Tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai taholle, joka on ajanut viittomakielisten kielellisiä oikeuksia Suomessa, edistänyt Suomen viittomakielten asemaa ja nostanut viittomakieliä näkyville.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kuurojen liiton mukaan Vaarala on omilla kasvoillaan tuonut esille kuurojen kokeman syrjinnän työnhaussa, ja siksi palkinto myönnetään hänelle.
”Opiskeluaikanaan Tomas Vaarala todisti omalla esimerkillään, miten viittomakielinen opiskelija voi määrätietoisuudellaan ja sinnikkyydellään saavuttaa haluamansa”, liiton tiedotteessa perustellaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kuurojen työttömyys on Suomessa arviolta kolminkertainen valtaväestöön verrattuna.
Helsingin Sanomat on seurannut Vaaralan työnhaun ja opiskeluiden vaiheita viime vuosien ajan.
Ensin HS uutisoi Vaaralan pattitilanteesta: hänen opintonsa olivat pysähdyksissä, sillä hän ei löytänyt itselleen työharjoittelupaikkaa, vaikka lähetti yli 60 hakemusta eri työnantajille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Työharjoittelu oli pakollinen osa opintoja, ja sen pystyi suorittamaan palkatta. Harjoittelun uupuminen oli este Vaaralan opiskeluiden valmistumiselle.
”Tilanne on masentava. Olen yrittänyt kaikkeni”, Vaarala totesi tuolloin.
Monet työnantajat kiinnostuivat tinkimättömän oloisesta, nöyrästä ja selvästi osaavasta Vaaralasta. Muutaman viikon sisällä artikkelin julkaisemisesta hän saikin yli parikymmentä kutsua työhaastatteluihin.
Lopulta Vaarala otti vastaan kaksi oman alan työtä, jotta hän sai suoritettua kaikki siihen mennessä puuttuneet pakollisiin opiskeluihin kuuluvat harjoittelut.
Viimeisimpänä HS kertoi Vaaralan valmistumisesta ja siihen liittyvistä haasteista.
Opiskeluiden loppurutistus ja päättötyö osoittautuivat Vaaralalle kaikkein vaikeimmaksi ponnistukseksi, kun Kelan tulkkauspalveluiden kilpailutus astui voimaan.
Vaarala menetti neljä viidestä tulkistaan, joiden kanssa hän oli luonut paljon uutta viittomakielistä sanastoa. Opintojen yhteydessä esiin nousi paljon sähköalaan liittyviä yksityiskohtia, joista tuskin oltiin ikinä puhuttu viittomakielellä.
”Oli raskasta selittää uusille tulkeille viittoen, miksi taajuusmuuttajan lähtöjännite ja -virta on säröinen tai mitä haittaa voi lähtöjännitteen käyrämuodosta olla moottorille”, Vaarala kertoi HS:lle.
Lukuisista vaikeuksista huolimatta Vaarala ei antanut periksi ja valmistui sähkötekniikan insinööriksi Metropolia-ammattikorkeakoulusta.
”Eräänä aamuna mietin pitkään, luovutanko vai en. Nyt seison tässä ja voin sanoa: en luovuttanut. Minä tein sen!” Vaarala viittoi valmistujaistensa juhlapuheessa.
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24