Kaupunki

Tekoäly saapuu kirjastoon kesällä

HS selvitti, millä logiikalla Helsingin kirjastoihin pian valitaan lukemista, kun avuksi otetaan kone.

Jos lainaat uusimman Neropatin päiväkirjan Oodista ja palautat sen nyt alkuvuodesta Vuosaaren kirjastoon, se lähtee saman tien matkalle takaisin Oodiin.

Jos teet saman loppukesästä, lastenkirjauutuus voi jäädä Vuosaareen, palata Oodiin tai päätyä mihin tahansa Helsingin 37 kirjastosta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ratkaisun tekee kesällä tekoäly. Se mullistaa hitaasti, mitä missäkin päin Helsinkiä luetaan. Tai oikeastaan sen avulla helsinkiläiset alkavat nykyistä suoremmin itse määritellä lukemisensa.

”Asiakkaat alkavat piilovaikuttaa siihen, mitä kirjasto tarjoaa. Saat lisää sitä, mitä lainaat”, summaa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri.

Lähikirjastot alkavat ehkä hitaasti erikoistua. Voi syntyä kauhukirjallisuuden keskittymä tai poikkeuksellisen komea nuortenosasto.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Nykyisin voi olla niin, että lähikirjasto tarjoaa paljon sotaromaaneja, vaikka juuri siinä kirjastossa on paljon lapsiasiakkaita”, Nousiainen-Hiiri kärjistää.

Miten siis päätetään, mitä saat luettavaksi?


Aloitetaan perusasiasta: helsinkiläisen ulottuvilla on nykyisin reilut 3,5 miljoonaa nidettä, oli lähikirjaston koko mikä hyvänsä. Tähän pääkaupunkiseudun yhteiseen helmet-aineistoon lasketaan ihan kaikki, myös esimerkiksi e-kirjat ja äänitteet. Painettuja kirjoja on tästä määrästä 2,8 miljoonaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Moni varaa koko ajan kirjoja netissä tai sovelluksella muualta Helsingistä ja naapurikaupungeista, jolloin ei ole väliä minkä kirjaston kirja alunperin on. Rinnalla säilyy edelleen tapa etsiä hyllyjä silmäilemällä jotain kiinnostavaa luettavaa. Haahuilijalle kaupungin rajoilla ja eroilla kaupunginosien välillä on väliä.

Vantaan ja Espoon sisällä kirjat kelluvat jo. Jos lainaat kirjan Tikkurilasta ja palautat Myyrmäkeen, se voi päätyä Myyrmäen hyllyyn odottamaan seuraavaa lainaajaa.

Naapurikaupunkien kellutusta ei kuitenkaan hoida mikään tekoäly. Kirjat vain useammin jäävät sinne, minne ne päätyvät. Toki sekin muuttaa tarjontaa vähitellen.

Helsingissä kirjat ovat nykyisin tietyn kirjaston kokoelmaa, eivät koko kaupungin. Jos kirjasta ei ole varausta, se palautetaan alkuperäiseen paikkaan.


Kesällä tilanne muuttuu, mutta järjestelmästä tulee monipuolisempi kuin Espoossa ja Vantaalla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jos palautat Oodin lastenkirjan Vuosaareen ja Vuosaaressa on parhaillaan vähän lastenkirjoja suhteessa lapsiasiakkaiden määrään, kirja jää Vuosaareen.

Jos kovaa kysyntää ei Vuosaaressa ole, kirja siirtyy seuraavaksi Pasilan pääkirjastoon. Sieltä tekoäly lähettää sen eteenpäin mihin tahansa kaupungin kirjastoon, jossa kaivataan sillä hetkellä lisää lastenkirjoja. Jos tekoäly olisi käytössä nyt, se varmaan parhaillaan imisi kirjoja Oodin avajaisryntäyksessä tyhjentyneisiin hyllyihin lähiöistä.

Algoritmi voidaan periaatteessa komentaa katsomaan todella yksityiskohtaista dataa, vaikka yhden yksittäisen kirjan kysyntää. Alkuun se luultavasti katsoo kussakin kirjastossa käyviä lapsia ja aikuisia sekä kirjallisuuden lajeja melko laajojen luokkien pohjalta: lastenkirjat, liiketaloutta koskevat tietokirjat, dekkarit ja niin edelleen.

Vähitellen se oppii säätämään kunkin kirjaston kokoelmaa sopivaksi kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Kirjastojen logistiikkajärjestelmää ja Pasilan vuosia vanhaa keskuslajittelijaa uusitaan alkuvuoden aikana. Kuljetusoperaatio on uudessa mallissa valtava, mutta niin se on joka tapauksessa. Nykyisinkin kirjaston sisäisiä lähetyksiä voi olla tavallisena päivänä 15 000.

”Oikeastaan kirjastossa aletaan tehdä sitä, mikä on ihan normaalia elämää missä vain isossa kaupassa.”

Maitohyllyyn tulee lisää tavaraa sen mukaan, mitä sieltä ostetaan. Kirjastossa sen sijaan on litrahintaa hankalammin mitattavia tavoitteita, sivistys vaikka. Siksi tekoälyn perusteella toimiva järjestelmä vaatii entistä enemmän arvostelukykyisiä ja kirjallisuuden hyvin tuntevia ihmisiä taustalleen toimiakseen.



Aiemmin ostopäätökset on tehty joka pikkukirjastossa itse. Nykyisin valinnat on keskitetty valintaryhmille.

Helsingissä on pikkuruisia ja valtavia kirjastoja, mutta erikoistumista on aika vähän. On poikkeuksiakin kuten esimerkiksi lastenkirjallisuutta painottavat Sakarinmäki ja Pikku Huopalahti.

”Mutta tavallaan me monistamme nykyisin samaa kokoelmaa moneen kirjastoon”, sanoo Nousiainen-Hiiri. Tämä siis muuttuu tekoälyn myötä.

Kotimaisesta kirjallisuudesta käytännössä kaikkea ostetaan kaupunginkirjastoon, mutta kappalemäärissä on suuria eroja.

Kaupunkilaiset voivat nykyisinkin ehdottaa tiettyä kirjaa hankittavaksi. Sekin on tavallaan ehdotus, että useimmilla kirjoilla on jo varauksia ennen kuin ne ovat saapuneet kirjastoon.

Välillä hankintalistoja myös avataan erikseen kommentoitavaksi. Tästä on erityistä hyötyä jos puhutaan vieraskielisestä kirjallisuudesta, jonka kohdalla kirjaston kävijöistä voi löytyä enemmän asiantuntemusta kuin kirjaston sisältä.

Muuten kirjaston väen ammattitaidolla on entistä enemmän väliä, vaikka tekoäly tuleekin.

”On tärkeää arvioida kirjan elinkaarta. Että onko se bestseller, steady seller vai klassikko, esimerkiksi”, kuvailee Nousiainen-Hiiri.

Se tasaisesti harvojen lainaama kokeileva runoteos siis säilyttää paikkansa hyllyssä vastakin. Kiinnostavammaksi oikeastaan menee oikein himoittujen uutuuksien kohdalla, kun ne eivät enää ole uusia.



Otetaan esimerkiksi vuodenvaihteen ehdottomasti tavoitelluin kirja eli Kari Hotakaisen kirjoittama Tuntematon Kimi Räikkönen. Sitä hankittiin viime vuonna eniten Helsinkiin, mutta varausten määrä huitelee yhä kolmannella tuhannella. Kirjasta kiinnostuneet joutuvat siis odottamaan.

Mutta entä vuoden päästä? Voi olla, että Räikkönen kiinnostaa edelleen. Ehkä kirjaa arvostetaan kuten muitakin Hotakaisia. Mutta voi olla, että räikköskirjaa alkaa kertyä hyllyntäytteeksi liikaa jossain lähikirjastossa.

Tästä tekoäly voi hälyttää. Se voi neuvoa hyllyntukkijoille uuden majapaikan toisesta kirjastosta tai lähettää osan väliaikaisvarastoon Pasilaan. Sinne säilötään kausitavaraa, siis esimerkiksi osa joulukirjoista kesäksi.

Se voi myös merkitä osan räikköskirjoista poistettavaksi kokoelmasta, vaikka ihmiset sitten päättävätkin, mistä oikeasti luovutaan.

Vähintään yksi räikköskirja jää joka tapauksessa asumaan joko Pasilan pitkäaikaiseen Helmet-varastoon tai Kuopioon. Kysyttyjen teosten viimeisiä kappaleita pyritään jättämään yksi Pasilaan, Kuopiossa taas on koko Suomen yhteinen varastokirjasto.

Tästä on kyse

Suomen suosituin kirjasto on Espoossa


 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot kuuluvat Helmet-kirjastoihin. Samalla kirjastokortilla ja sovelluksella voi siis lainata aineistoa mistä tahansa niistä.

 Pääkaupunkiseudun vilkkain ja samalla koko Suomen suosituin kirjasto oli viime vuonna Ison Omenan kirjasto, jossa kävi 1 353 002 asiakasta. Sen ohi kirii tänä vuonna todennäköisesti Helsingin Oodi.

 Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi e-kirjat ja äänikirjat ovat suositumpia kuin koko maassa, mutta perinteisillä painetuilla kirjoillakin on edelleen vankka suosio.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Venäjä aloitti jo hiostamisen – Kremlissä on ehkä laskelmoitu, että kiltti Suomi saadaan vetämään Venäjän vankkureita

    2. 2

      Selvitys paljasti lohduttoman tilanteen: Tuhansien Helsingin seudun talojen jätevedet valuvat suoraan luontoon

    3. 3

      Vauraaksi mielletyssä Töölössä yli puolet ihmisistä asuu vuokralla – HS kertoo, minne vuokra- ja omistus­asunnot kasautuvat ja paljastaa, miten naapurissasi asutaan

      Tilaajille
    4. 4

      Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta

      Tilaajille
    5. 5

      Vuoden urheilija vuonna 2019 on jo valittu

    6. 6

      Presidentti Niinistö HS:lle: USA:n varapresidentti Pence antoi kylmää kyytiä eurooppalaisille liittolaisille Münchenissä – presidentti nostaa esille kolme kipukohtaa

    7. 7

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    8. 8

      Vladimir Putin heitteli judon olympiavoittajaa ja loukkasi sormensa – naisjudokan kanssa selvästi tiukempaa

    9. 9

      Vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä – ja osuus kasvaa, jos kertakäyttö­shoppailu ei vähene

    10. 10

      Alentunut syntyvyys ei ole uhka hyvinvoinnille tai ikääntyvien toimeentulolle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    2. 2

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    3. 3

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    4. 4

      Stella Karlsson hankki purkukuntoiseksi tuomitun talon ja asuu siinä ilman suihkua ja sisävessaa – ”Menoni ovat pienet enkä joudu elämään yli varojeni”

      Tilaajille
    5. 5

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    6. 6

      ”Autot kuuluvat teille”, julistaa kokoomuksen Orpo tienvarsi­taulussa – HS kysyi, mitä mainos tarkoittaa

    7. 7

      Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileirillä Paraisilta – putosi kirkkoherran mukaan jyrkästä kohdasta

    8. 8

      Nimi tekee kenraalin – ja siksi yksi ehdokas on yli muiden, kun valitaan Puolustusvoimien komentaja

    9. 9

      Joutuuko perillinen hoitamaan vihaamansa vainajan kuolinpesän? Velvollisuudelta välttyy vain täysin välinpitämätön

    10. 10

      Oikeusoppineet joutuivat useiden kärki­poliitikkojen höykytettäväksi – ”Tämä on poikkeuksellista”, sanoo professori Martin Scheinin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    5. 5

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    7. 7

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    8. 8

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    9. 9

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Koen elämäni menneen hukkaan” – Lasten saamista katuvat naiset piilottavat ajatuksensa jopa puolisoiltaan

    11. Näytä lisää