Kauppa­keskus Redin johtaja ei kommentoi yrittäjien lähtöaikeita: ”Vuokralaiset vastaavat itse omasta liiketoiminnastaan”

Kauppakeskus Redin johtaja Pia Svenskhttps://www.hs.fi/haku/?query=pia+svensk myöntää, että Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan kauppakeskuksen alkutaipaleeseen on liittynyt vaikeuksia. Hän vakuuttaa kuitenkin, että ongelmiin puututaan tehokkaasti ja tavoitteena on kaikkia hyödyttävä liiketoiminta.

HS uutisoi sunnuntainahttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005903812.html, että lukuisat yrittäjät ovat ajautuneet vaikeuksiin vain kaksi kuukautta sitten avatussa kauppakeskuksessa huonojen kävijämäärien vuoksi. Ainakin kaksi yritystä on jo lopettanut toimintansa, moni harkitsee lähtöä ja jo yli kymmenen ravintolaa on myynnissä.

Yrittäjien ongelmista kertoi aikaisemmin Ylehttps://yle.fi/uutiset/3-10511940.

”Loka–marraskuussa kävijöitä oli arkipäivinä noin 20 000 päivässä, sunnuntaisin kävijämäärät ovat puolestaan jonkin verran arkipäiviä pienemmät”, Svensk kertoo HS:lle sähköpostilla lähettämissään vastauksissa.

Tämä tarkoittaisi noin 600 000 kävijää kuukausitasolla. Tavoitteena on puhuttu 12 miljoonasta kävijästä vuodessa eli noin miljoonasta kuukautta kohden.

Svenskin mukaan kauppakeskuksen johto ei ole kuullut yhdestäkään konkurssista ”varsinaisen toiminnan aikana”. Yrittäjät sanoivat Ylelle kuulleensa jopa viiden yrityksen kaatumisesta.

Katso tästä, kuinka yrittäjät kuvailevat ahdinkoaan:


HS:lle yrittäjät kertoivat, että yli kymmenen ravintolaa on pantu myyntiin, mutta tätä Svensk ei halua kommentoida.

”Vuokralaiset vastaavat itse omasta liiketoiminnastaan ja sitä koskevista päätöksistä. En voi lähteä kommentoimaan vuokralaisten liiketoimintaa heidän puolestaan”, Svensk kertoo.

HS:n haastattelemat yrittäjät soimasivat kauppakeskuksen suunnittelua, joka poikinut valituksia ja kielteistä julkisuutta. Rediin eksymistä kerrotaan jo yleisenä vitsinä – ja joskus totenakin.

Millaisia virheitä kauppakeskuksen alkuvaiheissa on käynyt, Pia Svensk?

”Kun kerralla avataan yli 60 000 neliömetriä kaupallista tilaa, ja vasta varsinaisen avauksen jälkeen päästään kiinni todelliseen asiakaskokemukseen, tulee aina esiin asioita, joita voimme kehittää. Redin osalta keskeisin näistä on opastus. Sekä Redin sisällä että ulkopuolella.”

Svenskin mukaan sisällä on tehty jo monia korjausliikkeitä ja työtä jatketaan erikseen palkatun palvelumuotoilijan kanssa. Ulkopuolisiin opastusongelmiin on haettu parannusta neuvotteluissa kaupungin kanssa.

Yrittäjien esittämiä huolia taloudellisesta selviämisestään Svensk toteaa, että ”ymmärrämme hyvin, että kauppakeskuksen ensihetket herättävät huolta joissain yrittäjissä”.

”Olemme parantaneet ja parantamassa kauppakeskuksen opastusta, tehostaneet markkinointia, tapaamme vuokralaisia jatkuvasti yksilötasolla löytääksemme yhdessä ratkaisuja vuokralaisen ja kauppakeskuksen toiminnan parantamiseksi sekä tietenkin pidämme koko kauppakeskusta koskevia vuokralaisinfoja”, Svensk luettelee.

Hänen mukaansa Redin ja vuokralaisten tavoitteet ovat samat: ”Mahdollisimman hyvin kaupunkilaisia palveleva keskus, jossa vuokralaisilla on mahdollisuus harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa.”

Svensk uskoo, että Kalasataman voimakas kasvu takaa sen, että asiakasmäärä tulee myöhemmin kasvamaan.

”Useita kauppakeskuksia avanneena tiedämme, että uuden ylösajo kestää 2–3 vuotta. Kestää aikansa, että ihmiset löytävät uuden kauppakeskuksen”, hän sanoo.

Svenskin mukaan on harvinaista, että ”mikään yritys tekee ensimmäisinä kuukausina positiivista tulosta”.

Millaista myönteistä palautetta kauppakeskus on saanut yrittäjiltä ja asiakkailta?

”Redin tunnelma on hyvä, palvelu – ja tuotevalikoima – erinomainen, ja Redissä on erilaista, kansainvälistä otetta sekä totuttua enemmän myös pientoimijoita”, Svensk luettelee.

Yrittäjät ovat kritisoineet Redin vuokria kalliiksi toteutuneisiin kävijämääriin nähden. Svenskin mukaan ”lähtökohtaisesti vuokrat ovat pääkaupunkiseudun markkinatasoa”.

”Luonnollisesti vuokrat vaihtelevat riippuen toimialasta, sijainnista kauppakeskuksessa, sekä liikkeen koosta.”

Svensk huomauttaa, että pääkaupunkiseudulla on parhaillaan rakenteilla ja uudistettavana lukuisia kauppakeskuksia ja ne neuvottelevat päivittäin uusista vuokrasopimuksista.

”Tällä hetkellä on ehkä paremminkin vuokralaisen kun vuokranantajien markkinat.”

Hänen mukaansa sopimusta tehtäessä vuokralaisen on pohdittava, miten liiketoiminta toimii tilassa.

”Tässä asiassa varmasti vuokralainen on omassa liiketoiminnassaan paras asiantuntija”, Svensk sanoo.

Redi pyrkii hänen mukaansa vuokranantajana tekemään kaikkensa, että liiketoiminta olisi mahdollisimman kannattavaa.

”Tämä on niin vuokralaisen kuin kauppakeskuksen pyörittäjän mutta lopulta ennen kaikkea kauppakeskuksessamme asioivien etu.”