Kaupunki

Vasta Suomessa Vivianne Daaboul ymmärsi, ettei hänen isänsä pysty huolehtimaan hänestä – Nyt hän on yksi niistä, jotka ovat mullistaneet Helsingin ravintolaelämän lopullisesti

Maahanmuuton lisääntyessä ulkomaalaistaustaisten ravintoloitsijoiden määrä kasvaa jatkuvasti Helsingissä. Kolme yrittäjää kertoo, millaista Suomessa on pyörittää ravintolaa.

Ensin kuuluu kolinaa, sitten naurua. Viviane Daaboul ilmestyy Fabianinkadulle huhtikuussa avautuvan ravintolan remontin keskelle.

”Uudessa Farougessa on 160 asiakaspaikkaa. Ravintolan sydän on ympäri vuoden auki oleva lämmitetty talvipuutarha”, Daaboul sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nyt Daaboul on onnellinen, mutta kolme vuotta sitten hän koki ravintoloitsijan uransa raskaimman hetken. Yrjönkadun Farougen kiinteistö oli myyty rakennusyritykselle, joka purki kaikkien talossa olleiden vuokrasopimukset.

”Olin tehnyt kaksikymmentä vuotta työtä ilman taukoa ja olin kuoleman väsynyt. Ravintoloitsijana olin täysin omistautunut työlle.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Daaboulin Helsingin Yrjönkadulle vuonna 1995 perustama Farouge oli harvinaisuus, koska sen perustaja oli maahanmuuttaja ja nainen. Nyt Farougen paluun mahdollistaa suomalainen mies, NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vickström.

”Vickström on paras mahdollinen bisneskumppani. Yhdessä herätimme Farougen henkiin, ensin catering-palveluna ja sen jälkeen Stockmannin tavaratalon alakerran Lähi-idän pohjukan makuihin keskittyneenä Comptoir Farouge -mezebaarina. Nyt vuorossa on ravintola. ”

Fabianinkadun Farouge on uusi alku 1980-luvun lopulla Libanonin sisällissodan kaaoksesta pikkusisko Maggie Lindholmin kanssa Suomeen muuttaneelle Daaboulille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Luulimme, että Suomeen muuttanut isä huolehtisi meistä, mutta hän ei oman elämäntilanteensa takia pystynyt tarjoamaan meille minkäänlaista turvaa. Me vuokrasimme yksiön Helsingistä, haimme töitä ja jaoimme arjen.”

Sisarukset tunsivat itsensä ulkopuolisiksi.

”Nykyään maahanmuuttajia autetaan sopeutumaan yhteiskuntaan, mutta 1990-luvun alussa mitään palveluita ei vielä ollut.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Maahanmuuttajien pyörittämien ravintoloiden määrä on selvässä kasvussa etenkin Helsingissä, kertoo matkailu- ja ravintolapalveluiden työmarkkinajärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

Lapin mukaan maahanmuuttajien perustamille etnisille ravintoiloille on tyypillistä se, että ne toimivat yksittäisinä ravintoloina. Näin ollen ne eivät ole ainakaan vielä niin merkittävä osa ravintola-alan kokonaisliikevaihtoa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Toki jotkin ravintolat kasvavat ketjuiksi tai sama yrittäjä saattaa perustaa useampia ravintoloita eri liikeidealla.”

Sama ilmiö on huomattu laajemmassa mittakaavassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Paolo Fornaron ”Immigrant Entrepreneurship in Finland” -raportissa, jonka mukaan itsensä työllistämisessä maahanmuuttajat eivät juuri eroa muista suomalaisista.

Daaboul teki kolmea työtä auttaakseen sodan keskellä asuvaa perhettä. Hän siivosi ja auttoi Hotelli Radisson SAS:ssa, ravintola Väiskissä ja Vermon raviradan kahvilassa.

”Panin aina likoon vähän enemmän kuin muut. Minun korvapuustini loppuivat nopeimmin, lihakeittoni maistui eksoottisemmalta ja siivoamiseni jäljiltä keittiö kiilsi vähän kirkkaammin kuin muiden.”

Omistajat huomasivat naisen yritteliäisyyden ja kehuivat häntä. Se innosti Daaboulia kehittymään yhä paremmaksi. Ratkaisevan kipinän hän sai työskennellessään ravintola-apulaisena SAS Radisson hotellissa.

”Sain pikakurssin ravintola-alalle tehdessäni kaikkea joulupöydästä aamiaisiin. Tarkkanäköinen sveitsiläinen pomo vakuutti, että minusta on yrittäjäksi.”

Ensin Daaboul avasi Farouge nimisen kahvilan Mannerheimintielle. Yrjönkadun Farouge taas toi Helsinkiin uudenlaisen ravintolapalvelun. Kun hienostuneet libanonilaiset maut yhdistyivät asiakkaiden sydämelliseen huomioimiseen Farouge valloitti asiakkaat.

Ravintolan perässä Helsinkiin muuttivat Göteborgista myös Daaboulin veli ja kaksi siskoa. Keittiössä kokeiltiin äidin reseptejä.

Libanonilaisten raaka-aineiden löytäminen ei ollut 1990-luvun puolivälissä helppoa. Kun Daaboul meni arabialaisia raaka-aineita myyvään kauppaan hänelle myytiin vanhoja tuotteita.

“Jouduin taistelemaan saadakseni tuoreita papuja.”

Wun perhe on tuonut ravintolatrendejä 40-vuoden ajan


Kauppakeskus Kämp Gallerian Gardenin sushiravintola Haiku on talvisena maanantaina hiljainen. Paikalla on melkein koko Wun perhe: rouva Yuklan Wu, herra Subiang Wu ja ravintoloiden markkinoinnista ja sisustuksesta vastaava tytär Suk-Man Emily. Mukana yrityksessä on myös Kenny Wu, mutta tänään hän on muualla.

Eläkeikää lähestyvä aviopari on tullut paikalle aamupäivällä. Lounaalla he auttavat henkilökuntaa ja kolmen jälkeen pääsevät kotiin.

”40 vuoden aikana ravintoloitsijan ammatista on tullut elämän tarkoitus. Vuosikymmenien jälkeen on vaikea jäädä kotiin”, herra Wu sanoo.

Rouva Wu pitäisi mielellään joskus vapaapäivän.

”Toisaalta olen sitä mieltä että jos ihmisellä on liikaa aikaa niin tulee ajateltua liikaa.”

Wun perhe on pyörittänyt vuosikymmeniä aasialaisia ravintoloita Helsingissä ja muualla Suomessa. Parin vuoden päästä jälkikasvu ottaa ohjat perheen kaikissa ravintoloissa, joissa työskentelee tällä hetkellä 40 ihmistä.

Emily Wu tuli perheyritykseen mukaan kaksi vuotta sitten kehittämään sushi buffetia.

”Harjoittelimme Lasipalatsissa Itamae Sushin nimellä, kunnes olimme valmiita tekemään ketjun.”

Haiku toimii Gardenin lisäksi Helsingissä Lasipalatsissa ja Jyväskylässä. Neljäs Haiku avautuu Jyväskylään maaliskuussa.

”Noutopöytä on ravintoloitsijalle haastava konsepti. Eviran säädökset ovat niin tiukkoja, että hävikkiä syntyy ja ruoan laatu kärsii, kun ruoan pitää olla yli 60 asteista.”

Helsinkiin Rouva Wu tutustui lentäessään vuonna 1976 Hongkongista Suomen pääkaupungissa asuvan veljensä luo lomalle.

”Silloin täällä oli vain muutama tuttu Hongkongista. Veljen lisäksi Annankadulla sijaitsevan China -ravintolan kokki”, rouva Wu kertoo.

Mentyään naimisiin Wut perustivat ensimmäisen kiinalaisen ravintolan silloiseen kotikaupunkiinsa Tampereelle. Helsingin ensimmäinen paikka oli China Palace, joka palveli 15 vuotta asiakkaita Hakaniemessä.

”1980-luvulla ravintolan perustaminen oli helppoa. Nykyään byrokratia vaikeuttaa asioita. Kun perustimme Tampereen ravintolaa suomalaiset auttoivat kaikissa asioissa. Myöhemmin palkkasimme tilitoimiston ja oman lakimiehen, joille voi soittaa koska tahansa.”

Kun kiinalaisista ravintoloista alkoi 2000 -luvun alussa olla ylitarjontaa herra Wu päätti kokeilla thaimaalaista ravintolaa. Isoroobertinkadun Tamarinista on vuosien varrella kasvanut seitsemän ravintolan ketju, joista osa toimii franchising -periaatteella.

”Kun thaimaalaisen ruoan trendi alkoi pari vuotta sitten hiipua reagoimme sushin nousevaan suosioon”, Emily Wu kertoo.

Hän painottaa ravintoloiden visuaalisuuden merkitystä. Haikun sisustus on Emily Wun ja Saku Lumivirran käsialaa. Lumivirta on Kenny Wun kaveri ja suunnitellut ensimmäisen Tamarinin jälkeen kaikkien Wun perheen paikkojen sisustukset.

Hemraj Sharman oli ensimmäinen pääkaupunkiseudulle ravintolan avannut nepalilainen


Hemraj Sharma istuu Nepalin kansallishattu päässä Lapinlahdenkadun Everestin loosissa. Kun hän lensi vuonna 1982 Nepalin Gulmista työn perässä Helsinkiin täällä ei ollut yhtään nepalilaista ravintolaa.

”Kaupunkikulttuuri oli vaatimatonta: Radio Cityä ja City-lehteä ei ollut. Metro aloitti liikennöinnin samana vuonna, mutta Forumin kauppakeskusta ei oltu vielä avattu.”

Sharma halusi avata mahdollisimman nopeasti oman ravintolan, mutta koska ilman rahaa tai vakuuksia ei saanut lainaa, niin kokiksi kouluttautunut nuori mies työskenteli aluksi suomalaisten ravintoloiden tiskarina ja kokkina.

”Yrittämiseen pääsin kiinni kun sain intialaiselta kaveriltani 18 asiakkaan lounasravintola Kuunkehrän ja jäin hänelle 150 000 markkaa velkaa.”

Sharma oli ensimmäinen ravintolan pääkaupunkiseudulle avannut nepalilainen maahanmuuttaja.

Espoon Olarissa sijaitsevan Kuunkehrän pienestä keittiöstä nousi spagettia, pizzaa ja lihapullia. Sharman veli Mohan hoiti kassaa ja vaimo Sunita oli apuna. Omistajan pippuripihvistä pidettiin niin paljon, että siitä tehtiin juttu Olarin Alueuutisiin.

Kun Olari vaihtui Pasilaan Sharma pääsi kokeilemaan nepalilaisen ruoan suosiota.

”Yetin ruoasta pidettiin ja sain viidensadan markan lounasmyynnin nousemaan seitsemään tuhanteen. Suosio innosti laajentamaan keskustaan, mutta sopivan kokoisen ja hintaisen ravintolan löytymiseen kului puoli vuotta.”

Eräänä marraskuun iltana Sharma lähti kahden kaverinsa kanssa katsomaan Katajanokalla myynnissä olevaa kiinalaista ravintolaa. Miesten saapuessa tuuliselle Luotsikadulle oli pimeää eikä kaduilla näkynyt ketään.

”Ei näin syrjässä voi mikään ravintola menestyä, sanoin kavereille ja ehdotin, että käännytään takaisin. Kaverit olivat kuitenkin sitä mieltä että kannattaa mennä sisään, kun on näin pitkälle tultu.”

Kahvia juodessa kiinalainen ravintola alkoi kiinnostaa ja kauppa syntyi kun Sharma sai tingittyä myyntihinnasta 50 000 markkaa.

Kun Mount Everest avautui ennen joulua vuonna 1991 omistaja teki aamupäivät ruokaa ja tarjoili illat.

”Aluksi suomalaiset vierastivat nepalilaisen tulisuutta, mutta pienen säätämisen jälkeen he lämpenivät. ”

Katajanokan jälkeen Sharma on perustanut Lapinlahdenkadun ja Vilhonkadun Mount Everestit. Nyt hän johtaa kahta ravintolaa, ja Katajanokan ravintolan toiminnasta vastaa veli.

”Mount Everestin suosiosta voi kiittää puskaradiota. Parasta tulosta tekee Vilhonkatu. Tulos on kasvanut vuosi vuodelta.”

Pian 63 vuotta täyttävä Sharma kertoo, että nyt työpäivät eivät enää ole 16 vaan kymmentuntisia.

”Nykyään on helpompaa kun tukku tuo tilauksesta raaka-aineet suoraan ravintolaan.”

Sharma kiittää menestyksestä erityisesti vaimoaan ja haaveilee eläkepäivistä lapsuuden maisemissa.

”Ilman Sunitaa tämä ei olisi ollut mahdollista. Eläkkeellä olisi kiva asua osittain Gulmin vuoristokylässä. Siellä on puhdas ilma ja kirkkaat joet. Maaseudulla asumisessa on iän karttuessa vaan se ongelma, että sairaalat ovat kaukana.”



Oikaisu 11. helmikuuta: Jutussa kerrottiin aiemmin, että Paolo Fornaro olisi Helsingin yliopiston tutkija. Fornaro on Etlan tutkija.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    2. 2

      ”Luulin sitä vitsiksi” – Tanska alkaa eristää karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia viruskokeisiin erikoistuneelle pikkusaarelle

      Tilaajille
    3. 3

      Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre

    4. 4

      Uusi pettämätön matkakonsepti säästää rahaa, aikaa ja luontoa

    5. 5

      Iivo Niskanen kaatui mutta pinnisti takaisin kärkiryhmään – HS seuraa hetki hetkeltä yhdistelmäkilpailua

    6. 6

      Donald Trump palkittiin huonoimpien elokuvien Razzie-palkinnoilla – huomiota sai myös Trumpin ”loputon pikkumaisuus”

    7. 7

      ”Pesulla käyn milloin missäkin” – Riitta-Liisa Tauriainen muutti syvimpään Lappiin, ja 12 neliön koti on oikeasti peräkärry

      Tilaajille
    8. 8

      Tiede tarjoaa valoisan tulevaisuuden: Syöpä pysäytetään, lihaa saadaan ilman tappamista ja hiilidioksidi otetaan hyötykäyttöön

      Tilaajille
    9. 9

      IS: Antti Rinne menetti sairauden vuoksi liikuntakykynsä –”Nyt on tilanne se, että 150 metriä kävelen helposti”

    10. 10

      Udo Kier on näytellyt maailman arvostetuimmissa elokuvissa ja satoja miljoonia tuottaneissa kassamagneeteissa, ja nyt hän on tykästynyt suomalaiseen Timoon

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    2. 2

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    4. 4

      ”Pesulla käyn milloin missäkin” – Riitta-Liisa Tauriainen muutti syvimpään Lappiin, ja 12 neliön koti on oikeasti peräkärry

      Tilaajille
    5. 5

      SRV:n Majakka-tornitaloon valui vettä tuntien ajan Kalasatamassa – Asunnon ostaneet pettyneitä: ”Luotto ei ole korkealla”

    6. 6

      ”Luulin sitä vitsiksi” – Tanska alkaa eristää karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia viruskokeisiin erikoistuneelle pikkusaarelle

      Tilaajille
    7. 7

      Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre

    8. 8

      Saako syöpäpotilasta hieroa? Osa hierojista ei halua tehdä sitä – ja siinä on myös riskinsä

    9. 9

      ”Näyttäähän se irvokkaalta, kun pappi on maha pystyssä alttarilla” – Kallion kirkkoherra Riikka Reinan mukaan kirkossa rehottaa naisten vähättely

    10. 10

      Uusi pettämätön matkakonsepti säästää rahaa, aikaa ja luontoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    2. 2

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    3. 3

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    6. 6

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    7. 7

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    8. 8

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    9. 9

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    10. 10

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    11. Näytä lisää