Kaupunki

Mihaita myy lehteä ja kerjää Helsingin kaduilla, mutta kannattaako hänelle antaa rahaa?

Kerjääjiin on jo totuttu Helsingin kaduilla, mutta miksi romanikiertolaisia tulee Suomeen kerjäämään? Entä miten heitä kannattaa auttaa? Nuorten ääni -toimitus selvitti asiaa.

Kun Suomen katukuvaan alkoi noin kymmenen vuotta sitten ilmestyä kerjääjiä Itä-Euroopan maista, ilmiö herätti negatiivisia tunteita. Nyt tunteet kerjäämistä kohtaan ovat jo monin paikoin laantuneet.

Kerjääjät ovat kuitenkin edelleen osa katukuvaa esimerkiksi Helsingissä. Samalla moni pohtii, miten heitä voisi auttaa.

Yksi keino on tietenkin rahan antaminen – mutta onko sen antaminen oikeasti tehokasta?

”Voit antaa rahaa, jos haluat. Itse ostan välillä kerjäävälle ruokaa, esimerkiksi kolmioleivän. Silloin saa varmuuden siitä, että hän saa jotakin syödäkseen”, kertoo Helsingin Diakonissalaitoksen päiväkeskus Hirundon lähiesimies Borislav Borisov.

”Kuitenkin suosittelisin mieluummin ostamaan romaneja työllistävän Iso Numero -lehden.”

Hirundon suurin asiakasryhmä on romanikiertolaiset, joista useimmat kerjäävät, myyvät katulehteä tai keräävät pulloja. Monet tulevat päiväkeskukseen lämmittelemään ja pitämään taukoa kylmällä ilmalla

Mediassa on epäilty kerjääjille annettavien rahojen päätyvän rikollisjengien taskuun.

Helsingin poliisin komisarion Jarmo Heinosen mukaan se ei kuitenkaan ole todennäköistä.

”Meille ei ole tullut sen kaltaista tietoa, että romanikiertolaisten kerjäämisessä olisi kyse rikollisesta toiminnasta,” Heinonen sanoo.

Borisov on samaa mieltä. Hän uskoo, että suurin osa rahoista lähetetään kotimaahan.

”Kerjääjän ansiot voivat olla vain viisi euroa päivässä. Ei niillä rahasummilla pyöritetä rikollisuutta.”


Yksistään rahan tai ruoan antaminen kerjäävälle ei Borisovin mukaan kuitenkaan muuta hänen tilannettaan pitkällä aikavälillä. Pysyvämpi ratkaisu olisi parantaa romanikiertolaisten työmarkkina-asemaa.

”Kohdatessaan kerjääjän ihminen katsoo häntä alaspäin. Tavatessaan esimerkiksi lehtimyyjän ihminen kohtaa toisen ihmisen samalla tasolla. Työn tekeminen kohottaa ihmisarvoa.”

Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä päiväkeskus Hirundo on toiminut vuodesta 2011 lähtien, ja sen maksuttomia palveluja käyttää päivittäin noin viisikymmentä asiakasta.

”Ajatuksena on se, että asiakkaat saisivat valmiuksia olla aktiivisempia toimijoita oman elämänsä suhteen”, kertoo Diakonissalaitoksen yksikönjohtaja Eeva Knaappila.


Hirundossa on mahdollista muun muassa käydä suihkussa, pestä pyykkiä ja lämmittää ruokaa. Työntekijät tarjoavat apua lomakkeiden täyttöön, terveysasioihin ja työllistymiseen, sillä monella asiakkaalla ei ole tarvittavaa kieli- tai lukutaitoa. Hirundossa järjestetään myös kielikursseja.

”Talvisin järjestämme hätämajoituksen, jossa suuri osa Helsingin liikkuvasta väestöstä yöpyy”, kertoo Knaappila.

Romanian ja Bulgarian romaneista puhuttaessa eniten käytetty termi on ”romanikerjäläinen”. Jutussa haastattelemamme asiantuntijat kuitenkin puhuvat mieluummin ”EU:n liikkuvasta väestöstä”.

Mutta voiko liikkuvan väestön auttaminen johtaa Suomessa siihen, että tänne tulee avun perässä valtavasti lisää ihmisiä Itä-Euroopasta?

”Ei Suomi ole niin kiinnostava!” Knaappila vastaa.

”Tämä on kylmä maa. Emme me ole kauhean hohdokkaita.”

Knaappila huomauttaa, että liikkuvan väestön määrä Suomessa on mittasuhteiltaan paljon pienempi kuin monissa muissa EU-maissa.

”Jos meillä puhutaan sadoista ihmisistä, Ruotsissa puhutaan tuhansista ja Italiassa sadoista- tai kymmenistätuhansista.”

Kohtaamme Hirundossa 40-vuotiaan Mihaitan. Hän on tullut päiväkeskukseen lämmittelemään. Mihaita on syntynyt Romaniassa ja tullut vaimonsa kanssa puoli vuotta sitten Suomeen, sillä Romaniassa ei ollut heille tarjolla töitä.

”Me haluamme, että lapseni ja lapsenlapseni Romaniassa elävät paremmin ja että heillä on enemmän mahdollisuuksia kuin meillä on ollut”, Mihaita sanoo. Hän haluaa esiintyä lehdessä pelkällä etunimellään.

Perjantaina hän kerjäsi Hakaniemessä, mutta yleensä hän myy työkseen Iso Numero -lehteä samoilla tienoilla. Työ on hänelle tärkeää ja hän kiittelee työn tekemisen mahdollisuudesta monta kertaa haastattelun aikana. Suurimman osan tienaamistaan rahoista Mihaita ja hänen vaimonsa lähettävät Romaniaan perheelleen.

Mihaita jää vielä hetkeksi Hirundoon lämpimään ja ottaa kupin kahvia. Kovalla pakkasella lehteä ei voi myydä ulkona pitkiä aikoja kerrallaan.

Viime vuosina kerjääjien määrä Helsingin kaduilla on vähentynyt. Kuten Mihaita, moni tienaa elantonsa kerjäämisen sijasta Iso Numero -lehden myymisellä.

Lehden toimitus sijaitsee Sörnäisissä aivan Hirundon päiväkeskuksen lähettyvillä.

Iso Numero kuuluu kansainvälisten katulehtien verkostoon. Lehti perustettiin vuonna 2011 ja samoihin aikoihin alkoi kiivas keskustelu siitä, pitäisikö kerjääminen kieltää lailla.

”Hienointa tässä työssä on se, että samalla kun tehdään yhteiskunnallisesti merkittävää ja laadukasta lehteä, saadaan työllistettyä ihmisiä, joilla ei muuten olisi muuta vaihtoehtoa kuin kerjätä”, kertoo Iso Numeron päätoimittaja Hannele Huhtala.

Huhtala kertoo, että Ison Numeron myymisellä voi tienata kohtalaisen hyvinkin: ”Parhaimmat myyjät voivat tienata jopa tuhat euroa kuussa. Jotkut myös keräävät pulloja tai kerjäävät silloin, kun lehtien myyntitulot eivät riitä.”

Iso Numeron myyjäksi voi hakea kuka tahansa. Lehti ei ole tarkoitettu vain liikkuvan väestön työllistämiseksi, ja myyjinä toimii myös kantasuomalaisia.

Iso Numeron rekisterissä on Huhtalan mukaan noin 250 myyjää, joista aktiivisia on kuukaudessa noin 50.

”Tieto mahdollisuudesta tienata lehtien myymisellä kulkee suusta suuhun. Kun joku kertoo tienaavansa hyvin, se houkuttelee muitakin kokeilemaan.”

Ennen työn aloittamista myyjille järjestetään koulutus.

”Siinä käydään läpi myyntityön perussäännöt. Ei saa myydä aggressiivisesti, myyntityötä tehdään seisten, päällä pitää olla Iso Numero -liivi ja kaulassa myyntikortti. Aina pitää antaa vaihtorahat, se on tärkein sääntö.”

Romaneja voi auttaa Iso Numeron kautta ostamalla lehden kadulla työskentelevältä myyjältä tai tilaamalla lehden kestotilauksena kotiin. Lehti maksaa kymmenen euroa. Myyjä ostaa lehden etukäteen viidellä eurolla ja pitää voiton lehden myynnistä. Toimituksen saama osuus käytetään lehden tuottamiseen, kuten freelancer-toimittajien palkkioiden maksamiseen ja lehden painamiseen.

Iso Numeron toimistolla voi tehdä myös vapaaehtoistyötä.

”Vähäisin asia, minkä jokainen kuitenkin voi tehdä, on katsoa näitä ihmisiä silmiin, hymyillä ja moikata. Se, että näkee toisen ihmisen, merkitsee todella paljon”, Huhtala muistuttaa.

Keinoja Suomen romanikiertolaisten aseman parantamiseksi on monia. On kuitenkin selvää, että pysyvän muutoksen aikaansaamiseksi konkreettisia toimenpiteitä on tehtävä heidän kotimaassaan.

”Tämä on EU-maiden politiikasta johtuva ongelma. EU:n tulisi kohdistaa kovaa poliittista painetta Romanian ja Bulgarian päättäjiin”, kertoo erikoissuunnittelija Anneli Weiste-Paakkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Kerjäämisen taustalla olevat syyt eivät nimittäin ole kadonneet.

”EU-maissa on noin kymmenen miljoonaa kansalaista, jotka kokevat kotimaassaan järjestelmällistä rasismia. He eivät saa esimerkiksi peruskoulutusta, työtä tai minkäänlaista terveydenhuoltoa.”



Miten poliitikot auttaisivat Itä-Euroopan romaneja?

Lähetimme Euroopan parlamentin suomalaisille jäsenille sähköpostia kysyäksemme, mitä konkreettisia toimenpiteitä EU:n tulisi tehdä romanien aseman parantamiseksi.

Saamme vastaukset kaikilta suomalaisilta europarlamentaarikoilta Jussi Halla-ahoa (ps) ja Petri Sarvamaata (kok) lukuun ottamatta. Kaikki vastanneet europarlamentaarikot ovat sitä mieltä, että ongelma on suuri ja EU:lla on tärkeä rooli sen ratkaisemisessa.

EU on Liisa Jaakonsaaren (sd) mukaan yrittänyt auttaa romanien asemaa esimerkiksi perustamalla romanien osallisuusfoorumin. Unionilla on myös monia ohjelmia, joilla voidaan rahoittaa hankkeita romanien koulutuksen, terveydenhuollon ja työllistämisen parantamiseksi.

”Mahdollisuuksia siis on. Nämä jäsenmaat eivät vaan ole käyttäneet niitä hyväkseen”, Jaakonsaari toteaa.

Henna Virkkusen (kok) mielestä EU:n myöntämät taloudelliset tuet romanien aseman parantamiseksi vaativat parempaa valvontaa: ”Tuet eivät saisi valua byrokratiaan ja korruptioon.”

Jaakonsaari on samoilla linjoilla Virkkusen kanssa: ”Romania on korruptoitunut maa, joten ajatus siitä, että EU-rahan lisääminen ratkaisisi romanien ongelmat, on vaarallinen.”

”Jäsenmailta voitaisiin evätä budjettituet, jos EU:n perus­oikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta ei noudateta”, Sirpa Pietikäinen (kok) ehdottaa.

Sekä Jaakonsaari että Pietikäinen tuovat esille myös syrjinnänvastaisen direktiivin, joka on työn alla Euroopan unionin neuvostossa.

”Syrjinnänvastainen direktiiviehdotus on ollut jo kohta kymmenen vuotta juuttuneena neuvostoon jäsenmaiden käsittelyyn ja haluttomuuteen hyväksyä sen velvoitteita. On hyvä vaatia vastausta siihen, mitä Suomi ja muut jäsenmaat tekevät direktiivin voimaansaattamiseksi”, Pietikäinen sanoo.

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana loppuvuodesta.

Nils Torvalds (r) korostaa Suomen vastuuta: ”Suomen puheenjohtajakauden aikana voisimme osoittaa, että me uskallamme tarttua kipeisiin ongelmiin. Meidän pitää edellyttää, että jäsenmaat noudattavat ihmisoikeusperiaatteita.”

Kirjoittajat ovat Helsingin kaupungin Nuorten ääni -toimituksen toimittajia.

Fakta

Näin voit auttaa romanikiertolaista Suomessa


 Iso Numero -katulehden voi ostaa joko irtonumerona tai kestotilauksena kotiin.

 Helsingin Diakonissalaitoksen ja Emmauksen ylläpitämän Keikkapooli -palvelun kautta voi palkata romanin esimerkiksi auttamaan kevätsiivouksessa tai pihatöissä.

 Sörnäisissä sijaitsevaan Hirundon päiväkeskukseen voi lahjoittaa esimerkiksi vanhoja vaatteita Hirundon asiakkaiden käytettäväksi (Hämeentie 31).

 Hirundon päiväkeskuksessa ja Iso Numero -lehden toimituksessa on mahdollista auttaa tekemällä vapaaehtoistyötä (Käenkuja 4).

 Avustusjärjestö Policy Center for Roma and Minorities tekee työtä Romaniassa romaneiden aseman parantamiseksi. Järjestöä voi auttaa tekemällä lahjoituksen tai osallistumalla vapaaehtoistyöhön.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    2. 2

      Muellerin raportista tihkuu vielä herkullisia yksityis­kohtia ja Trump käy entistä rajummin lehdistöä vastaan, arvioi tutkija

    3. 3

      Jussi Halla-aho kommentoi perussuomalaisten väkivallalla kuohuttanutta vaalivideota – Finnkino lopettaa mainoksen esittämisen teattereissaan

    4. 4

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    5. 5

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    6. 6

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    7. 7

      Narinkkatorilta tehtiin viisi ilmoitusta mielenosoittajien tekemistä pahoinpitelyistä lauantaina

    8. 8

      Häirikkö levittää valheellista tietoa hiihdon harrastajien latuinfosivustolla: ”Hei trollaaja, keksipäs nyt muuta tekemistä!”

    9. 9

      Mielen­terveyden ongelmat piinaavat opiskelijoita, näillä keinoilla vältät karikot

    10. 10

      Apple pitää tänään show’n, johon on ladattu valtavat odotukset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    2. 2

      Lauri Markkanen hämmästyttää amerikkalaisia tavoillaan: kaurapuuroa aamulla eikä edes omaa kokkia

    3. 3

      Poikkeuksellinen hyppäys hiv-tartunnoissa pääkaupunki­seudulla – Hus pelkää epidemiaa

    4. 4

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    5. 5

      Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalais­markkinoilla Vantaalla, puolue­johtajat tuomitsevat ”hyökkäyksen demokratiaa vastaan”

    6. 6

      Saksassa tyylikäskin villapaita voi olla ratkaiseva virhe

    7. 7

      Mersukuski kaahasi reilusti yli kahtasataa – ”Kyseinen auto ei käsittääkseni kulje sen kovempaa”

    8. 8

      700 miljoonan euron hankkeen kohtalon­hetket ovat käsillä: Vanhan jäähallin kupeeseen suunniteltu jätti­areena mullistaisi maisemaa Töölössä

    9. 9

      Muellerin raportti ei todennut Trumpin vaalikampanjan tehneen yhteistyötä venäläisten kanssa, presidentti riemuitsi tutkinnan tuloksesta

    10. 10

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    6. 6

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    7. 7

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    8. 8

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    9. 9

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    10. 10

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    11. Näytä lisää