Kaupunki

Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

Kapinaliike taistelee tylyjä ja rumia taloja vastaan Suomessa. Testaa, voiko Helsingin sekoittaa autiokaupunki Prypjatiin.

Harmaata massaa sekä rumia ja tylyjä laatikoita – vai sittenkin toimivaa ja rouhean näyttävää? Suomalainen arkkitehtuuri herättää monenlaisia tunteita.

Yhteysjohtajana Etelä-Suomen kaupunkien ja maakuntien alueella toimivassa Pohjoinen kasvuvyöhyke -yhteistyöverkostossa työskentelevä Marjo Uotila kyllästyi ”ankeuttavaan arkkitehtuuriin” niin perusteellisesti, että hän perusti kapinaliikkeen.

Lisää aiheesta: Kaarinalainen Marjo Uotila ja prinssi Charles kapinoivat yhdessä nykyarkkitehtuuria vastaan – Suomessa rakennetaan tylyjä ja rumia taloja, Uotila väittää

Betonisen ankeuden todellinen ydin löytynee kuitenkin jostain muualta kuin suomalaiskaupungeista. Vahva voittajasuosikki on Ukrainassa sijaitseva autiokaupunki Prypjat, jonka elementtitalot ovat ränsistyneet tyhjillään huhtikuussa 1986 sattuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen.

Kuinka hyvin erotat Helsingin aavemaisesta Prypjatista? HS-visa löytyy alta, ja artikkeli jatkuu sen jälkeen haastattelulla, jossa tekniikan tohtori Tarja Merikallio esittelee betonirakentamisen monia puolia – erityisesti valoisia sellaisia.


Tekniikan tohtori olisi nähnyt mieluusti betonia Oodin julkisivussa – ”Arkkitehdit arvostavat hyvinkin paljon brutalismia”

Betonirakentaminen ei ole silkka synonyymi rumuudelle tai 1960- ja 1970-lukujen harmaan eri sävyillä kilvoitteleville elementtitaloille. Tämä on kiteytettynä pääviesti, jonka saa kuunnellessa Suomen Betoniyhdistyksen toimitusjohtajan, tekniikan tohtori Tarja Merikallion näkemyksiä verrattain huonomaineisesta rakennusmateriaalista.

Arvuuttelu siitä, näkyykö valokuvassa paikka Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden autioittamasta Prypjatin kaupungista Ukrainassa vai esimerkiksi rakennus jostain Helsingin lähiöstä, on sangen viihdyttävää. Betonin ainainen liittäminen neuvostokolosseihin ja muihin laatikkotaloihin on Merikallion mielestä toisaalta myös hieman epäreilua.

”Aika huono imagohan betonilla on suuren yleisön keskuudessa. Keskustelu, mitä betonista tällä hetkellä Suomessa käydään, on turhan negatiivispainotteista. Se on valitettavaa, koska kyseessä on kuitenkin hyvin välttämätön ja monipuolinen materiaali nykyisessä yhteiskunta- ja infrarakentamisessa – ja ylipäätään kaikessa rakentamisessa”, Merikallio kertoo.

Julkisessa keskustelussa kiinnitetään harvemmin huomiota siihen, että betonia käyttämällä voi paitsi luoda kauniita muotoja rakennuksen julkisivuun myös tehdä mielikuvituksellisia ratkaisuja vaikkapa lattioihin ja seiniin sisätiloissa.

Betoni on Merikallion mukaan itse asiassa trendikäs materiaali rakennusalan ammattilaisten keskuudessa. Jopa betonibrutalismi, josta malliesimerkki Helsingissä on Merihaan alue, nostaa jälleen päätään arkkitehtuurisena suuntauksena.

”Arkkitehdit arvostavat hyvinkin paljon brutalismia, joka tarkoittaa rehellistä, rouheaa ja paljasta betonipintaa”, Merikallio sanoo.

”Rakentamisessa – myös betonin osalta – on toki surullisiakin esimerkkejä, jotka sitten usein tulevat julkisuudessa esiin, kuten 70-luvun ankeat lähiötalot”, hän lisää.

 

”Ehkä Suomesta puuttuu iso ja merkittävä betonirakennus.”

Keskitytään nyt kuitenkin niihin iloisiin esimerkkeihin. Tutustumisen arvoinen betonirakennus on esimerkiksi viime vuonna Helsingin keskustassa avautunut taidemuseo Amos Rex, joka palkittiin vuoden 2018 parhaana betonirakenteena Suomessa.

”Kohde on oivallinen esimerkki betonin käytöstä, jossa museokokonaisuuden muunneltavat sisätilat sekä erityisesti museon vaativat maanalaiset rakenteet että maanpäälliset kupolirakenteet korostavat rakennusmateriaalin tarjoamia mahdollisuuksia”, kilpailun järjestänyt Betoniteollisuus ry perusteli valintaansa.

Betonilla on oma roolinsa myös Amos Rexin kevään näyttelyssä. Näytteillä on nimittäin Drifter-niminen teos, joka koostuu betonista, robottimotoriikasta ja seurantajärjestelmästä. Perin erikoisesti ilmassa leijuva kuutio on kuitenkin kärsinyt viime aikoina teknisista ongelmista, joten yleisö ei ole päässyt näkemään sitä aina.

Betoniyhdistys ry:n toimitusjohtaja Merikallio nostaa toisena onnistuneena betoniratkaisuna esiin Espoon Tapiolassa sijaitsevan kauppakeskus Ainoan.

”Siinä on reikäkuvioitu valkoinen kuitubetonijulkisivu, jota jotkut kutsuvat pitsimäiseksi.”

Samalla tekniikalla on toteutettu Tapiolan metroaseman pääsisäänkäynnin julkisivu.

Uutta ilmettä betonijulkisivuihin on tuonut myös pintakuvioitu eli niin sanotusti graafinen betoni. Helsingissä kuka tahansa voi käydä luomassa oman mielipiteensä graafisesta betonista esimerkiksi jäteasemalla, joka seisoo Kruunuvuorenrannassa. Siellä voi samalla tuulettaa mahdollista näkemystään siitä, että betonirakenne pystyy olla pelkästään tympeän harmaata.

Harmaus hävitettiin jäteaseman betonielementeistä kuvataiteilija Pertti Kukkosen kehittämällä ”umbrapatinavärjäysmenetelmällä”. Se tarkoittaa tarkoituksella käynnistettyä kemiallista reaktiota, jossa vesiliukoiset rautayhdisteet reagoivat betonin pinnassa sementin kanssa, jolloin elementin pinta muuttuu ruosteenruskean sävyiseksi.

Merikallio tosin näkee myös klassisen harmaassa betonissa kauneutta. Sellaista soisi hänen mielestään käytettävän entistä rohkeammin keskeisillä paikoilla sijaitsevissa rakennuksissa.

”Ehkä Suomesta puuttuu sellainen iso ja merkittävä betonirakennus, jossa näkyisi ihan julkisivussa betonin mahdollisuudet. Maailmalla kyllä tehdään paljonkin sellaista.”

Esimerkiksi Helsingin uuden Oodi-keskustakirjaston rakennuksessa Merikallio olisi mieluusti nähnyt luovasti käytettyä paljasta betonia. Kirjastoon tuli kuitenkin puulla verhoiltu julkisivu.

”Toki siinäkin on paljon betonia, mutta se on piilossa. Onneksi alakerran lattiat ja portaat ovat näkyvää betonia.”

Merikallio korostaa, ettei hän itse vastusta puurakentamista. Sen sijaan hän toivoo, että eri rakennusmateriaalit saisivat tasapuolista kohtelua.

”Valtiovallan ei pitäisi lähteä tukemaan vain jotain tiettyä”, Merikallio toteaa.

 

”Betoni on kaunis materiaali, jossa on mahdollisuuksia moneen.”

Merikallion oma läheinen suhde betoniin juontaa juurensa teknilliseen korkeakouluun Espoon Otaniemeen.

”Professori [Vesa] Penttala, joka silloin oli betonitekniikan professori, sai minut kiinnostumaan aiheesta. Betoni on jotenkin niin konkreettista, ja tykkään tehdä käsilläni. Esimerkiksi harrastan kuvanveistoa, jossa betoni on ihan merkittävä materiaali.”

Vuonna 2009 Merikallio väitteli tohtoriksi, ja hänen väitöskirjansa käsitteli ”betonilattian ’riittävän’ kuivumisen määrittämistä uudisrakentamisessa”.

Teknisten yksityiskohtien ja turvallisuusnäkökulmien lisäksi tohtori Merikallion betonimaailmassa on sijaa myös estetiikalle.

”Betoni on kaunis materiaali, jossa on mahdollisuuksia moneen.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Olen onnellinen Jussin puolesta” – Rockmaailman hylkäämä Kari Peitsamo puhuu ihailemastaan Jussi Halla-ahosta, näyttää uuden kotinsa, ja kaiken sanottuaan puhkeaa itkuun

      Tilaajille
    2. 2

      Erottaisitko synteettisen timantin oikeasta? Eivät erota kultakauppiaatkaan, ja näin se mullistaa timanttikauppaa

    3. 3

      Lasitaiteilija Oiva Toikka on kuollut

    4. 4

      Helsinki kärsii niin kovasta lääkäripulasta, että poliitikot pohtivat ruuhkien purkamista yksityisille lääkäriasemille

    5. 5

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    6. 6

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    7. 7

      Ultrajuoksija Noora Honkala teki 12 tunnin kisassa kerralla kaksi ennätystä vaikeuksista huolimatta: ”Epätoivoisesti yritin oksentaakin”

    8. 8

      Tanskalaislehti: Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli Sri Lankan pommi-iskussa – iskusta epäillään paikallista NTJ-islamistiryhmää

    9. 9

      Teemu Pukki otti taas askeleen kohti maaliennätystä, Norwich nousee lähes varmasti Valioliigaan

    10. 10

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    2. 2

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    3. 3

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    4. 4

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    5. 5

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    6. 6

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    7. 7

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    8. 8

      ”Olen onnellinen Jussin puolesta” – Rockmaailman hylkäämä Kari Peitsamo puhuu ihailemastaan Jussi Halla-ahosta, näyttää uuden kotinsa, ja kaiken sanottuaan puhkeaa itkuun

      Tilaajille
    9. 9

      Tanskalaislehti: Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli Sri Lankan pommi-iskussa – iskusta epäillään paikallista NTJ-islamistiryhmää

    10. 10

      Suomalaisilla ja virolaisilla yrittäjillä on eroa kuin yöllä ja päivällä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    3. 3

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    4. 4

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää