
Tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai taholle, joka on ajanut viittomakielisten kielellisiä oikeuksia Suomessa, edistänyt Suomen viittomakielten asemaa ja nostanut viittomakieliä näkyville.
Kuurojen liiton mukaan Vaarala on omilla kasvoillaan tuonut esille kuurojen kokeman syrjinnän työnhaussa, ja siksi palkinto myönnetään hänelle.
”Opiskeluaikanaan Tomas Vaarala todisti omalla esimerkillään, miten viittomakielinen opiskelija voi määrätietoisuudellaan ja sinnikkyydellään saavuttaa haluamansa”, liiton tiedotteessa perustellaan.
Kuurojen työttömyys on Suomessa arviolta kolminkertainen valtaväestöön verrattuna.
Helsingin Sanomat on seurannut Vaaralan työnhaun ja opiskeluiden vaiheita viime vuosien ajan.
Ensin HS uutisoi Vaaralan pattitilanteesta: hänen opintonsa olivat pysähdyksissä, sillä hän ei löytänyt itselleen työharjoittelupaikkaa, vaikka lähetti yli 60 hakemusta eri työnantajille.
Työharjoittelu oli pakollinen osa opintoja, ja sen pystyi suorittamaan palkatta. Harjoittelun uupuminen oli este Vaaralan opiskeluiden valmistumiselle.
”Tilanne on masentava. Olen yrittänyt kaikkeni”, Vaarala totesi tuolloin.
Lue lisää: Kuuro Tomas Vaarala on lähettänyt yli 60 työhakemusta mutta ei pääse edes palkattomaan harjoitteluun – ”Haluaisin vain samalle viivalle muiden kanssa”https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005229673.html

Lehtijutun jälkeen alkoi tapahtua.
Monet työnantajat kiinnostuivat tinkimättömän oloisesta, nöyrästä ja selvästi osaavasta Vaaralasta. Muutaman viikon sisällä artikkelin julkaisemisesta hän saikin yli parikymmentä kutsua työhaastatteluihin.
Lopulta Vaarala otti vastaan kaksi oman alan työtä, jotta hän sai suoritettua kaikki siihen mennessä puuttuneet pakollisiin opiskeluihin kuuluvat harjoittelut.
Tuolloin Vaarala aloitti ensimmäisen pestinsä yksityisyrittäjä Henrik Söderlundinhttps://www.hs.fi/haku/?query=henrik+soderlundin yrityksessä, Valkeus oy:ssä, jossa hän työskennellyt näihin päiviin saakka.
”Tomas on ollut ihan parhaita työntekijöitä, joita minulla on ollut. Ei mitään ongelmia, päinvastoin!” Söderlund kommentoi HS:lle kesällä 2017.
Lue lisää: Kuuro opiskelija Tomas Vaarala pääsi töihin – Lehtijutun jälkeen työtarjouksia alkoi tulviahttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005310022.html

Viimeisimpänä HS kertoi Vaaralan valmistumisesta ja siihen liittyvistä haasteista.
Opiskeluiden loppurutistus ja päättötyö osoittautuivat Vaaralalle kaikkein vaikeimmaksi ponnistukseksi, kun Kelan tulkkauspalveluiden kilpailutus astui voimaan.
Vaarala menetti neljä viidestä tulkistaan, joiden kanssa hän oli luonut paljon uutta viittomakielistä sanastoa. Opintojen yhteydessä esiin nousi paljon sähköalaan liittyviä yksityiskohtia, joista tuskin oltiin ikinä puhuttu viittomakielellä.
”Oli raskasta selittää uusille tulkeille viittoen, miksi taajuusmuuttajan lähtöjännite ja -virta on säröinen tai mitä haittaa voi lähtöjännitteen käyrämuodosta olla moottorille”, Vaarala kertoi HS:lle.
Lukuisista vaikeuksista huolimatta Vaarala ei antanut periksi ja valmistui sähkötekniikan insinööriksi Metropolia-ammattikorkeakoulusta.
”Eräänä aamuna mietin pitkään, luovutanko vai en. Nyt seison tässä ja voin sanoa: en luovuttanut. Minä tein sen!” Vaarala viittoi valmistujaistensa juhlapuheessa.
Lue lisää: Kuuro Tomas Vaarala valmistui insinööriksi ja pääsi töihin, vaikka häneltä vietiin tutut tulkit viime metreillä – ”Eikö yhteiskunta halua, että kuulun siihen?”https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005774564.html

Fakta
Viittomakielen päivä
Viittomakielen päivää vietetään 12. helmikuuta.
Päivä on tarkoitettu suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen juhlapäiväksi.
Päivä on myös suomalaisen viittomakielen kehittäjän Carl Oscar Malmin (1826–1863) syntymäpäivä.
Viittomakieli on noin 4 000–5 000 suomalaisen äidinkieli. Koko maailmassa kuuroja arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa.
Lähde: Kuurojen liitto
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24