Kaupunki

Helsinki hamuaa lisää valtaa ja rahaa: Kaupunkilaiset karttelevat vuokra­tontteja, mutta pian ei kaupungista muita saakaan

Helsingin virkamiehet ovat ehdottaneet, että tulevaisuudessa lähes kaikki helsinkiläistalot rakennetaan vuokratonteille. Uudet linjaukset vaikuttaisivat erityisesti asuntotonttien luovutukseen. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa tiistaina kokouksessaan.

Helsingin uudet talot saatetaan tulevaisuudessa rakentaa lähes poikkeuksetta vuokratonteille. Suuri muutos on tähän mennessä edennyt ilman laajempaa julkista keskustelua. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee esitystä tiistaisessa kokouksessaan.

Tonttikysymys on tärkeä monellakin tapaa: kaupungin ja tulevaisuuden asunnonostajien tarpeet voivat uuden linjauksen myötä olla ristiriidassa. Toisaalta tonttikysymys on merkittävä myös esimerkiksi tiivistysrakentamisen kannalta. Tiivistämistä toteutetaan pääosin siellä, missä kaupunki omistaa tontit.

HS kysyi asiantuntijoilta, miksi talot halutaan tulevaisuudessa rakentaa vuokratonteille ja millaisia vaikutuksia sillä on.

Juhana Brotherus, pääekonomisti, asumiseen erikoistunut Hypo-pankki:

”Tämä suunnitelma on ehdottomasti kiinnostava ja merkittävä. Erityisen kiinnostavaa on mielestäni se, miksi näin tehdään.

Linjaus saattaa olla Helsingin vastaisku Sipilän hallitukselle. Sote-uudistuksessa nimittäin uhataan, että kiinteistövero vietäisiin jakojärjestelmään eikä kunnalle.

Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jota maksavat omistustonteilla asuvat. Tällä hetkellä kiinteistön omistaja maksaa veron kiinteistön sijaintikunnalle, ja näin asian pitäisi mielestäni olla myös jatkossa.

Jakojärjestelmän tarkoitus taas on tasata kuntien välisiä talouseroja. On mahdollista, että monessa kunnassa jakojärjestelmä muodostuu merkittävimmäksi tulonlähteeksi. Totta kai Helsingissä ollaan huolissaan tulojen menetyksestä, ja talojen rakentaminen vuokratonteille olisi tähän ongelmaan ilmeinen ratkaisu: tonttien vuokrista saatavat tulot toisivat Helsingille jatkuvaa rahavirtaa.

Myös asunnonostajille muutos olisi merkittävä. Useimmat valveutuneet asunnonostajat etsivät asuntoa omistustontilta tai tontilta, joka on lunastettavissa omaksi ilman piilokustannuksia. Syy tähän on yksinkertainen: oma tontti, oma lupa.

Vuokratontilla asumiseen sisältyy riskejä. Mitä tapahtuu, kun vuokrasopimus päättyy? Kuinka suuria vuokrankorotukset ovat? Pitkässä juoksussa on kannattavaa asua omistustontilla sijaitsevassa talossa.”

Sami Haapanen, tonttipäällikkö, Helsingin kaupunki:

”Noin 63 prosenttia Helsingin pinta-alasta on kaupungin omistuksessa. Helsinki on perinteisesti luovuttanut tontit pääosin vuokraamalla, joten nyt tehtävä linjaus ei ole mitenkään yllättävä tai poikkeuksellinen.

Asuntojen osalta vuokratontin on perinteisesti katsottu alentavan asunnon hankkimiseen vaadittavaa pääomaa, koska asunnon hintaan ei sisälly tonttia. Näin useampi pääsee kiinni omistusasuntoon.

Uudet linjaukset vaikuttavat erityisesti asuntotonttien luovutukseen. Entistä suurempi osa niistä luovutettaisiin lähtökohtaisesti vuokraamalla. Olemme arvioineet, että uusien linjausten myötä kaupunki voisi saada 50 vuoden ajanjaksolla noin 500–700 miljoonaa euroa enemmän kuin tilanteessa, jossa jatkettaisiin nykyisillä linjauksilla.

Kaupunki saa tällä hetkellä vuosittain pitkäaikaisista maanvuokrasopimuksista noin 214 miljoonaa euroa tuloa, ja asuntotonttien osuus tästä on yli 60 prosenttia eli noin 133 miljoonaa euroa. Kaupungin lähes 8 000:sta pitkäaikaisesta maanvuokrasopimuksesta noin 5 700 koskee asuntotontteja.

Kaupungin velkaantumisen ehkäisemiseksi vuoden 2013 valtuustostrategia edellytti tonttien myynnin lisäämistä, jolloin vuokraus luovutusmuotona jonkin verran väheni. Nyt kun taloudelliset suhdanteet ovat paremmat, tonttien myyntiin ei ole niin suurta tarvetta ja vuokrauksen painoarvoa luovutustapana voidaan lisätä.

Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna maanvuokratulot muodostavat kaupungille vakaan ja verrattain ennustettavan tulonlähteen. Maapoliittisesta näkökulmasta maanvuokrauksen etuna on, että maanomistus säilyy kaupungilla, jolloin kaupunki säilyttää mahdollisuudet kaupungin pitkän tähtäimen kehittämiseen.”

Mika Heikkilä, Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja:

”Tontin vuokraaminen tai myyminen tuottavat periaatteellisesti hyvin erilaisen tilanteen sille rakennettavan kiinteistön omistajalle. Omistaminen luo aina paremman pohjan pitkäjänteiseen omistajuuteen.

Tämä korostuu erityisesti, kun arvioidaan vaikkapa peruskorjaushankkeiden kannattavuutta ja mielekkyyttä. Paljon riippuu myös tontinvuokrasopimuksen ehdoista, joiden merkitys mitä ilmeisemmin tulee jatkossa vielä korostumaan.

Tonttien vuokra-ajat ovat tyypillisesti 50 vuotta, mutta vaihteluväli on jopa 30–100 vuotta. Vuosikymmenien aikana pieneltäkin tuntuvat korkokulut muodostavat ison kustannuserän.

Kun kaikki kulut lasketaan yhteen vaikkapa 50 vuoden ajalta, on vuokraaminen tähän saakka aina ollut kalliimpaa kuin tontin ostaminen. Näin on melko varmasti jatkossakin. Tällä hetkellä tyypillinen vuokratonteille asetettu tuottovaatimus on 4–5 prosenttia, joka on nykyiseen korkotasoon suhteutettuna paljon.

Helsingin viime vuosina luovuttamista tonteista on myyty keskimäärin kolmannes ja vuokrattu kaksi kolmasosaa. Kun otetaan huomioon määrällisesti isoa osuutta edustavat ja pääsääntöisesti aina vuokratut omakotitalotontit, niin asunto-osakeyhtiöiden tonteista on hyvinkin puolet tai enemmän ollut myytyjä tontteja. Tähän saakka ostaja on useimmiten voinut valita oston ja vuokrauksen välillä.

Virkamiesten esityksessä korostuvat hintakilpailun lisääminen ja markkinoilta saatavan parhaan mahdollisen hinnan periminen. Nämä ovat ymmärrettäviä tavoitteita kaupungin talouden kannalta, mutta istuvat huonosti isoon kuvaan, jossa Helsingin alueen asuntojen hintataso on jo tällä hetkellä korkea, jopa kestämätön tavallisen palkansaajan kannalta.”

Tonttien omistuspohja vaihtelee Helsingissä voimakkaasti alueittain. Esimerkiksi Lauttasaaressa kaupunki on pääosin myynyt tontit, Käpylässä taas asutaan vuokratonteilla.






Helsingin suuret valtuustoryhmät ovat uudistuksesta samoilla linjoilla

Daniel Sazonov, kokoomuksen ryhmänjohtaja:

”Vuok­ra­ton­teis­sa on tärkeää varmistaa, että vuokra seuraa aikaansa, eikä asukkaiden taloutta isosti ja yllättäen rasittavia suuria yllätyskorotuksia tule.

Tontin luovutusten periaatteiden tulee olla selkeitä, johdonmukaisia ja ennakoitavia. Jokaisessa tilanteessa luovutustapa ja hinta on pystyttävä avoimesti perustelemaan. Tässä uudet yhtenäiset linjaukset ovat välttämättömiä.

Keskeistä on myös, että tonttipolitiikka tukee kaupungin kasvua ja asuntorakentamista ja kykenee houkuttelemaan yritystoimintaa Helsinkiin.”

Kaisa Hernberg, vihreiden ryhmänjohtaja:

”Vihreissä olemme tyy­ty­väi­si­ä ko­ko­nai­suu­teen. On hyvä, että ton­tin­luo­vu­tuk­seen saadaan yhtenäiset käytännöt.

Vuokraamisen lisääminen on ollut meillä tavoitteena, sillä Helsingissä ei ole mitenkään liikaa rakentamiskelpoista maata. Vuokraamisen kautta kaupungilla säilyy parempi kyky ohjata kaupunkikehitystä.

Jo nyt ja etenkin tulevaisuudessa täydennysrakentaminen on keskeinen tapa lisätä asuntotuotantoa, ja muiden omistamien tonttien kohdalla se on usein kimurantimpaa.”

Eveliina Heinäluoma, Sdp:n ryhmänjohtaja:

”Sdp on pu­hu­nut pit­kään maan­vuok­ra­uk­sen en­si­si­jai­suu­des­ta maan myynnin sijaan.

On selvää, että Helsingissä tonttimaalle on myös tulevaisuudessa kysyntää. Ei ole järkevää tai pitkäkantoista ajattelua, että kaupunki myy maataan, kun se voi maanvuokrauksen tuloilla kerryttää kaupungin kassaa ja siten rahoittaa kouluja ja terveyskeskuksia.

Samaan aikaan on välttämätöntä, että Helsinki pyrkii voimakkaalla asuntorakentamisella hillitsemään asumisen hinnan kasvua.”

Anna Vuorjoki, vasemmistoliiton ryhmänjohtaja:

”Va­sem­mis­to­lii­ton val­tuus­to­ryh­mä on jo pitkään ajanut sitä, että kaupunki säilyttäisi enemmän maata omistuksessaan. Maa on mitä parhain sijoituskohde, koska maan arvo Helsingissä nousee. Siksi maan omistaminen on pitkällä aikavälillä järkevää ja vastuullista kaupungin talouden hoitamista.

Vuokratonteilla kaupunki voi ja sen pitää vaikuttaa asumisen hintaan pitämällä tonttivuokrat kohtuullisina. Mielestämme asuntotonttien tuotto-odotus pitääkin laskea kahteen prosenttiin esitetyn neljän sijasta."

Katso täältä, miten omistus- ja vuokratontit Helsingissä jakautuvat. Valkoinen väri viittaa yksityisesti omistettuun maahan ja vihreä kaupungin omistamaan.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen suosituin seksin­myynti­sivusto Sihteeri­opisto meni yllättäen kiinni netissä

    2. 2

      14-vuotiaan raiskannut tuomittiin 2,5 vuodeksi vankeuteen Oulussa

    3. 3

      Stam1na esiintyy Casino Helsingissä, HS näyttää keikan suorana tilaajilleen ja ilmaisen näyte­tilauksen ottajille alkaen kello 19

      Tilaajille
    4. 4

      ”Epäilyttävien miesten” nähtiin piilottelevan jäte­säkkejä metsään Sipoossa – Poliisi sai kiinni kansainvälisen rikollisryhmän

    5. 5

      Uutuusdokumentti sai ihmiset kaduille Ruotsissa: 47-vuotiaana traagisesti kuolleen Josefin Nilssonin kohtalo kuohuttaa

    6. 6

      Antti Rinne myönsi Ylen tentissä olleensa väärässä asiassa, jonka avulla hän syrjäytti Jutta Urpilaisen

    7. 7

      Pettynyt Kalle Korhonen, 3, oli jo pillahtamassa itkuun, kun lähikaupan myyjät riensivät apuun

    8. 8

      EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    9. 9

      Antti Rinne takelteli eilen, aiheutti hämmennystä Ylen vaalitentissä silmälaseillaan ja väitti Sdp:tä nuorison suosikkipuolueeksi – tässä parhaat palat giffeinä

    10. 10

      Tutkimus: Tasa-arvo ei muuta sitä, mistä naiset ja miehet pitävät toisissaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Älä Antti koske siihen” – Sipilä sätti Rinnettä Sdp:n verotushaluista, mutta hänen eleensä varasti huomion

    2. 2

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempi

      Tilaajille
    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    5. 5

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    6. 6

      EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    7. 7

      ”Epäilyttävien miesten” nähtiin piilottelevan jäte­säkkejä metsään Sipoossa – Poliisi sai kiinni kansainvälisen rikollisryhmän

    8. 8

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    9. 9

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    10. 10

      Antti Rinne takelteli eilen, aiheutti hämmennystä Ylen vaalitentissä silmälaseillaan ja väitti Sdp:tä nuorison suosikkipuolueeksi – tässä parhaat palat giffeinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      ”Älä Antti koske siihen” – Sipilä sätti Rinnettä Sdp:n verotushaluista, mutta hänen eleensä varasti huomion

    8. 8

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    9. 9

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    10. 10

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää