Kaupunki

Pian joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen – Päättäjät havahtuivat nopeaan muutokseen ja sen seurauksiin

Helsingin palvelut on suunniteltu yhdestä puusta veistetylle väestölle. HS kysyi poliitikoilta, miten kaupungin toimintatapoja pitäisi päivittää.

Helsinki ei ole enää sama paikka kuin 25 vuotta sitten, kun apulaispormestari Nasima Razmyar muutti kaupunkiin.

”Onhan se pysäyttävää ajatella, miten erilaiselta tämä kaupunki näytti vielä viisitoista vuotta sitten. Helsinki on muuttunut”, sanoo kulttuurin ja vapaa-ajan toimialasta vastaava Razmyar.

Muutoksen huomaa ja kuulee katukuvassa, kouluissa, työpaikoilla, metroasemilla, ravintoloissa ja myös kaupungin palveluissa.

On kyse vieraskielisten määrän kasvusta Helsingissä. Tuoreen arvion mukaan vuonna 2035 joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen. Uusien tilastojen mukaan määrä kasvaa jopa aiempia arvioita enemmän.


Vieraskielisellä tarkoitetaan ihmistä, jonka virallinen äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Nyt Helsingin suurimmat puolueet ovat heränneet siihen, että kaupungin palvelut laahaavat perässä. Ne on suunniteltu palvelemaan suurin piirtein samasta puusta veistettyä, lähinnä suomen- ja ruotsinkielistä joukkoa.

”Lyhyessä ajassa muutos on ollut valtava ja vauhti on hurja. Meillä on numerot ja faktat väestön muuttu­mi­sesta, mutta olemmeko ymmärtäneet, miten kau­pungin pitäisi toimia tässä tilanteessa?” Razmuar kysyy.

Vieras­kielisten erityis­tarpeet tulevat Razmyarin mukaan esille eritoten koulutuksessa, työllisyys­kysymyksissä sekä sosiaali- ja terveys­palveluiden piirissä. Esimerkiksi perus­opetus­järjestelmässä on selvästi parantamisen varaa, koska vieras­kieliset jäävät oppimis­tuloksissa keski­määrin jälkeen suomen- ja ruotsin­kielisistä.

Vieras­kieliset eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä. Joukossa on ihmisiä, jotka puhuvat koti­maisia kieliä erittäin hyvin, ja sitten on niitä, joilla on suuria vaikeuksia oppia suomea.

”Se, että Helsingissä on vieras­kielisiä, ei ole ongelma, mutta se vaatii erityisiä toimia kaupungin tasolla. Vieras­kielisillä on myös erilaisia lähtö­kohtia, jotka vaativat eri­tyyppistä huomiota”, sanoo kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov.

Suomen kielen opetusta pitäisi lisätä

Sazonov on itse venäjää puhuvien inkerinsuomalaisten paluumuuttajien lapsi, jonka vahvin kieli on kuitenkin suomi. Hän on tilastoissa niin sanottu toisen polven maahanmuuttaja.

”Meidän täytyy varmistaa, että jokaisella vieraskielisellä lapsella ja nuorella on tasa-arvoinen mahdollisuus pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa.”

Kokoomus, vihreät ja Sdp ovat sitä mieltä, että suomen kielen opetusta pitäisi lisätä ja sen laatua parantaa, koska kieli avaa pääsyn suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tällä hetkellä selvästi suurin vieraskielisten ryhmä puhuu venäjää ja muita entisen Neuvostoliiton alueen kieliä. Vuonna 2035 suurimmat kieliryhmät ovat Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Kauko-Aasian kieliä puhuvat.

Sazonov muistuttaa toisaalta, että kaupungin palveluiden pitää olla saatavilla myös niille, jotka eivät tule Suomeen jäädäkseen.

Hän mainitsee esimerkkinä eurooppalaisen koodarin, joka tulee perheensä kanssa Suomeen muutamaksi vuodeksi töihin. Tällaiselle perheelle on tärkeää elää kansainvälisessä ympäristössä, jossa pärjää englannilla.

”Helsingissä pitää olla tarjolla myös englanninkielistä varhaiskasvatusta.”

Varhaiskasvatuksen merkitys kotoutumisessa kasvaa tulevina vuosina.

Tällä hetkellä joka viides lapsi Helsingin kaupungin suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on vieraskielinen. Vuonna 2035 jo joka kolmas alle kouluikäisistä on vieraskielinen, mutta valtaosa heistä on syntynyt Suomessa.


Kaikki lapset varhaiskasvatuksen piiriin – Kokoomus: Kotihoidon tukea leikattava

Päiväkodissa lapsi oppii kieltä ja yhteiskunnan tapoja. Varhaiskasvatuksen merkitys korostuu erityisesti sellaisilla lapsilla, jotka eivät kotona opi suomea. Samalla päiväkoti voi olla ainoa paikka, missä maahanmuuttajaperheen ja kaupungin välille muodostuu luonteva ja säännöllinen kontakti, Sazonov sanoo.

Siksi kaikki lapset pitäisi saada varhaiskasvatuksen piiriin. Osallistuminen varhaiskasvatukseen on vähäistä Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Jotta tämä olisi mahdollista, päivä­hoito­paikkoja pitäisi lisätä ja päivä­hoito­maksuja laskea, sanoo Helsingin kaupungin­valtuuston puheen­johtaja, vihreiden Otso Kivekäs.

Sazonov esittää ratkaisuksi kotihoidon tuen leikkaamista.

”Kotihoidon tuen ja siihen liittyvän sisaruskorotuksen avulla lapsi saattaa olla kotona jopa esikouluun asti. Sitten kouluun tulee huonosti suomea osaavia lapsia, jolloin ollaan jo monta vuotta myöhässä.”

Perheen nuorimmalle tarkoitettu kotihoidon tuen Helsinki-lisä poistuukin yli kaksivuotiailta tänä vuonna vapun jälkeen. Kaupunki yrittää näin saada enemmän lapsia varhaiskasvatuksen pariin.

”Nämä ovat vaikeita valintoja, jotka tehdään tasa-arvon edistämiseksi ja etenkin maahanmuuttajalasten ja -äitien eduksi”, Nasima Razmyar sanoo.

Nämä kannanotot Helsingin kolmelta suurimmalta puolueelta ovat harvinaisia. Yleensä maahanmuuttoasioita ovat pitäneet pinnalla lähinnä perussuomalaiset.

Perussuomalaiset: Tulijoiden pitää sopeutua Suomen järjestelmään

Perussuomalaiset pitävät vieraskielisten määrän kasvua ongelmana, josta puolue on varoittanut jo vuosien ajan, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Hän on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu ja europarlamentaarikko.

Perus­suomalaisten mukaan kaupungin ei tarvitse kehittää palveluja maahan­muuttajille vaan tulijoiden pitää sopeutua Suomen järjestelmään.

Halla-ahon mielestä kaupungin pitää ehkäistä muutto­liikettä Helsinkiin esimerkiksi jakamalla asuntoja niille, joilla on työpaikka Helsingissä. Perus­suomalaiset haluaa myös lakkauttaa tulkki­palvelut ihmisiltä, jotka ovat asuneet vuosia Suomessa.

”Emme lähde siihen peliin mukaan, että hyväksytään annetuksi tosiasiaksi se, että ongelmallisen maahan­muuttaja­väestön määrä vain kasvaa ja sitten pitää yrittää julkista rahan­käyttöä lisäämällä lääkitä sen aiheuttamia ongelmia.”

Vieraskielisten määrän kasvu on kuitenkin tosiasia, ja siksi asiasta pitää keskustella, suuret puolueet sanovat. Vain siten voidaan ehkäistä eriytymistä ja rinnakkaistodellisuuksien syntyä sekä edistää vieraskielisten kouluttautumista ja työllistymistä.

Suhteellisen harva vieraskielinen jatkaa lukioon, vaikka peruskoulun jälkeinen opiskelu onkin yleistynyt kymmenen viime vuoden aikana. Opinto-ohjauksella on tässä merkitystä, Sazonov sanoo.

”Vieraskielisille tarjotaan systemaattisesti useammin ammattikoulua kuin lukiota vaihtoehdoksi peruskoulun jälkeen.”

Lisää positiivisen erityiskohtelun määrärahaa kouluihin

Kaupungin jakama positiivisen erityiskohtelun määräraha eli niin sanottu pd-raha on tutkitusti lisännyt todennäköisyyttä, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ja suomenkieliset pojat hakeutuvat toisen asteen koulutukseen.

Pd-rahalla tuetaan helsinkiläisiä kouluja, joissa on paljon vieraskielisiä opiskelijoita. Kriteereinä ovat myös huoltajien koulutustaso ja perheiden tulotaso koulun alueella.

Lue myös: Merilahden koulussa Vuosaaressa yli puolet oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea – Se pakotti luomaan uuden mallin, jossa tuetaan myös vanhempia

Sazonovin mielestä Helsingin pitäisi kaksinkertaistaa pd-raha, ja Razmyar toivoo valtiolta tukea rahoituksen järjestämiseen.

Sazonov korostaa, että vieraskielisten hyväksi tehdyt ratkaisut hyödyttävät sosiaalista liikkuvuutta ja tasa-arvoa laajemminkin.

”Pienellä panostuksella saadaan aikaan hyvinkin merkittäviä vaikutuksia.”

Lasten ja nuorten kotouttaminen perusopetuksen kautta on verrattain helppoa. Vieraskielisten määrän lisääntyminen perustuu kuitenkin enimmäkseen työperäiseen maahanmuuttoon ja Helsinkiin muuttavien turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun.

”Pitää keksiä keinoja saada peruskouluiän ohittaneet, matalasti koulutetut ja mahdollisesti lukutaidottomat ihmiset kielen ja opintojen pariin”, Razmyar sanoo.

Työikäisten osuus Suomen väestöstä vähenee, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja syntyvyys pienenee. Vieraskieliset ovat keskimääräisesti nuorta väkeä. Suomen huoltosuhde lepää koulutettujen ja työllistyvien maahanmuuttajien varassa.

Siksi pitää purkaa esteitä työllistymisen tieltä. Joulukuussa 2017 vieraskielisten työttömyysaste Helsingissä oli 21 prosenttia, kun kaikkien helsinkiläisten työttömyysaste oli 10,4.

Vihreät: Työllistymisen byrokraattisia esteitä pois

Otso Kivekkään mukaan työllistymisen esteet ovat usein byrokraattisia, ”typeriä pieniä yksityiskohtia”, jotka voisi ratkaista melko helposti lainsäädäntöä, toimintatapoja ja tietojärjestelmiä muuttamalla.

Vastuu maahanmuuttajien työllistymisestä on hajautettu monelle eri elimelle, kuten työ- ja elinkeinokeskuksille sekä Maahanmuuttovirastolle, jotka eivät välttämättä keskustele keskenään. Ratkaisuna tähän olisi Kivekkään mukaan allianssi kaupungin, valtion ja yritysten kanssa.

Kivekkään mukaan pitäisi muuttaa myös ”ensin kieli, sitten työ” -ajattelutapaa. Toki on ammatteja, joissa kielitaitovaatimukset ovat aiheellisia, mutta pelkkä kielitaidon tuijottaminen on työvoiman haaskuuta, joka myös hidastaa kotoutumista.

”Ensin pitää maata vastaanottokeskuksessa, kunnes on oleskelulupa, sitten opiskella kieltä ja sitten vasta miettiä työllistämistoimia, mikä on ihan typerää. Kielen opiskelun ja työllistämistoimien pitäisi alkaa siitä päivästä, kun saapuu maahan.”

Sdp: Suomalaisuuteen liittyvien mielikuvien on muututtava

Erinäköiseen Helsinkiin sopeutuminen vaatii asenteenmuutosta monelta eri taholta, Razmyar sanoo. Suomessa kasvaneet, suomea puhuvat ulkomaalaistaustaiset nuoret kohtaavat yhä paljon syrjintää arjessaan.

”Suomalaisuuteen liittyvien mielikuvien ja asenteiden on muututtava. Kiharapäinen, tummaihoinen tyttö on yhtä lailla suomalainen kuin se Elovena-tyttö.”

Toisaalta tietyistä suomalaisen yhteiskunnan perusarvoista ei voida tinkiä. Razmyar sanoo, että kaupungin työntekijät täytyy kouluttaa tunnistamaan perinteisistä kulttuureista kumpuavia ikäviä ilmiöitä, kuten niin sanottua kunniaväkivaltaa, jotta he voivat puuttua tilanteisiin ajoissa.

Kaupungin työntekijät ovatkin ottaneet Razmyariin yhteyttä, kun hän puhui aiheesta Ilta-Sanomille.

”Sain useita viestejä ihmisiltä, jotka ovat kohdanneet näitä ilmiöitä työssään ja arjessaan. He tarvitsevat tukea ja koulutusta tähän.”

Lopulta on kyse resurssien ohjaamisesta ja kohdentamisesta.

”Jos kotouttaminen johtaa tukiriippuvuuden vähenemiseen ja ihmisten työllisyysasteen nousuun, niin silloin se on tietenkin investointi, joka kannattaa. Jos kotoutuminen on ainoastaan prosessi, johon pumpataan rahaa, joka ei silti johda mitään, silloin on halvempaa olla kotouttamatta”, Jussi Halla-aho sanoo.

Sazonov, Kivekäs ja Razmyar panostaisivat kotouttamiseen. Toinen vaihtoehto, kotouttamisen laiminlyönti, johtaa vain yhteiskunnan polarisoitumiseen, rinnakkaisyhteiskuntien syntyyn ja jopa radikalisoitumiseen.

”Jos tavoite on saada ihmisiä töihin, täytyy olla varaa palveluihin, joilla autetaan heitä pääsemään töihin! Totta kai siihen on varaa”, Kivekäs sanoo.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Timo Soini erehtyi luullessaan, että äänestäjät noudattaisivat hänen toiveitaan

    2. 2

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    3. 3

      Emilia Clarke valehteli olevansa kipeä ja livahti koekuvauksiin – Nyt hän on maailman parhaiten palkattuja tv-näyttelijöitä, jonka elämän Game of Thrones muutti

      Tilaajille
    4. 4

      Tuuliviiri, joka suuttuu ja leppyy nopeasti – Suomen toden­näköinen pääministeri Antti Rinne on mainettaan hauskempi mies, jonka epävarmuus mietityttää puolue­tovereita

      Tilaajille
    5. 5

      ”Enkä itse näe suurta eroa Israelin valtion ja Isisin välillä” – Kansan­edustajaksi valittu Hussein al-Taee pyytää anteeksi kirjoituksiaan, Sdp:ssä aiotaan keskustella asiasta

    6. 6

      Vantaalaisella Marja Vinnillä on poikkeuksellinen harrastus: Hautajaiset

    7. 7

      Timo Soini ymmärsi lopettaa ajoissa

    8. 8

      Naapurimme sai luvan jatkaa tupakointiaan, meitä kehotettiin tiivistämään ikkunamme

    9. 9

      Suomen futuristisin huoltoasema tuli myyntiin – lähtöhinta 10 000 euroa

    10. 10

      Väkivallan ja vainon uhrit jättävät hakematta lähestymis­kieltoja uuden maksun vuoksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    2. 2

      Jussi Karppinen oli asuntokaupan vallankumouksellinen, jolla oli idea – Vain kaksi vuotta myöhemmin tuho oli lähes täydellinen

      Tilaajille
    3. 3

      Isä sai taas tuomion tyttärensä raiskauksista, vuosia sitten hänet oli tuomittu vanhempaan tyttäreen kohdistuneista seksuaalirikoksista

    4. 4

      Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikku­lapsista on vieraskielisiä – Hilja Alava, 2, oppii sujuvasti somalia

    5. 5

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    6. 6

      Timo Soini jättää politiikan

    7. 7

      Suomen futuristisin huoltoasema tuli myyntiin – lähtöhinta 10 000 euroa

    8. 8

      ”Ministeri juhlii sitä, että alkoholisoitunut näpistelijä saadaan vankilaan” – Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio arvostelee Suomen kriminaalipolitiikkaa

    9. 9

      Tiedätkö, mitä tämä pienen pieni kolmio auton bensa­mittarissa tarkoittaa? Nerokas apuväline ilmestyi kojelautoihin 30 vuotta sitten

    10. 10

      Miksi tuo komea mies on kiinnostunut minusta, mietti Tuula Visa – Nyt hän pyörittää yhden naisen etsivätoimistoa ja takoo järkeä rakastuneiden naisten päähän

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    4. 4

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    8. 8

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    9. 9

      Näin Ozan Yanar, Paavo Väyrynen, Touko Aalto ja muut eduskunnasta pudonneet kommentoivat tappiotaan

    10. 10

      Long Yiru on ihaillut Kimi Räikköstä 15 vuotta – Kun kiinalaisfani vihdoin tunnusti sankarilleen rakkauttaan, vastaus oli puhdasta Räikköstä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää