Kaupunki

Miksi niin moni kuolee junan alle? Aivan tavallisessa helsinkiläisessä kylässä mietitään, miten tämän voisi estää

Itsemurhien vähentämiseksi raiteilla on mietitty uusia keinoja Euroopan laajuisessa tutkimusprojektissa. Auttaisiko Suomessakin valvontakameroiden lisääminen vai sittenkin pienemmät ryhmäkoot kouluissa?

Kylän keskellä on asema. Asemalla on ihminen kuollut. Ympärillä sytytellään kynttilöitä oikeasti ja verkon kaupunginosasivuilla virtuaalisesti.

”Tällaisissa kotikylän tapahtumissa tarvitaan turvallisia aikuisia, ymmärrystä ja suruaikaa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kun vain voisi olla avuksi, edes näin täällä läsnä, sillä kyyneleet virtaavat varmaan meillä jokaisella tällä hetkellä.”

Kylällä järjestetään keskustelutilaisuus, jossa mietitään, miten aikuiset voisivat tukea nuoria vaikeissa elämäntilanteissa. Kun Helsingin kaupunki kokeilee loppuvuodesta osallistavaa budjetointia, radan vieressä ollaan hereillä. Me haluamme korkeamman aidan! Ettei tämä toistu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kylä ei oikeasti ole kylä vaan tavallinen kaupunginosa Helsingissä. Emme kerro sen nimeä tai tarkkaa aikaa tapahtumille, ettei asukkaiden hyvä tarkoitus tuottaisi päinvastaista tulosta.

Kyläläisille kuitenkin terveisiä: itsemurhia raiteilla voidaan estää nykyistä paremmin. Miten siis?

Virallisesti heitä kutsutaan tahallisesti alle jääneiksi. Vuonna 2017 heitä oli Suomessa 57.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Arviolta 90 prosentin junan alle kuolleista arvellaan kuuluvan tähän ryhmään. Loput kuolleista ovat olleet raiteilla leikkimässä, eksyksissä, ylittämässä rataa väärästä paikasta. Tällainen uhkarohkeus huolestuttaa myös kyläläisiä ja nousee puheenaiheeksi säännöllisesti muillakin asemanseuduilla.

Hyvä uutinen on, että luku ei juuri kasva, jos katsotaan pitkän ajan tilastoja eikä juututa pieneen vaihteluun vuosien välillä.

Mutta luku ei myöskään kutistu. Se on merkillistä. Itsemurhien määrä yleensä on pienentynyt kolmanneksen vuosituhannen alusta Suomessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Liikenteen turvallisuutta työkseen miettivät ovat myös sitä mieltä, että tämä epäsuhta osoittaa, että raiteiden turhille kuolemille voisi tehdä enemmän.

 

”Aitoja rikotaan paljon.”

Kyläläisten mielestä korotusta tarvitseva aita sijaitsee paikassa, jossa sen korkeuden miettiminen on kaupungin vastuulla. Itse raiteet on pääkaupunkiseudulla aidattu jo lähes kaikkialla, koska kuolemantapaukset painottuvat sinne, missä ihmisiäkin liikkuu paljon. Puutteita etsitään tarkastuskäynneillä, ja kaupunkilaiset myös ilmoittavat niistä herkästi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Niitä aitoja rikotaan paljon, ja joudumme sitten niitä korjaamaan”, sanoo rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö Marko Tuominen Liikennevirastosta. Kylässäkin tällaisia korjaustöitä on tehty hiljattain.

Tahattomia allejääntejä ehkäistään myös valistamalla erityisesti nuoria esimerkiksi koulujen ja Youtuben kautta. Mutta mitä muuta siis voitaisiin tehdä? Myös syrjäisiä rataosuuksia ja avoimia laiturialueita Suomessa riittää.

”Aitojakin tarvitaan, mutta sillä on rajansa, mitä me rautatieporukalla voimme tehdä. Tämä on koko yhteiskunnan ongelma, ja tarvitaan yhteistyötä”, selittää johtava asiantuntija Kirsi Pajunen liikenteen turvallisuusvirasto Trafista.

Tätä ratkomaan on koottu työ­ryhmää, jossa on edustajia rautatie­toimijoiden lisäksi esimerkiksi Terveyden ja hyvin­voinnin laitokselta, pelastus­laitokselta, poliisista ja Suomen mielenterveysseurasta.

Tuoretta tutkimustietoakin on. Euroopan laajuinen tutkimushanke Restrail on hiljattain valmistunut, ja se tarjoaa paljon tietoa eri maissa hyviksi koetuista konsteista estää turhia kuolemia, sekä tahallisia että tahattomia.

Ongelma on yhteinen koko Euroopalle, joskin maiden välillä on eroja liittyen junaliikenteen määrään ja raiteiden sijaintiin lähellä isoja asutuskeskuksia.

Suomen rautatieliikenne on kokonaisuutena eurooppalaisittain erittäin turvallista, mutta itsemurhien määrä on suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, sekä suhteessa väkilukuun että suhteessa raiteilla ajettuihin kilometreihin. Toisaalta paljon synkempiäkin lukuja löytyy monesta maasta, esimerkiksi Alankomaista.

 

”Britanniassa on kokeiltu kylttejä, joissa kehotetaan harkitsemaan vielä.”

VTT tekee parhaillaan tutkimusta siitä, miten uusia kansainvälisiä konsteja voi parhaiten soveltaa Suomeen.

Osa ehdotuksista liittyy suoraan asemiin ja raiteisiin: parempaa valaistusta, usein käytettyjen omatekoisten oikoteiden maisemointia piiloon, edelleen lisää niitä aitoja.

”Eikä aidan tarvitse olla mikään kalteri, se voi olla orapihlaja-aita. Tai muukin hidaste voi toimia. Britanniassa on kokeiltu kylttejä, joissa kehotetaan harkitsemaan vielä ja annetaan numero, josta saa apua”, Pajunen kertoo.

Ruotsissa taas on valvontakameroita, joita tarkkaillaan nimenomaan siksi, että radalla liikkuva kävelijä huomattaisiin heti. Kävelijä voidaan sitten yrittää pysäyttää esimerkiksi kuulutuksella. Pajunen sanoo, että kameroiden lisääminen saattaisi Suomessakin auttaa, mutta ehkä eniten ratapihoilla ja vastaavissa paikoissa.

Sitten on koulutus ja valistus, kansalaisten lisäksi myös uusille ammattiryhmille.

”Muualla Euroopassa on koulutettu esimerkiksi asemilla olevien kauppojen työntekijöitä”, Pajunen kertoo. Siis menemään heti kysymään riskiryhmään kuuluvalta ihmiseltä, että mikä on, voinko auttaa.

Jossain määrin tätä tapahtuu nykyisinkin. Aina kuulutus lähijunassa ihmisestä raiteilla ei tarkoita kuolemaa.

Törmäyksestä junan kanssa harva jää henkiin ainakaan ilman vakavia vammoja. Veturinkuljettajat saavat asiasta oppia heti koulutuksensa alkuvaiheessa, mutta heillä on tuskin koskaan mahdollisuutta estää junan edessä näkyvän ihmisen kuolemaa.

Jarrutusmatka on herkästi satoja metrejä tai jopa kilometrin. Sähköiskuun voi kuolla raiteilla ilman törmäystäkin.

Toisinaan ihmisiä kuitenkin pelastuu nimenomaan toisten ihmisten valppauden ansiosta Helsingissäkin. Jos jonkun havaitaan liikkuvan väärässä paikassa, poliisi pysäyttää usein nopeasti junaliikenteen kokonaan sillä rataosuudella. Joskus harhailija saadaan siten turvaan ajoissa.

Mielenterveysseuran itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen sanoo, että hän ”koteloisi mielellään koko radan”. Kun se ei tietenkään ole mahdollista, hän uskoo enemmän ihmisten mahdollisuuksiin vaikuttaa kuin rakenteellisiin ratkaisuihin.

 

Liian yksityiskohtaiset tarinat mediassa voivat toimia vääränlaisena mallina.

Raiteilla voi olla myöhäistä. Hetkeä ennen se yksi kysymys itsetuhoisista ajatuksista saattaa riittää pysäyttämään teon.

Kynttilä­muisto­merkkejä ja kukkia radan varteen Kukkonen ei toivo, vaikka niiden taustalla on kaunis ajatus. Ne muistuttavat vaarallisista tavoista paeta henkistä kipua. Myös liian yksityiskohtaiset romantisoidut tarinat mediassa voivat toimia vääränlaisena mallina.

Kuolemantapauksen jälkeen olisi tärkeintä tavoittaa tuen piiriin ne, joita suru ja menetys on suoraan koskettanut. Siis kuolleen perheenjäsenten lisäksi ystävät tai harrastuksista, koulusta tai työpaikalta uhrin tunteneet. Koko yhteisökin voi kaivata hiljentymistä. Lohdun paikka voi olla kirkko tai koulu tai mikä ihmiset parhaiten kokoaakin yhteen.

Siitä Kukkonen on kyläläisten kanssa samaa mieltä, että tärkein tapa estää erityisesti nuorten ihmisten allejääntejä ovat tolkulliset aikuiset. Eivätkä vain vanhemmat, koska heihinhän murrosikäinen kuohuntavaiheessa tekee eroa.

”Kouluilla pitää olla riittävästi turvallisia opettajia, joilla on niin pienet ryhmäkoot, että heillä on oikeasti aikaa kuunnella. Perusterveydenhuollosta ei saa säästää. Nuorten lähellä pitää olla aikuisia, joilla on aina aikaa ja ovi auki.”

Toinen oleellinen asia on mielenterveyspalvelut. Kun ihmisellä on hätä, ei riitä, että tarjotaan aikaa viiden viikon päähän tai muutaman viikon välein.

”On erittäin tärkeää, että tilannetta pääsee purkamaan heti”, Kukkonen sanoo.

Radanvarren kylässä tätä naapureista välittämistä ja aikuisten läsnäoloa ainakin nyt yritetään lisätä. Tai kuten yksi kylän vaikuttajista, pappi, tragedian jälkeen verkossa kirjoitti.

”Kaikille nuorille ihmisille tekee mieli sanoa, että te olette kaikki tärkeitä ja rakkaita myös meille vanhemmille ihmisille. Jokainen, myös Sinä.”

Fakta

Täältä saat apua


 Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen voi soittaa halutessaan myös nimettömänä kaikkialta Suomesta: 010 195 202 (arkisin klo 9–7 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–7). MLL:n lasten ja nuorten puhelin taas päivystää numerossa 116 111 (ma–pe klo 14–20, la–su klo 17–20)

 Jokaisella ihmisellä asuinpaikasta riippumatta on Suomessa oikeus saada hädässä apua julkiselta puolelta. Kiireellisin vaihtoehto on hätänumero 112. Päivystys on pääkaupunkiseudulla Malmin, Haartmanin, Peijaksen ja Jorvin sairaaloissa.

 Arkena Helsingissä voi hakeutua myös omalle terveysasemalle, psykiatriselle poliklinikalle tai nuorisoasemalle. Helsingin kriisipäivystys toimii ympäri vuorokauden numerossa 09 310 44222.

 Helsingissä Pasilassa ja Kuopiossa toimii Mielenterveysseuran itsemurhien ehkäisykeskus, joka tarjoaa kasvokkain keskusteluapua itsemurhaa yrittäneille ja vertaisryhmiä omaisille. Helsingin keskukseen saa yhteyden esimerkiksi numerosta 0800 98 030 (arkisin 9–17, muulloin vastaaja).

  Tukinet on verkossa toimiva kriisikeskus. Nuorille on myös Sekasin-chat.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Tapiolan uimahalli aiotaan purkaa – Arvorakennuksen pieleen menneeseen remonttiin upotettiin yhdeksän miljoonaa euroa

    3. 3

      Keskenmeno on ihmisellä sääntö eikä poikkeus – kohtu valikoi tarkkaan, kenet se ottaa vastaan

      Tilaajille
    4. 4

      Vaasassa ja Pietarsaaressa otettu uusia tuhkarokko­näytteitä – odotushuone eristettiin Vaasan keskus­sairaalassa sunnuntaina

    5. 5

      Velattomana kuoleminen ei ole järkevää, sanoo Ruotsin pankkivalvoja – ruotsalaiset velkaantuvat ja vaurastuvat samaan aikaan

    6. 6

      Monille tuttu iltapäivän hetki on ensimmäinen merkki kaamos­väsymyksestä – Joka kolmas aikuinen potee pimeää, ja oireet alkavat usein kolme­kymppisenä

    7. 7

      EU-tuomioistuin vahvisti: Britannia saa perua brexitin halutessaan

    8. 8

      Johanna Puro on viime kuukaudet paimentanut poliisia tutkimaan poikansa pyörän varkautta – ”Eikö poliisi itse osaa siirtää tiedostoa muistitikulle?”

    9. 9

      Näin Tuusulanväylä katoaisi – Helsingin bulevardi­suunnitelmat etenevät oikeuden tyrmäyksestä huolimatta

    10. 10

      Naapurin tontille vierivät kivet aiheuttavat riitaa pientaloalueella – Juristi neuvoo, miten varautua taloyhtiön kiistoihin ennen ostoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tiistaina – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    2. 2

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    3. 3

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    4. 4

      HS selvitti Helsingin riitaisimmat taloyhtiöt – Haku­kone näyttää, millä alueilla riidellään eniten

    5. 5

      Painin päätteeksi Rauno Lehmusvyöry painoi liipaisinta, mutta varmistin pelasti poliisin hengen – Nyt ”vekselit lankeavat”, ja vakava sairaus nujertaa korsolaisen rikollis­joukon ydin­hahmoa

      Tilaajille
    6. 6

      Monille tuttu iltapäivän hetki on ensimmäinen merkki kaamos­väsymyksestä – Joka kolmas aikuinen potee pimeää, ja oireet alkavat usein kolme­kymppisenä

    7. 7

      Vuonna 1984 demareiden katseet kohdistuivat nelivuotiaaseen poikaan – niin nytkin, sillä tuo sama poika yrittää pelastaa puolueen

    8. 8

      Kuva­kooste näyttää, miten tiuhaan Trumpin kabinetin ovi on käynyt

    9. 9

      Trafin verkkopalvelussa pääsi sunnuntai-iltana tarkastelemaan suomalaisten ajokorttitietoja – virasto kertoi sulkeneensa palvelun selvityksen ajaksi jo aiemmin

    10. 10

      Keskenmeno on ihmisellä sääntö eikä poikkeus – kohtu valikoi tarkkaan, kenet se ottaa vastaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies oli hurmaava, mutta kun yksiön ovi yöllä sulkeutui, Minna tajusi jotain olevan vialla – ”Minulle tapahtui asioita, joita en olisi halunnut tapahtuvan”

      Tilaajille
    2. 2

      Kansanedustaja Touko Aallon päälle käytiin Linnan juhlissa – ”Kahdella kädellä rintakehään niin voimakkaasti kuin pystyy”

    3. 3

      Kuvakooste: Valitsimme Linnan juhlien kymmenen säväyttävintä pukua – lukijoiden suosikiksi nousi 19-vuotias yllätysnimi

    4. 4

      Helsingissä hakaristilippujen kantaminen johti käsirysyyn, pidätyksiin ja epäilykseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Kaksi pidätettiin myös 612-soihtukulkueen häirinnästä

    5. 5

      Jopa syntyperäinen suomalainen saattaa pian voida menettää kansalaisuutensa – Eduskunta alkaa käsitellä kiistanalaista lakiesitystä

    6. 6

      Oulun poliisi varoittaa: Ulkomaalaistaustaiset miehet saalistavat nuoria tyttöjä netissä

    7. 7

      Näyttelijä Jasper Pääkkönen rikkoi asuvalinnallaan etikettiä – kumppanilla kultainen, käärmeteemainen paljettiasu

    8. 8

      ”Pienenä hain äitiä baarista” – Viisi huostaan otettua nuorta kertoo, miten lastensuojelu muutti heidän elämänsä

      Tilaajille
    9. 9

      Ystäväni ei vieläkään tiedä, mitä hänen ex-poikaystävänsä teki päivisin

    10. 10

      Jos et enää pysty keskittymään kirjaan, on syytä huolestua, sanoo aivotutkija – Näin lukeminen tekee meille hyvää lapsena, aikuisena ja vanhana

    11. Näytä lisää