa Asiaton lehdistökatsaus -blogista.

Luova tuho, norsu lasikaapissa vai jotain ihan muuta?

Mikä näistä on tämä rauhallisen lempeällä äänellä kainuun murretta puheleva terävästi pukeutunut vaalea mies, sitä emme vielä tiedä. Mutta sen tiedämme, että Suomessa on vuosien tauon jälkeen kaupunkitaloustieteen professori, tai apulaisprofessori, mutta kuitenkin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Valtion taloudellisen tutkimuskeskus Vattin tutkijana yhdeksän vuotta työskennellyt Tuukka Saarimaa,41, nimitettiin yhdeksi vastaperustetun Helsinki Graduate School of Economicsin professoreista heinäkuun alussa.

Sitä ennen kaupungistumisesta kiinnostuneet virkamiehet ja siihen heränneet poliitikot ehtivät jo kyllästymiseen asti päivitellä, ettei Suomessa ole yhtään professoria, joka johtaisi taloustieteellisestä näkemyksestä ponnistavaa tutkimusta ilmiöstä, jota pidetään yhtenä tämän vuosituhannen merkittävimmistä maailman mullistajista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nyt on, eikä hän ole puvuntakkinsa väristä huolimatta mikään harmaa hissukka.

Jälkikäteen on helppo viisastella, että ainakin ulkopuolisen silmiin Saarimaa on uuteen tehtäväänsä monella tavalla ilmeinen valinta.

Onhan hän keskittynyt tutkimuksessaan juuri kaupungistumisen kipeimpiin teemoihin, erityisesti asuntomarkkinoihin ja julkistalouteen, ja onhan hänellä vielä tutkijaksi poikkeuksellisen mittava ansioluettelo yliopistojen ”kolmannen tehtävän” toteuttamisesta, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Julkisuuteen Saarimaa nousi jo vuonna 2014 ryhdyttyään pitämään blogia toisen silloin Vattissa työskennelleen tutkijan Heikki Pursiaisen kanssa. ”Asiattomassa lehdistökatsauksessa” pantiin asiat paikalleen, niiden joukossa muun muassa typerän lehdistön typerät talousanalyysit.

Nyt Saarimaa kolumnoi jo Suomen Kuvalehdessä. Ja tietenkin: keskustelee Twitterissä ja Facebookissa.

Sosiaalisessa mediassa huomioarvoa on lisännyt argumentaation sisällön lisäksi sen kiinnostusta keräävä, mutta myös monen mielen pahoittanut pisteliäisyys, johon yhdistyy vankalta vaikuttava luottamus oman substanssin tasoon.
”Kyllä se on varmasti oikea arvio”, Saarimaa sanoo työhuoneessaan Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella Helsingin Arkadiankadulla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Ehkä se on sitäkin, että taloustieteilijöillä on tapana mennä suoraan asiaan. Esimerkiksi taloustieteen seminaareissa seminaariyleisön tehtävänä on kertoa, että ’älä tee nuin, vaan tee nuin’...”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Minua häiritsee todella paljon sellainen ympäripyöreys puheessa...jos en saa heti kiinni, että mitä ihminen yrittää sanoa...ja varmaan minulla on vähän lyhyt pinna. Voisi olla hyödyllistä, että tyylini muuttuisi.”

Yksinkertaistettuna Saarimaan kaupunkianalyysi näyttää tältä: markkinoiden tontilla hosuvat kaavoittajat ja poliitikot rähmivät jatkuvasti kaupunkilaisten rahoja kankkulan kaivoon.

Yksinkertaistus kadottaa kuitenkin sävyt. Väitteet ovat ennemminkin kysymyksiä, Saarimaa sanoo.

Eikä kyse ole siitä, etteikö julkisen vallan pitäisi puuttua markkinoiden toimintaan. Vaan siitä, minkä tyyppinen puuttuminen tuottaa yhteiskunnan kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen.

”Ihmisille tuntuu olevan hirveän vaikeaa ajatella, että menetetty tulo on itseasiassa menoa.”

Saarimaan suuri missio on ajaa päätöksentekoon lisää läpinäkyvyyttä lisäämällä äänestäjille esitellyn hintainformaation määrää.

Heikki Pursiaisen kanssa kirjoittamassaan asuntomarkkinapamfletissa ”Lisää markkinoita asuntomarkkinoille” Saarimaa antoi tästä kuvitteellisia esimerkkejä: kuinka paljon maksaa se, ettei Talin golf-kenttää kaavoiteta asunnoiksi? Tai: mitä kaupunkilaiset hyötyisivät, jos Baanalla olisikin pyörätien sijasta asuntoja?

Helsingin tekemät valinnat eivät kuitenkaan välttämättä ole vääriä, Saarimaa korostaa. Ongelmallista on se, ettei valinnoista aiheutuvia kustannuksia tuoda äänestäjien arvioitaviksi.

Siksi hän penää päättäjiltä esimerkiksi sitä, miksi Jätkäsaaren taloihin ei rakennettu jokaiseen yhtä ylimääräistä kerrosta. Laskiko kukaan mitä tällä valinnalla menetettiin vai tehtiinkö valinta vain, koska arkkitehdit niin halusivat? Ja jos laskut tehtiin, miksei niitä ja perusteluja ratkaisulle tuotu päätösasiakirjoihin kaikkien arvioitaviksi?


Entäs sitten sosiaalinen sekoittaminen? Politiikkalinjausta, jossa kaikille asuinalueille rakennetaan niin omistusasumista kuin vuokrataloja, on pidetty Helsingissä menestyksenä, asuinalueiden eriytymistä hidastavana salpalinjana. Saarimaa ei ole vakuuttunut. Hän epäilee, ettei vuokra-asuntojen rakentaminen välttämättä ole paras tapa ehkäistä segregaation ongelmia.

Saarimaan ja tutkija Essi Eerolan tekemän tutkimuksen mukaan kaupungin vuokra-asuntoja ei myöskään ole rakennettu tasaisesti ympäri Helsinkiä. Tämä on johtanut tutkijoiden mukaan siihen, että pienituloiset kaupungin vuokralaiset asuvat lopulta eriytyneemmillä asuinalueilla kuin ne pienituloiset, jotka asuvat yksityisten markkinoiden vuokra-asunnoissa.

Uutiskuvat Britannian, Ranskan ja Ruotsin lähiömellakoista ovat tuttuja suomalaisillekin. Saarimaa ei kuitenkaan ole varma edes siitä, kuinka huolissaan segregaatiosta pitäisi Suomen olosuhteissa olla.

Se kuulostaa tietenkin provosoivalta. Eikö segregaation negatiivisista vaikutuksista ole vahvaa tutkimusnäyttöä niin Yhdysvalloista kuin Euroopastakin?

On, mutta se on myös osin ristiriitaista, Saarimaa sanoo.

Suomessa esimerkiksi kaupunkimaantieteilijä Venla Bernelius on havainnut, että ympäristö vaikutti kansainvälisten esimerkkien viittaamalla tavalla koululaisten oppimistuloksiin.

Saarimaalle tämäkään ei kuitenkaan riitä. Mikä on kausaliteettia ja mikä vain korrelaatiota, hän kysyy.

Käytännössä Saarimaan kaipaama näyttö vaatisi niin kutsuttua satunnaistettua koeasetelmaa, jossa osa tutkimuksen kohteeksi valituista henkilöistä siirrettäisiin asumaan toiseen ympäristöön.

Sen tyyppisiä kokeita on maailmalla tehty, mutta ne eivät ole aivan yksinkertaisia, eivätkä välttämättä edes täysin eettisiä.

”Ymmärrän kyllä, että segregaatio on asia, jonka kanssa kannattaa olla varuillaan. Varmaan minulla on aika kovat standardit sen suhteen, kuinka paljon pitää olla näyttöä.”


Saarimaa kerää kiitosta. Lyhyen soittokierroksen perusteella taloustieteen entistä näkyvämpi rooli kaupunkikeskustelussa toivotetaan tervetulleeksi niin tutkijoiden, poliitikkojen kuin virkamiestenkin leireistä.

Mutta epäilyäkin on. Pääkritiikki Saarimaan ajatuksille toistuu: taloustieteellinen lähestymistapa nähdään – karikatyyrinomaisesti ilmaistuna – mallina, jossa laskimeen syötetään hintoja ja sitten ulos saadaan oikea ratkaisu.

Taloustieteilijät ovat usein sitä mieltä, että heidän tieteenalansa on datan analysointia politiikan ulkopuolella. Mutta monelle muun alan yhteiskuntatieteilijälle jo tutkimuskohteiden valikoitumisen takana on arvovalintoja, siis politiikkaa.

Taloustieteilijät uskovat, että hinta kertoo paljon siitä, mitä ihmiset haluavat.

Monen muun tieteenalan edustajat näkevät ihmisen halunkin suhteellisempana. Puhtaan halun taustalla vaanivat niin hankala lapsuus, normipaine kuin tietämättömyyskin. Näin aluksi.

Fakta

Helsinki Graduate School of Economics


  Helsinki Graduate School of Economics on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Svenska Handelhögskolanin uusi yhteinen taloustieteen opetus- ja tutkimusyksikkö.

 Uuden yksikön tarkoituksena on vahvistaa taloustieteen tutkimusta Suomessa. Helsingin yliopistossa kaupunkitaloustieteen professorina toiminut Heikki A. Loikkanen eläköityi vuonna 2012. Sen jälkeen Suomessa ei ollut kaupunkitaloustieteen professoria ennen nyt palkattua Tuukka Saarimaata.

 Helsinki Graduate School of Economicsia tukevat muun muassa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Suomen Pankki sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tein vuosia sitten väärän valinnan opiskelu­paikasta ja nyt saan siitä rangaistuksen

    2. 2

      Maanantaina Suomessa voi nähdä harvinaisen kuunpimennyksen – Lähetä kuvia ruosteenpunaiseksi värjäytyvästä kuusta HS:lle

    3. 3

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    4. 4

      Suomi laittoi miljoonia euroja saksalaisiin ruoka­messuihin – HS kiersi Suomen osaston berliiniläisen ruoka­gurun kanssa, tällainen on hänen tuomionsa

    5. 5

      Maanantai on kouluissa isojen ruoka-annosten päivä – asian­tuntijat näkevät ilmiön taustalla useita syitä

    6. 6

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    7. 7

      Heistä piti tulla super­tähtiä, mutta toisin kävi – Kolme suomalaista ykkös­kierroksen NHL-varausta kertoo HS:lle, miksi ura ei auennutkaan

      Tilaajille
    8. 8

      Andy McCoyn korkea kuume ei haitannut – suomirockin ikoni Pelle Miljoona Oy kärsi ensin niveljäykkyydestä, mutta tarjosi lopulta suuren sukupolvikokemuksen

    9. 9

      Suomeen on jo saattanut levitä uusi peto – ensi­havainto kulta­sakaalista voidaan tehdä hetkenä minä hyvänsä

    10. 10

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    2. 2

      Entä jos lentämisen sijasta matkustaisi Málagaan, Berliiniin tai New Yorkiin maitse ja meritse? Laskimme päästöt, hinnat ja matka-ajat

    3. 3

      Lesken oikeudet ovat suurin perinnön­jakoon liittyvä harha­käsitys – ”Kaiken­laiset epäilykset aiheuttavat verisiä riitoja”, sanoo asianajaja

    4. 4

      Toimittaja Lea Pakkanen matkusti läpi Venäjän ja huomasi olevansa ruumiiden keskellä – Pienessä siperialais­kylässä valkeni Pakkasen suvun salaperäinen painajainen

      Tilaajille
    5. 5

      Maanantaina Suomessa voi nähdä harvinaisen kuunpimennyksen – Lähetä kuvia ruosteenpunaiseksi värjäytyvästä kuusta HS:lle

    6. 6

      Kommentti: Poika­koulun oppilaat nöyryyttivät alkuperäis­kansan aktivistia – Video tapauksesta on herättänyt järkytystä, koska se kertoo Yhdys­valtojen poliittisesta ilmapiiristä

    7. 7

      Ahtaasti asuminen on yleistymässä, ja Helsingin Alppilassa asuvat Estradat ovat siitä osoitus – neli­henkisen perheen kodissa on vain keittiö ja makuu­huone

    8. 8

      Suomeen on jo saattanut levitä uusi peto – ensi­havainto kulta­sakaalista voidaan tehdä hetkenä minä hyvänsä

    9. 9

      Poliisi: Taksikuski tunkeutui asunnolle Turussa, asiakas joutui seksuaalirikoksen uhriksi

    10. 10

      Lähes kaikki kuntohiihtäjät sortuvat kahteen perusvirheeseen, jotka korjaamalla eteneminen helpottuisi hetkessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    3. 3

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    4. 4

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    6. 6

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    7. 7

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    8. 8

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    9. 9

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    10. 10

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää