Kivaa oli kaverit, kurjaa päiväunet

Lastentarhoissa on läpi vuosikymmenien kaiveltu hiekkalaatikolta tunnelia Kiinaan, pussattu Ruususta ja tehty ylpeinä eskaritehtäviä.

Kieli rautakaiteeseen pakkasella. Bestis. Märän hiekan haju. Lelupäiväkateus.

Pyysimme muistoja lastentarhojen 130-vuotisjuhlien kunniaksi. Saalis oli ällistyttävä ja toimitamme muistot edelleen lastentarhamuseoon. Vanhin muisto tuli 96-vuotiaalta, tuorein teini-ikäiseltä.

Kauppaleikki. Pussauskoppi. Parijono. Kurahousupakko. Makaronilaatikko sotkettuna porkkanaraasteeseen. Minnaa tultiin hakemaan!

Arki

Vanhimmissa muistoissa tarhaan tai leikkikouluun kuljettiin yksin, tuoreissa päiväkotiin käsi vanhemman kädessä. Matkamuistoissa soi väsymys, ikävä, mutta myös into.

Osa kuvaa kadehdittuja erityistapauksia: mummo haki taskut täynnä pectus-pastilleja, naapurin poika päästi polkuauton kyytiin tai isoveli moottoripyörän (ilman kypärää).



Tarhapäivät ovat rutiineja täynnä. Osa muistelee ihanaa lepoa päiväuniaikaan ja herkkuja, toiset pakkonukutusta ja yököttelyä.

”Otin mukaan pari pikkuautoa ja ajattelin ovelana leikkiä niillä peiton alla. Heräsin pikkuauton kuva poskessa”, kertoo Jari Hanén (Terhi, 60-luku).

Kun lautanen piti syödä tyhjäksi, ruokaa piiloteltiin: pöydän alle, patterin taakse, kukkaruukkuun. Tai kuten eräs nykyinen mummi (Santahamina, 50-luku) muistelee, ensin nenäliinalaukkuun, sitten esiliinaan, lopulta pikkuhousuihin.

”Sinnikkyys kannatti, en joutunut enää syömään kalaa. Pääsin suoraan suklaapuuroon.”

Kehittävät puuhat

Ensimmäisissä tarhoissa kaikki lapset harjoittelivat aikuisten töitä, silittivät pienoissilitysraudalla, käyttivät oikeaa uunia. Sitten auttelu muuttui erityiseksi kunniatehtäväksi.



”Vuorollaan pääsi keittiöön auttamaan tiskien kuivaamisessa. Se tuntui aikuiselta. Hilja-täti opetti, kuinka veitsi kuivataan terää kohti, ettei viillä sormeensa”, kuvaa Leena Blomstedt (Kotkankallio, 50-luku).

Aina on askarreltu, laulettu, luettu, urheiltu.

”Pujotimme lankaan vuorotellen parin sentin olkipalan ja silkkipaperista leikatun vaaleanpunaisen tähden. Koriste sai paikan kuusessa monena jouluna”, muistaa Irja Tarvala (Ebeneser, 40-luku).

”Yksi puettiin kissaksi. Päiväkodin johtaja soitti pianoa hiiripäähineisiin puettujen lasten kontatessa salin lattialla. Kun soitto loppui, kissa heräsi ja otti kiinni yhden hiiren”, kertoo Risto Sivonen (Vallila, 70-luku).

Juhlat säväyttivät. Jollain vuosikymmenellä tähtirooli oli enkeli, toisella kehäkukka, Ronja Ryövärintytär tai Baby Spice. Erityistä kiihtymystä lukuisille sukupolville on aiheuttanut Prinsessa Ruusu linnassa.

”Aleksis Kiven kansakoulun rinteessä oli kivimuuri, jota vasten ahdistin Kirsin ja pussasin. Kirsi oli Ruusunen ja täytyihän sitä harjoitella”, kertoo muuan Florestan, Tapio Piipponen (Tapiola, 50-luku).



Elisabet Aho (Päiväpirtti, 60-luku) puolestaan muistaa yksistä juhlista sen, kun hän näki vahingossa joulupukin pihalla tupakalla. Toisaalta pysättävinkin muisto liittyy pimeään joulukuiseen aamuun.

”Ryhmämme johdatettiin yläkerran hämärään huoneeseen, jota valaisivat vain kynttilät. Pirkko-täti kertoi meille joulukertomuksen.”

Leikit

Tarhaelämän ydintä ovat aina olleet lasten itse keksimät leikit. Superhypervauhdit keinussa, kiipeily kielletyissä paikoissa, hevoskilpailut.

”Me kolmevuotiaat saimme olla hevosia, ja viisivuotiaat ratsastivat kilpaa. Uuden suojahaalarin polvet olivat aina rikki,” tunnustaa Jonna Kangas (Tarjalax, 80-luku).

”Täytettiin pulkat lumella ja hypättiin sitten pulkan peräosaan niin, että pulkka heitti ne lumet päälle. Taisi pulkan reuna viedä jotkin etuhampaat mennessään”, kuvaa Katri Seppälä (Vellikello, 90-luku).

Piha muuttui taikametsäksi tai taisteluareenaksi. Ruusunmarjoista sai kutituspulveria kavereiden niskaan laitettavaksi. Heinäsirkkoja yritettiin joukolla hypnotisoida puristamalla niitä kädessä ja tuijottamalla.

”Syksyllä muutuimme noidiksi ja hirviöiksi, kun liimasimme vaahteran pitkulaisia tahmeita siemenkotia nenäämme ja korviimme”, raportoi Paula Salonen (Ebeneser, 50-luku).



Jaana Ranta (Vanamo, 70-luku) leikki elokuvateatteria.

”Istuimme pimeässä tarhan takaoven tuulikaapissa, yksi piti postiluukkua auki. Sitten odotimme, että joku kulkisi ulkona oven ohitse.”

Karkumatkat

Sukupolvia yhdistää myös tämä: karkaaminen.

Evakkona Helsinkiin muuttanut Tuula Kasanen muistaa leikkikoulussa letistä vetäneen tiukkailmeisen tädin. Tyttö pälpätti ruokapöydässä väärällä murteella, täti rankaisi. Kolmevuotias päätteli, että hän on niin tuhma, että hän joutaa pois.

”Etsin ison Mäkelänkadun, joka vie Käpylästä kaupunkiin. Joku aikuinen minut sitten löysi”, Kasanen muistelee. Onneksi oli toisenlaisiakin aikuisia, niin kuin lempeä Mirja-täti, joka otti syliin ja antoi jouluksi aarteita (hopeamaalilla värjättyjä luumun kiviä paperipussissa).



Onnellisissa tarinoissa karkuun lähdettiin seikkailemaan, kaverin yllytyksestä tai kuten eräät neidit 90-luvulla selittivät: ”koska kuulimme ritarien kutsun”. Ville (Kivistö, 80-luku) suunnitteli muuttoa metsään elämään omilleen.

"Olimme karussa koko päivän, muistan syöneeni karkkia maasta. Meitä etsivät niin posteljoonit kuin naapurin setäkin – joka vihdoin löysi meidät puusta noin sadan metrin päästä tarhasta.”

Venla Korvenmaa (Isoniitty, 90-luku) tahtoi kavereineen neljävuotiaina ”ryhtyä kauhukakaroiksi”. Pakoa varten piirrettiin aukko seinään nukkekodin taakse, mutta sahan salakuljetus tarhaan epäonnistui.

”Teimme sitten savipäät tikun nokkaan. Olimme varmoja, että tädit eivät huomaa pakoa, kun näkevät näköisversiomme.” Suuri pakomatka kesti sitten yhden kierroksen korttelin ympäri.

Sen sijaan Leila Peltosen (Munkkiniemi, 40-luku) retkestä tuli legenda. Kolmevuotiaan Leilan ja tämän kuusivuotiaan veljen tarina päätyi vuosia myöhemmin suvun kirjailijan eli Maikki Harjanteen Minttu-kirjaan. Veli kiipesi puhelinpylvääseen ja yllytti siskon perässä, mistä oli seurauksena sisaren putoaminen, verinen pää ja poliisikyyti ensiapuun.

”Veli sai kaveripiirissä sankarin pisteet, kun oli päässyt ajamaan pollariautolla.”

Kasvattajat

Anteeksi varhaiskasvattajat, opettajat, hoitajat. Muistoissa te olette aina tätejä.

Pieni osa tarinoista käsittelee ankaria tätejä, epäreiluja rangaistuksia ja huutavia vääryyksiä. Pojalle pistettiin opetukseksi hame päälle ennen sotia. Joku joutui tuhmien penkille, toinen pienten puolelle päiväunille. Mikä häpeä! Vanhimmissa muistoissa suut pestiin saippualla, sitten sillä uhkailtiin, tuoreimmissa siitä kerrottiin urbaaneja legendoja.

Toisaalta tarhoissa on aina osattu myös palkitseminen, kehuminen ja sankarien luominen.

”En halunnut laittaa ruskeita sukkahousuja. Opettaja sai innostumaan, kun näytti kuvan urheilullisesta miesbalettitanssijasta”, kertoo Timo Mäki (Pääskylä, 60-luku)



Enemmistö muistojen aikuisista on ihania: ihailtuja hienoja naisia, varamummoja, hauskoja luovuuskoneita.

Kirsti-täti osasi hellästi kammata takkutukan. Irma-tädillä oli parhaat lorut ja laulut. Iso-Mikko kaivoi sormesta tikun pois hellästi. Raili-täti nauroi ja piti lapsia sylissä. Pirjo-tädillä oli kihlataskumekko ja aina aikaa kuunnella.

Eräälle sota-ajan lapselle Tehtaankadulla aikuiset loivat turvallisuuden tunteen antamalla mukaan tärkeän nuken nimeltä Hajuherne.

”Sain sen joskus yöksi kotiinkin. Se oli rakkain esineeni. Kun menin kouluun, tädit antoivat sen minulle omaksi. Hälytysten tulessa juoksimme pommisuojaan, minä Hajuherne sylissäni peläten, missä mummuni on.”

Tarhakaverit

Pahinta ja parasta olivat aina toiset lapset. Joskus ne lällättelivät, niin kuin ne tyypit, jotka nimittelivät Paula Lainetta (Vantaa, 90-luku) jättiläiseksi ja rumaksi peikoksi.

”Täti puuttui tähän sanomalla, että katsokaa, miten vahva voimatyttö hän on. Hän kehotti minua nostamaan soitinlaatikon lattialta. Nostin laatikon pääni yläpuolelle. Haukkuvat tytöt huokaisivat ihmetyksestä.”

Myös Kaisa Kuuranteen (Suomenlinna, 80-luku) vahvin muisto liittyy yksin viihtyneen kiusaamiselta säästäneeseen aikuiseen.

”Minun annettiin välillä jäädä ulkoiluaikaan sisälle saliin tanssimaan wienervalssia. Yksi hoitajista antoi minun pukea tsiljoona esiintymishametta päällekkäin muhkeaksi kuohkeaksi tanssihameeksi.”



Toisilla kaverien kanssa oli parasta kahdestaan.

”Leikittiin salassa pöydän alla kampaajaa ja leikeltiin askartelusaksilla omia ja toistemme hiuksia”, kertoo Meri Kourula (Herttoniemi).

Amanda Landström kavereineen Roihuvuoressa huijasi opettajia sanomalla, että päiväkodin (matalalle) katolle oli heitetty jotain tärkeää.

”Pääsimmekin kiipeämään sitten sinne ja palasimme pajunkissan kanssa alas. Halusimme siis vain tähyillä pihamaata hiukan korkeammalta.”



Ja sitten ne ensimmäiset ihastukset! Se sinisilmä, jolla oli ihan silmien värinen villapusero. Tai se toinen, hyvä laulaja. Pertti Laurema (Virkkula, 40-luku) muistaa vieläkin lepohetket, koska vieressä oli ihastuttava Eeva, jonka kanssa supatella.

”Makasimme päiväunilla vierekkäin toisistamme käsistä pitäen.”

Fakta

Lyhyt lastentarhojen historia


 Suomen ensimmäisen lastentarhan eli Helsingin Fröbel-laitoksen perusti Hanna Rothman 1888. Se toimii edelleen päiväkotina nimeltä Onnela Tehtaankadulla.

 Ennen tuota vuotta Suomessa oli jo toiminut pikkulastenkouluja, mutta Rothman toi Saksasta aivan uudenlaisen mallin kasvatukseen. Siinä korostettiin kodinomaisuutta, toiminnallisuutta ja vapaata leikkiä. Ideana oli pelastaa yksin päivisin kaduille jäävät työläisten lapset turvaan.

 Vuotta myöhemmin perustettu Sörnäisten kansanlastentarha eli sittemmin Ebeneser on sikäli vielä merkittävämpi, että kaikki Suomen lastentarhanopettajat koulutettiin vuosikymmeniä Helsinginkadulla. Nykyisin rakennuksessa on lastentarhamuseo ja jälleen myös pieni päiväkoti.

 Rothmanin mallin mukaisia lastentarhoja syntyi lyhyessä ajassa kymmeniä. Aluksi ne olivat yksityisiä, sitten kasvatus alettiin vähitellen nähdä yhteiskunnan tehtävänä. Helsingissä esimerkiksi monet lastentarhat ja leikkikoulut kunnallistettiin 1930-luvulla.

 Vuonna 1973 säädettiin laki päivähoidosta. Siinä velvoitettiin ensimmäistä kertaa kuntia järjestämään tarpeeksi päivähoitopaikkoja työssäkäyvien lapsille. Samalla alettiin puhua päiväkodeista, ei enää seimistä tai lastentarhoista.

 Samalla vuosikymmenellä nousi vahvemmin esiin toinenkin sana: varhaiskasvatus. Kasvatusammattilaiset alkoivat nähdä päiväkodit entistä selvemmin osana opetusta, ei osana sosiaalipalveluita.

 Ensimmäiset kokeilut lastentarhanopettajien kouluttamiseksi yliopistoissa alkoivat. Lainsäädännössä siirtymä muun opetuksen alle kesti aina 2010-luvulle asti.

 90-luvulla päivähoidosta tuli subjektiivinen oikeus kaikille pikkulapsille.

 Tällä vuosikymmenellä subjektiivista oikeutta on rajattu uudelleen osassa kuntia, mutta toisaalta varhaiskasvatukseen pyritään houkuttelemaan entistä suurempi osa ikäluokasta esimerkiksi tekemällä siitä osittain ilmaista viisivuotiaiden kohdalla. Esiopetuksesta on tullut velvoittavaa. Uusi varhaiskasvatuslaki määrää entistä tarkemmin siitä, kuka voi tehdä työtä kasvattajana.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nainen synnytti bussipysäkillä Helsingin Koskelantiellä – Poliisipartio osui ensimmäisenä paikalle sattumalta

    2. 2

      Internetissä huomattiin, ettei oikein kukaan osaa piirtää oikein kirjainta ”x” – Tieteen nimissä: kerro, miten sinä piirrät omasi

    3. 3

      Suomen suosituin radiotiimi hajoaa – ”Juhan mukaantulo kahdeksan vuotta sitten oli vahinko”, sanoo ohjelmapäällikkö

    4. 4

      Helsingin Iso Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippuhinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    5. 5

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    6. 6

      Monilla on piilolinssien vaurioittamat silmät, eivätkä he tiedä sitä itse – yhtä piilolinssityyppiä asiantuntija ei suosittele kenellekään

      Tilaajille
    7. 7

      Pilkkasiko Trump-lippikseen pukeutunut poikakoulun oppilas alkuperäiskansan aktivistia? Viraalivideon tarina täydentyi yön aikana

    8. 8

      Kiinan väestönkasvu taittui – asiantuntijat ennustavat talouskriisiä

    9. 9

      Ravintola Kaisaniemi on haettu konkurssiin – Puistoravintola on toiminut yhtäjaksoisesti samassa rakennuksessa vuodesta 1839

    10. 10

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuu pimeni – Lähetä kuvia ruosteen­punaiseksi värjäytyvästä kuusta HS:lle

    2. 2

      Lesken oikeudet ovat suurin perinnön­jakoon liittyvä harha­käsitys – ”Kaiken­laiset epäilykset aiheuttavat verisiä riitoja”, sanoo asianajaja

    3. 3

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    4. 4

      Ahtaasti asuminen on yleistymässä, ja Helsingin Alppilassa asuvat Estradat ovat siitä osoitus – neli­henkisen perheen kodissa on vain keittiö ja makuu­huone

    5. 5

      Kommentti: Poika­koulun oppilaat nöyryyttivät alkuperäis­kansan aktivistia – Video tapauksesta on herättänyt järkytystä, koska se kertoo Yhdys­valtojen poliittisesta ilmapiiristä

    6. 6

      Suomeen on jo saattanut levitä uusi peto – ensi­havainto kulta­sakaalista voidaan tehdä hetkenä minä hyvänsä

    7. 7

      Helsingin Iso Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippuhinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    8. 8

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    9. 9

      Tein vuosia sitten väärän valinnan opiskelu­paikasta ja nyt saan siitä rangaistuksen

    10. 10

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    3. 3

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    4. 4

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    6. 6

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    7. 7

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    8. 8

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    9. 9

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    10. 10

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Kuin kauhun näyttämöllä: maalaus ryöppyää tilaan Teemu Korpelan dramaattisissa installaatioissa
    3. Sdp:n Antti Rinne palaa töihin vasta helmikuun lopulla – Keuhkokuumeen lisäksi Rinteellä oli sepelvaltimon tukos, joka huomattiin vasta Suomessa, Espanjassa häneen tarttui myös sairaalabakteeri
    4. Kaikki puhuvat nyt Brexit-leffasta, koska se näyttää somen uhkan demokratialle selvemmin kuin miljoona uutista Venäjän vaalivaikuttamisesta – tässä elokuvan keskeiset opetukset
    5. Whatsapp yrittää estää juorujen ja väärien tietojen leviämistä – rajoittaa viestien edelleen lähettämistä
    6. Monilla on piilolinssien vaurioittamat silmät, eivätkä he tiedä sitä itse – yhtä piilolinssityyppiä asiantuntija ei suosittele kenellekään Tilaajille
    7. Tennislupaus Otto Virtanen sai Djokovicin harjoitusvastustajana oppia maailman huipulta: ”Rystylyönti on ihan maaginen”
    8. Kiinan väestönkasvu taittui – asiantuntijat ennustavat talouskriisiä
    9. Suomen suosituin radiotiimi hajoaa – ”Juhan mukaantulo kahdeksan vuotta sitten oli vahinko”, sanoo ohjelmapäällikkö
    10. Raide-Jokerin rakentaminen tulee lähes 100 miljoonaa euroa päätettyä kalliimmaksi – Poliitikot joutuvat käsittelemään asian uudelleen
    11. Ravintola Kaisaniemi on haettu konkurssiin – Puistoravintola on toiminut yhtäjaksoisesti samassa rakennuksessa vuodesta 1839
    12. Näytä lisää