Kaupunki

Merilahden koulussa Vuosaaressa yli puolet oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea – Se pakotti luomaan uuden mallin, jossa tuetaan myös vanhempia

Rehtorit ja opettajat myöntävät pääkaupunkiseudun alueellisen eriytymisen kouluihin tuomat ongelmat, mutta ratkaisujakin on kehitetty. Merilahden peruskoulussa monikieliset ohjaajat auttavat oppilaita kieleen liittyvien ongelmien kanssa ja tukevat samalla heidän vanhempiaan esimerkiksi perehdyttämällä näitä suomalaiseen koulukulttuuriin.

Helsinkiläisissä kouluissa ollaan vakiinnuttamassa uudenlaista mallia, jonka avulla tuetaan maahanmuuttaja­taustaisia oppilaita ja heidän perheitään.

Eri kielitaustoista tulevat monikieliset ohjaajat tukevat oppilaita ja heidän huoltajiaan sopeutumisessa suomalaiseen koulukulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tarvittaessa he myös havainnoivat ja auttavat oppilaita, joilla epäillään olevan kieleen tai oppimiseen liittyviä haasteita. Vanhempiin ollaan aktiivisesti yhteydessä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Käytännössä työ on muun muassa vanhempainiltoja, jotka pidetään vanhempien omalla kielellä. Oppilaita taas voidaan avustaa esimerkiksi koetilanteissa silloin kun epäillään, että kielitaidon puute estää oppilasta tekemästä parastaan.

Malli on nyt kolmatta vuotta käytössä Vuosaaren Merilahden peruskoulussa, jonka oppilaista yli puolet on maahanmuuttajataustaisia. Se on toiseksi eniten Helsingissä. Malli on osoittautunut toimivaksi, ja tämän vuoden alusta monikielisiä ohjaajia on vakinaistettu helsinkiläisiin peruskouluihin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vakinaiseen työsuhteeseen haettiin viittä ohjaajaa. Kaksi paikoista jäi kuitenkin täyttämättä, koska annetut kelpoisuusehdot eivät täyttyneet kaikkien hakijoiden kohdalla.

”Mitään ongelmia ei saada ratkotuksi, jos vanhemmat eivät ole mukana”, kertoo mallia ideoimassa ollut monikielinen ohjaaja Mukhtar Abib.

Hän työskentelee Merilahden peruskoulussa.


”Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä mitään, joten heitä pitää opastaa. Yhteinen kieli auttaa rakentamaan luottamusta. Jos pitää esimerkiksi kertoa, että oppilas aiheuttaa ongelmia koulussa, vanhemmat eivät aina usko tulkin välityksellä puhuvaa suomalaista opettajaa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Abib huomauttaa, että tulevaisuudessa yhä useampi helsinkiläinen oppilas on maahanmuuttajataustainen. Heitä varten tarvitaan strategia.

”Kysymys on siitä, nähdäänkö maahanmuuttajat voimavarana vai jonain muuna. Toisaalta maahanmuuttajien olisi hyvä ymmärtää, että Suomessa osallistumisen mahdollisuudet ovat hyvät eikä pidä pysytellä vain saajan tai maahanmuuttajan roolissa”, Abib sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Maahanmuuttajien keskittyminen tiettyihin pääkaupunkiseudun kouluihin on osa alueellista eriarvoistumiskehitystä eli eriytymistä, josta on puhunut esimerkiksi Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius.

Noin 11 prosenttia Helsingin kaupungin suomenkielisistä peruskouluista on sellaisia, joissa oppilaista vähintään 40 prosenttia on vieraskielisiä. Valtaosa näistä kouluista sijaitsee itäisessä ja koillisessa Helsingissä. Esimerkiksi Lauttasaaren ja Paloheinän ala-asteilla vieraskielisten osuus jää alle viiden prosentin.

Vaikka koulut eivät Berneliuksen mukaan ainakaan vielä jakaudu hyviin ja huonoihin, alueellisen eriytymisen tulokset tihkuvat koulujen sisälle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämä tarkoittaa, että tietyille alueille ja siten myös näiden alueiden kouluihin kasautuu niin huono-osaisuutta kuin maahanmuuttajataustaista väestöä, jonka kielitaito voi olla huono. Tilanne saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että näiden koulujen opettajat ylikuormittuvat työtaakkansa alla. Siksi heidän on keksittävä myös uudenlaisia ratkaisuja.

Kuormittumisesta on puhunut esimerkiksi Kontulassa sijaitsevalla ala-asteella työskentelevä opettaja Elina Tuomi HS:n haastattelussa lokakuussa.

HS yritti tätä juttua varten päästä tutustumaan kyseisen kontulalaisen koulun arkeen, mutta pyyntöön ei suostuttu.

HS haastatteli Merilahden peruskoulun henkilökunnan lisäksi toisen itähelsinkiläisen koulun eli Vartiokylän ala-asteen rehtoria sekä Vantaalla sijaitsevan Kilterin yläkoulun opettajaa heidän työssään kohtaamistaan haasteista.

Vartiokylän ala-asteella viidennes oppilaista on maahanmuuttajataustaisia, Kilterin koulussa yli kolmannes. Määrä on noussut tasaisesti viime vuosien aikana.

Merilahden peruskoulun rehtori Timo Heikkinen kertoo, että alueellinen eriarvoistuminen näkyy kouluarjessa. Varsinkin vastikään maahan muuttaneet lapset osaavat usein huonosti suomea. Myös koulukulttuuriin sopeutumisessa voi olla vaikeuksia, jos tilanne on se, että vanhemmat eivät ole käyneet suomalaista koulua.


”Kun aloitin työt Kallahden peruskoulussa 12 vuotta sitten, maahanmuuttajataustaisten lasten osuus oli 17 prosenttia. Nyt lukema on 54”, Heikkinen kertoo.

Meri-Rastilan ala-aste ja Kallahden peruskoulu yhdistyivät Merilahden peruskouluksi vuonna 2017.

16 vuotta Meri-Rastilan ala-asteella työskennellyt ja nykyisin Vartiokylän ala-asteella rehtorina toimiva Ritva Tyyskä ja Vantaan Myyrmäessä Kilterin yläkoulussa äidinkieltä ja kirjallisuutta opettava Maija Leppänen ovat Heikkisen kanssa samaa mieltä siitä, että eriytyminen on läsnä kouluarjessa.

”Eri puolilla Helsinkiä työ kouluissa voi erota toisistaan kuin yö ja päivä”, Tyyskä sanoo.

Tyyskää ja Timo Heikkistä huolestuttavat erityisesti suuret ryhmäkoot. Jos lapsi muuttaa koulun oppilaaksiottoalueelle kesken lukuvuoden, täytyy hänet ottaa kouluun vaikka ryhmät olisivat jo äärirajoilla. Ryhmät voivat paisua useammalla oppilaalla lukuvuoden aikana.

Tyyskä pohtii nykyistä trendiä, jossa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita integroidaan yleisopetuksen luokkiin.

”Luokassa saattaa olla 27 oppilasta, joista iso osaa tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea. Joukossa voi olla esimerkiksi sellaisia maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka eivät puhu juuri lainkaan suomea, sekä oppilaita, jotka tarvitsevat erityisopettajan apua”, hän sanoo.


Ongelma on, että avustajaresursseja on leikattu paljon ja heidän pieniä viikoittaisia tuntimääriään joudutaan ripottelemaan sadoille tarvitseville oppilaille.

”Välillä tehdään sellaisia integraatiopäätöksiä, jotka eivät ole lapsen edun mukaisia. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat hyötyisivät monesti pienryhmässä opiskelusta, eikä ole myöskään muun luokan etu, jos yksi ryhmässä oireilee vahvasti”, Tyyskä kertoo.

Maija Leppäsen mielestä osaamiseltaan ja taidoiltaan liian eritasoisia oppilaita ei pitäisi laittaa samaan, isoon ryhmään.

”Samanarvoinen kohtelu ja kaikkien huomioiminen tarkoittaa sitä, että oppilaat tarvitsevat erilaisia asioita. Tässä oppilaan tuntemus on tärkeää”, Leppänen pohtii.

Merilahden peruskoulun rehtorin Timo Heikkisen mukaan kouluun opettajiksi hakeville korostetaan, että työssä on haasteita, ja opettajien työhön liittyy enenevässä määrin kasvattaminen opetuksen ohessa.

”Opettajat ovat kovilla, mutta olen heistä erittäin ylpeä. Opettajamme joutuvat miettimään paljon pedagogiikkaa, ja opetuksen huolellinen suunnittelu hyödyttää kaikkia oppilaita”, hän sanoo.

Merilahden peruskoulu, Vartiokylän ala-aste ja Kilterin yläkoulu saavat positiivista diskriminaatiorahaa ja/tai tasa-arvorahaa. Rahaa käytetään esimerkiksi opettajaresurssien lisäämiseen.

 

”Koulu voi olla paikka, jossa lähtökohtien epätasa-arvoa pystytään tasaamaan.”

Heikkisen mukaan annettu tuki vaikuttaa myönteisesti kouluarjen pyörittämiseen. Alueellista eriarvoistumiskehitystä voisi hänen mielestään lyhyellä tähtäimellä muuttaa myös miettimällä koulujen oppilaaksiottorajoja uudelleen. Monissa maahanmuuttajaperheissä on kuitenkin paljon lapsia, joten oppilaaksioton kriteerejä pitäisi muuttaa myös sisarusten suhteen.

”Saman perheen lapset voisivat joutua eri kouluihin, mikä ei tietenkään ole inhimillisesti ajatellen hyvä ratkaisu perheille. Asumisratkaisut vaativat poliittista tahtoa ja tarkastelua, jotta vältettäisiin ongelmien kasaantuminen tietyille alueille”, Heikkinen sanoo.

Maija Leppänen painottaa, että loputtoman opiskeluun ja oppimiseen liittyvän tuen ja ymmärtämisen sijaan oppilaille pitäisi opettaa koulunkäynnin alkutaipaleelta lähtien opiskelutaitoja, sinnikkyyttä, läksyjen tekemisen merkitystä, ryhmässä toimimista ja hyviä käytöstapoja.


Leppäsen mielestä oppilaat passivoituvat, jos he ymmärtävät, että kaikenlaista oppimiseen liittyvää tukea on aina tarjolla ja ”armovitonen” säästää luokalle jäämiseltä.

”Peruskoulun ajatus on niin hieno: kaikilla on oikeus laadukkaaseen opetukseen. Mutta oppilaalla on myös velvollisuus opiskella.”

Leppäsen työpaikalla eli Kilterin yläkoulussa pohditaan vuosittain erilaisia joustavia opetusjärjestelyjä, joiden avulla erityistukea tarvitsevia oppilaita voidaan auttaa. Heidän integroimisensa yleiseen opetukseen ei ole ainoa tapa toimia.

”Meillä on äidinkielen opetuksessa päädytty siihen, että osa oppilaista työskentelee pienryhmässä erityisopettajan kanssa ja suomi toisena kielenä -oppilaille on oma ryhmänsä. Oppilaat ovat olleet järjestelyyn äärimmäisen tyytyväisiä.”

Leppänen ei ylipäätään halua puhua niinkään kouluarkeen liittyvistä ongelmista vaan haasteista.

”Koen tekeväni merkityksellistä ja tärkeää työtä. Haluan uskoa siihen, että juuri koulu voi olla paikka, jossa lähtökohtien epätasa-arvoa pystytään tasaamaan.”



Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vältä tätä yleistä toimintatapaa sängyssä – sen lopettaminen voi johtaa parempaan seksiin kuin aikoihin

    2. 2

      ”Anteeksi”, Kaisa kirjoitti, ja sitten hän yritti tappaa itsensä jälleen – Nyt Kaisa kertoo, mikä lopetti pimeyden ja miten muutkin ehkä voisivat selvitä

    3. 3

      Raha maksaa enemmän kuin luulet – Halpa laina tulee kallistumaan ainakin hetkittäin, ja nämä asiat lainanottajan on syytä tietää

      Tilaajille
    4. 4

      Tämän vuoden hittidieeteiksi voivat nousta pegaanius ja ”eko-ketoilu” – toisessa keho polttaa täysillä rasvaa ja paino putoaa nopeasti, mutta ruokavalio voi myös vahingoittaa suolistoa

      Tilaajille
    5. 5

      Tiistaiaamu Etelä-Suomessa talven kylmin: Vihdissä -33 astetta

    6. 6

      Nainen synnytti bussipysäkillä Helsingin Käpylässä – ”Mies sanoi rauhallisesti, että nyt alkoi synnytys”

    7. 7

      Internetissä huomattiin, ettei oikein kukaan osaa piirtää oikein kirjainta ”x” – Tieteen nimissä: kerro, miten sinä piirrät omasi

    8. 8

      Lounais-Suomi on Itämeren pahimpia fosforin lähteitä, vaikka valtaosalla alueen pelloista ei edes tarvita ravinnetta

    9. 9

      Petri Luukkainen halusi tietää, miten vähällä tavaralla ihminen voi tulla toimeen – Nyt Tavarataivas-dokumentista on tehty Saksassa komedia, jonka on nähnyt 1,5 miljoonaa ihmistä

    10. 10

      Helsingin Isolta Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippu­hinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen synnytti bussipysäkillä Helsingin Käpylässä – ”Mies sanoi rauhallisesti, että nyt alkoi synnytys”

    2. 2

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin Isolta Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippu­hinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    4. 4

      Internetissä huomattiin, ettei oikein kukaan osaa piirtää oikein kirjainta ”x” – Tieteen nimissä: kerro, miten sinä piirrät omasi

    5. 5

      Kuka nousi kukkulalle Korsossa? Aamos Vesaikko etsii ihmistä, jonka hän näki kaukoputkellaan 15 kilometrin päästä Pohjois-Haagasta

    6. 6

      Suomen suosituin radiotiimi hajoaa – ”Juhan mukaantulo kahdeksan vuotta sitten oli vahinko”, sanoo ohjelmapäällikkö

    7. 7

      Monilla on piilolinssien vaurioittamat silmät, eivätkä he tiedä sitä itse – yhtä piilolinssityyppiä asiantuntija ei suosittele kenellekään

      Tilaajille
    8. 8

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    9. 9

      Suomi laittoi miljoonia euroja saksalaisiin ruoka­messuihin – HS kiersi Suomen osaston berliiniläisen ruoka­gurun kanssa, ja tämä yllättyi

    10. 10

      Pilkkasiko Trump-lippikseen pukeutunut poikakoulun oppilas alkuperäiskansan aktivistia? Viraalivideon tarina täydentyi yön aikana

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    3. 3

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    4. 4

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    5. 5

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    6. 6

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    7. 7

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    8. 8

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    9. 9

      Ruokavalioista tuli niin tiukkoja, että ihmiset alkoivat syödä väärin – nyt nousee yksinkertainen dieetti, jonka asiantuntija soisi syrjäyttävän kaikki muut

      Tilaajille
    10. 10

      Hän hyökkää, haukkuu ja saa ilonsa toisen nujertamisesta – Sadistisen persoonallisuus­häiriön piirteitä ilmenee aivan tavallisilla ihmisillä, ja tällainen se on

      Tilaajille
    11. Näytä lisää