Kaupunki

Kruununhaassa asuva Pekka Hietaniemi karsastaa joukkoliikennettä ja omistaa niin BMW:n katumaasturin kuin avomallisen Audinkin – Helsingissä se on jo kapinallista

Auton omistamisen suosio on laskenut Helsingin kantakaupungissa. Esikaupunkialueilla ja suuressa osassa Espoota ja Vantaata autojen suhteellinen määrä on kasvanut.

Helsinkiläiset ovat väkilukuun suhteutettuna Suomen vähiten autoja omistavaa kansaa.

Mitä lähempänä pääkaupungin ydinkeskustaa ollaan, sitä harvemman asukkaan omistuksessa tai hallinnassa on henkilöauto. Kuluvalla vuosikymmenellä autojen määrä väkilukuun suhteutettuna on esikaupunkialueilla noussut, mutta Helsingin kantakaupungissa autot ovat käyneet entistäkin harvinaisemmaksi.

Kruununhaassa asuva Pekka Hietaniemi, 60, on poikkeus sääntöön.

Hän omistaa BMW-merkkisen katumaasturin sekä avomallisen Audi A5:n, ja käyttää julkista liikennettä erittäin harvoin.

”Olen erittäin tottunut käyttämään autoa. 98 prosenttia ajasta kuljen joko autolla tai kävellen”, Hietaniemi kertoo.

Kantakaupungin alueella hän ajaa vain harvoin, sillä kävely on sekä terveellisempää että kätevämpää. Oikeastaan niin kauan, kun pysytään kantakaupungissa, hän kertoo pärjäävänsä oikein hyvin ilman autoakin.

”Kävelen työmatkani keskustaan. Muutenkin, jos minulla on menoa kaupunkiin, vaikka Musiikkitaloon tai Oopperaan, menen yleensä kävellen.”

Helsingin Sanomien selvityksen mukaan kantakaupungissa asuva ja kaksi autoa omistava Pekka Hietaniemi kulkee trendien vastavirtaan.

Autojen määrä Helsingissä on tällä vuosikymmenellä kasvanut viidellä prosentilla. Kun autoja vuonna 2010 oli 204 056, vuonna 2018 niitä oli 213 386. Traficomin tilastojen luvuissa ovat mukana sekä yksityishenkilöiden että yritysten omistuksessa olevat autot.

Autot ovat Helsingissä muihin pääkaupunkiseudun kuntiin verrattuna harvinaisia, jos tarkastelee vain yksityishenkilöiden omistuksessa tai hallinnassa olevia autoja. Helsingissä yksityishenkilöiden hallinnassa tai omistuksessa on 274 autoa tuhatta asukasta kohti. Espoossa vastaava luku on 373 autoa, Vantaalla 385 ja Kauniaisissa 426.

Helsingissä autojen suhteellinen määrä on kasvanut etenkin useilla esikaupunkialueilla.

Oheinen kartta näyttää pääkaupunkiseudun tilanteen hyvin. Haalein värikoodi tarkoittaa, että alueella on vähemmän autoja kuin Helsingissä keskimäärin.



Autovaltaisin alue löytyy entisen Sipoon alueelta Östersundomin postinumeroalueelta (00890). Autoja on alueella tuhatta asukasta kohti 505 kappaletta. Toiseksi eniten autoja on Lehtisaari-Kuusisaaressa (00340) ja kolmanneksi eniten Länsi-Pakilassa (00660).

Esimerkiksi Hietaniemen kotikulmilla Kruununhaan postinumeroalueella (00170) autojen osuus on keskusta-alueille tyypillisesti vähentynyt. Vuonna 2018 autoja oli 1 000 asukasta kohti 255 kappaletta. Vuonna 2010 vastaava luku oli 281.

”Jos omistaa auton järjestää elämänsä helposti sen mukaan, että liikkuu sillä harrastuksiin ja muihin. Toisaalta, jos asuu kantakaupungissa niin ajattelee helpommin, ettei tarvitse autoa. Tähän liittyy paljon isoja valintoja, joita ei muuteta hetkessä”, sanoo HSL:n liikennejärjestelmistä vastaavan osaston johtaja Sini Puntanen.

Hietaniemi turvautuu autoihinsa, kun hän lähtee harrastuksiensa pariin tai mökille. Hänen kokemuksen mukaan henkilöautolla ehtii paremmin paikasta toiseen kuin julkisilla. Bussissa olisi myös vaikea kuljettaa harrastusvälineitä kuten golfmailoja.

”Harrastan tennistä ja golfia. Kesällä harrastuksiin tarvitsee autoa vähän vähemmän, kun tennistä pääsee pelaamaan kävelymatkan päähän Kaisaniemeen.”

Vähiten autoja puolestaan löytyy Sörnäisistä (00500), jossa keskimäärin joka viides kotitalous omistaa oman autonsa. Tuhatta asukasta kohti autoja on alueella 150. Alueiden välisissä vertailussa ovat mukana ainoastaan henkilöautot, joiden omistajaksi tai haltijaksi on merkitty yksityishenkilö.

Mikä tilanne on omilla kulmillasi? Sen voit tarkastaa tästä.



HS:n selvityksen perusteella näyttää siltä, että asuinpaikka määrittää pitkälti auton tarvetta. Henkilöautoja on suhteessa vähän Helsingin kantakaupungin alueella, mutta mitä kauemmas keskusta jää, sitä enemmän autoja löytyy.

”Helsingin keskustassa ja Helsingissä muutenkin asuu paljon sinkkutalouksia. Se voi vaikuttaa autoilun määrään, jos tarvitsee liikuttaa vain itseään, niin siihen ei tarvitse autoa”, Puntanen arvioi.

Helsingissä auton omisti viime vuonna noin joka toinen kotitalous. Espoossa ja Vantaalla autoja on kotitaloutta kohti 0,8 ja Kauniaisissa yli yksi.

Helsingin keskusta-alueiden suhteellinen vähäautoisuus ei ole itsessään järisyttävä yllätys. Kiinnostavampaa on vuosina 2010–2018 tapahtunut kehitys: auton omistaminen kantakaupungin alueella on yhä harvinaisempaa, kun taas monilla esikaupunki­alueilla autojen määrä on lisääntynyt asukkaiden määrään suhteutettuna.

Tulosta voi tulkita niin, että joukkoliikenne toimii hyvin keskusta-alueella, mutta ei ole yhtä houkutteleva liikkumismuoto keskustan ulkopuolisilla alueilla.

”Palvelut tarvitsevat käyttäjiä ja joukkoliikenne tarvitsee joukkoja. Joukkoliikenne on sitä parempaa, mitä enemmän ihmisiä ja käyttäjäpohjaa sillä on. Tiivistämisen tarve on monilla alueilla ilmeinen”, Puntanen sanoo.

Autojen suosioon Helsingin keskustassa voi vaikuttaa myös auton pitämisen ja asumisen kalleuden yhdistelmä sekä pysäköinnin vaikeus. Helsingin kaduilta on etenkin runsaslumisimmalla kaudella vaikea löytää hyviä pysäköintipaikkoja, ja parkkipaikkojen vähyys vaivaa Hietaniemen mukaan myös Kruununhakaa. Paitsi jos osaa toimia sopivana kellonaikana.

”Siinä aukeaa ikkuna parkkipaikalle, kun ihmiset lähtevät aamulla töihin. Toinen vaihtoehto on sitten olla liikkeellä silloin, kun Kruununhaassa työskentelevät lähtevät kotiin. Illalla kuuden jälkeen paikkoja ei löydy.”

Tosin Hietaniemellä itsellään ei yleensä ole pysäköintiongelmia, sillä toinen autoista on asukaspysäköintipaikalla ja toinen Kluuvin parkkihallissa.

Hietaniemen omistamilla autoilla on useampi käyttäjä, vaikka pääasiassa autot ovatkin hänen omassa käytössään.

”Puolisoni käy työmatkoilla Lahdessa, ja lisäksi minulla on neljä aikuista lasta, joille lainaan autoa tarvittaessa.”

Kahden auton omistajan mukaan on hyvin tapaus- ja henkilökohtaista, tarvitseeko kantakaupungissa asuva autoa.

”Mökkireissulle tarvitsee ainakin. Auton tarve riippuu ihmisen tottumuksesta ja harrastuksista. Itse ajattelen, että auton ansiosta ehtii enemmän.”

Autolla ehtii, mutta ne vievät tilaa kaduilta ja aiheuttavat saasteita. Mitä niistä siis pitäisi ajatella, pitääkö niiden määrää vähentää?

HSL vastaa joukkoliikenteen lisäksi myös laajemmasta pääkaupunkiseudun liikennesuunnittelusta. Siksi asiaa onkin kiinnostavaa kysyä sieltä.

Puntanen asettaa sanansa tarkkaan.

”Suomessa autoilijoita verotetaan aika paljon, mutta autoilija ei maksa juurikaan ulkoisia kustannuksia, joita tulee esimerkiksi päästöistä tai pysäköinnistä.”

Auto on merkittävä päästölähde. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä henkilöautojen osuus on 9,1 prosenttia.

”Ilmastokysymys kirittää meitä vähentämään autoilua. Iso kysymys on, miten voimme järjestää kasvavan seudun liikkumisen niin, että arki sujuu yksilöille ja yrityksille. Liikenteen toimivuus on lähtökohta, mutta kyllä vaikutukset ympäristöön, turvallisuuteen ja talouteen ovat myös tärkeitä.”

Korjaus 18.3.2019 klo 10:26: Jutun interaktiivisessa kartassa oli mennyt postinumeroiden absoluuttisia auto- ja asukasmääriä sekaisin.

Korjaus 18.3.2019 klo 12:15: Jutussa väitettiin ensin Kaitalahden (00590) olevan ylivoimaisesti autovaltaisin alue. Virheellinen tieto johtui siitä, että vuoden 2018 automäärää oli verrattu vuoden 2017 asukaslukuun. Asukasmäärä kuitenkin tuplaantui vuonna 2018, joten myös autojen suhteellinen osuus on huomattavasti väitettyä pienempi.

Fakta

Helsingin autot


 Vuonna 2018 Helsingissä oli 213 386 autoa.

 Autojen määrä Helsingissä on tällä vuosikymmenellä kasvanut viidellä prosentilla.

 Kantakaupungin alueella autojen määrä suhteessa asukaslukuun on vähentynyt.

 Helsingin autovaltaisinta aluetta on Kaitalahti. Vähiten autoja omistetaan Sörnäisissä.

 HS:n vertailussa ovat mukana ainoastaan henkilöautot, joiden omistajaksi tai haltijaksi on merkitty yksityishenkilö.

 Auto on merkittävä päästölähde. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä henkilöautojen osuus on 9,1 prosenttia.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    2. 2

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    3. 3

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    4. 4

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    5. 5

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    6. 6

      Pohjanmaalla sijaitsee vyöhyke, jolla suhtaudutaan nihkeästi ilmastotoimiin – Katso kartasta, kuuluuko kuntasi nihkeisiin vai innokkaisiin

    7. 7

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    8. 8

      Suomalaisilla ja virolaisilla yrittäjillä on eroa kuin yöllä ja päivällä

    9. 9

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    10. 10

      Microsoft hautasi useita ärsyttäneen Clippy-hahmonsa odottamattoman paluun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    3. 3

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    4. 4

      Pekka Sauri aloitti Twitterissä ”ränttäämisen” ja katso: Jussi Halla-aho avasi edes hieman, mitä mieltä hän on vanhoista kirjoituksistaan

    5. 5

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    6. 6

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    7. 7

      Sri Lankan iskuista pidätetty 13 ihmistä, räjähdysten sarjassa kuolleiden määrä jo 290 – tämä iskuista tiedetään

    8. 8

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    9. 9

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    10. 10

      Dieselin­katkuinen tahra: Saksan auto­teollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    3. 3

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    4. 4

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää