Kaupunki
HSL:n vyöhykeuudistus raivostutti raitiovaunun käyttäjät – Nurina kertoo tottumisesta vuosikymmenten hemmottel
Palautteen perusteella Helsingin seudun joukkoliikenteen käyttäjistä nimenomaan ratikkalipun käyttäjät kokevat tulleensa erityisen huonosti kohdelluiksi HSL:n lippu-uudistuksessa.
Huhtikuun lopun vyöhykeuudistuksessa erillinen raitiolippu poistuu käytöstä kokonaan.
”65 prosentin korotus, siirryn käyttämään autoa kantakaupungissa”, kuuluu viesti HS:n sähköpostissa. Samoja viestejä on tullut eri sanakäänteillä useita.
Ratikkalippu maksaa nyt 1,70 euroa ja jatkossa ratikkamatkan hinta on metro- ja bussimatkan tavoin 2,80 euroa.
Helsingin kantakaupungissa joukkoliikenteen palvelutaso on ylivertaisesti parhainta Suomessa. Miksi tällä alueella asuvien silloin tällöin ratikkaa käyttävien tulisi vielä saada matkansa muita kertalippuja halvemmalla?
Poliittisesti on hyvin vaikea perustella sitä, että Jakomäessä asuva yksinhuoltajaäiti tai Kontulassa asuva eläkeläinen tai Vuosaaressa asuva työtön maksaisi satunnaisista bussi- tai metromatkoistaan Itikseen huomattavasti enemmän kuin Ullanlinnassa, Kalliossa tai Töölössä eli ratikkaverkon varrella asuvat kohtalotoverinsa matkasta Helsingin ydinkeskustaan.
Vielä vaikeampaa perustelu on, kun miettii, että samaan halpaan ratikkalippuun ovat oikeutettuja kaikki kansalaiset, vaikka tulotaso olisi pankinjohtajan.
Ratikkaliikenne on myös kalliisti järjestettävää liikennettä, ainakin busseihin ja metroon verrattuna. HSL:n vuoden 2018 tilaston perusteella ratikoiden operointi maksaa 8,70 euroa kilometriltä, kun bussien ajaminen maksaa 3,40 euroa kilometriltä, metro 6,90 euroa kilometriltä ja juna 7,70 euroa kilometriltä.
Ratikkamatkat ovat kuitenkin lyhyitä, ja ihmiset suosivat sitä sen helppouden ja kattavan reitistön vuoksi. Tilastovertailu muuttuu, kun katsotaan matkustajakilometrejä.
Edullisin on suuria massoja tiheällä vuorovälillä kuljettava metro 0,06 eurolla, toiseksi sijoittuu juna 0,12 eurolla. Kolmannesta sijasta kilpailevat bussit 0,35 eurolla ja ratikat 0,38 eurolla matkustajakilometriä kohden.
Ratikkalippuja myytiin viime vuonna 4,5 miljoonaa kappaletta yhteensä 6,9 miljoonalla eurolla, mikä vastaa kahta prosenttia HSL:n lipputuloista.
Erillinen raitiolippu on historiallinen jäänne Helsingissä. Sen poistaminen katsottiin sopivaksi tässä taitteessa, koska muutaman vuoden kuluttua avautuvat pikaraitiotiet ulottuvat kauas Helsingin rajojen ulkopuolelle.
Raide-Jokerin on määrä kurkottaa Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen 2020-luvulla. Suunnitteilla on myös raideyhteys Laajasaloon ja Viikin kautta Malmille. Vantaakin suunnittelee omaa pikaraitiotietään.
Huhtikuun lopun vyöhykeuudistuksessa erillinen raitiolippu poistuu käytöstä kokonaan.
”65 prosentin korotus, siirryn käyttämään autoa kantakaupungissa”, kuuluu viesti HS:n sähköpostissa. Samoja viestejä on tullut eri sanakäänteillä useita.
Ratikkalippu maksaa nyt 1,70 euroa ja jatkossa ratikkamatkan hinta on metro- ja bussimatkan tavoin 2,80 euroa.
Helsingin kantakaupungissa joukkoliikenteen palvelutaso on ylivertaisesti parhainta Suomessa. Miksi tällä alueella asuvien silloin tällöin ratikkaa käyttävien tulisi vielä saada matkansa muita kertalippuja halvemmalla?
Poliittisesti on hyvin vaikea perustella sitä, että Jakomäessä asuva yksinhuoltajaäiti tai Kontulassa asuva eläkeläinen tai Vuosaaressa asuva työtön maksaisi satunnaisista bussi- tai metromatkoistaan Itikseen huomattavasti enemmän kuin Ullanlinnassa, Kalliossa tai Töölössä eli ratikkaverkon varrella asuvat kohtalotoverinsa matkasta Helsingin ydinkeskustaan.
Vielä vaikeampaa perustelu on, kun miettii, että samaan halpaan ratikkalippuun ovat oikeutettuja kaikki kansalaiset, vaikka tulotaso olisi pankinjohtajan.
Ratikkaliikenne on myös kalliisti järjestettävää liikennettä, ainakin busseihin ja metroon verrattuna. HSL:n vuoden 2018 tilaston perusteella ratikoiden operointi maksaa 8,70 euroa kilometriltä, kun bussien ajaminen maksaa 3,40 euroa kilometriltä, metro 6,90 euroa kilometriltä ja juna 7,70 euroa kilometriltä.
Ratikkamatkat ovat kuitenkin lyhyitä, ja ihmiset suosivat sitä sen helppouden ja kattavan reitistön vuoksi. Tilastovertailu muuttuu, kun katsotaan matkustajakilometrejä.
Edullisin on suuria massoja tiheällä vuorovälillä kuljettava metro 0,06 eurolla, toiseksi sijoittuu juna 0,12 eurolla. Kolmannesta sijasta kilpailevat bussit 0,35 eurolla ja ratikat 0,38 eurolla matkustajakilometriä kohden.
Ratikkalippuja myytiin viime vuonna 4,5 miljoonaa kappaletta yhteensä 6,9 miljoonalla eurolla, mikä vastaa kahta prosenttia HSL:n lipputuloista.
Erillinen raitiolippu on historiallinen jäänne Helsingissä. Sen poistaminen katsottiin sopivaksi tässä taitteessa, koska muutaman vuoden kuluttua avautuvat pikaraitiotiet ulottuvat kauas Helsingin rajojen ulkopuolelle.
Raide-Jokerin on määrä kurkottaa Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen 2020-luvulla. Suunnitteilla on myös raideyhteys Laajasaloon ja Viikin kautta Malmille. Vantaakin suunnittelee omaa pikaraitiotietään.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Liikenne Seuraa
- Helsinki Seuraa
- HSL Seuraa
- Joukkoliikenne Seuraa
- Marja Salomaa Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24