Kaupunki

Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

HS ja Helsingin yliopisto nostavat esiin asumiseen liittyviä kysymyksiä, joihin ei viime vuosina ole juurikaan haettu helpotusta. Tule keskiviikkona Sanomataloon kuulemaan, kuinka ongelmia voi ratkoa.

Kaupunkien tarpeet ovat Suomessa jääneet lähes tyystin sivuun. Viime vuosina on kuitenkin nähty, että Helsingissä ja sen naapureissa Espoossa ja Vantaalla vuokrat nousevat ja asumisen väljyys pienenee.

Mutta mikä on tilanne huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen? Voiko politiikalla vaikuttaa asuntotilanteeseen?

HS ja Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kaupunkitutkimusinstituutti järjestävät keskiviikkona Sanomatalossa keskustelun, joka herättelee ratkomaan pääkaupunkiseutua riivaavia asumisen ongelmia.

Keskustelun avaukseksi kolme tutkijaa esittää kolme väitettä.

Yksin asuvatkin menevät harhaan, että yksiöitä pitää tehdä lisää

Väite: Yksiöbuumi johtuu siitä, ettei isompaan ole varaa. Arkkitehti Anne Tervo, Aalto-yliopisto.

Ongelma: Into rakentaa yksiöitä luo pääkaupunkiseudulle vuosikymmeniksi paljon asuntokantaa, jota harva oikeasti haluaa. Muita syitä puoltamaan yksiöitä ei ole kuin raha.

Jopa yksin asuvat ihmiset itse menevät harhaan, että pääkaupunkiseudulle tarvittaisiin lisää yksiöitä. Jollei ole toivoa paremmasta, on päätelty, että on varaa vain yksiöön. Siksi niitä toivotaan lisää. Ajatus on, että tarjonnan lisääntyessä asumisen hinta laskisi.

Yksin asuvien määrä on kasvussa. Esimerkiksi Helsingissä joka neljäs ihminen asuu yksin. Heiltä kysyttäessä juuri kukaan ei silti toivo lisää yksiöitä. Usean huoneen tarve nousee esiin monesta syystä.

Yksin asuvien ihmisten elämään kuuluu yleensä perheeseen verrattavia läheisiä ja ihmissuhteita, joiden ylläpito edellyttää tilaa. Esimerkiksi yksin asuva etävanhempi tarvitsee uusperheiden arjessa osan ajasta tilaa lapsille.

Eniten lisäneliöitä kaivataan keittiöön. Nykyisessä asuntotuotannossa ei kuitenkaan ole päästy kauas hellahuoneista vaan yksiöissä asutaan tilassa, jonka yhdellä seinällä on keittiö.

Ahtaus vaikeuttaa myös tilojen kalustamista eikä ole riittävästi säilytystiloja esimerkiksi harrastusvälineille tai kierrätysastioille.

Ratkaisu: Yksin asuville pitää löytää kohtuullisia asuinratkaisuja. Haluammeko todella rakentaa kymmeniksi vuosiksi asuntokantaa, johon ihmiset tulevat vain, koska on pakko?

Nyt otetaan annettuna, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa lisää yksiöitä. Tämä näkyy selvästi myös sinänsä hyvää tarkoittavissa raporteissa, joissa tällä tavalla tuetaan pienten asuntojen trendiä.

Pitäisi ymmärtää, etteivät yksin asuvien asuinvalinnat kerro asumismieltymyksistä tässä asiassa. Myös kysymys erovanhempien tilanteesta pitäisi nostaa kunnolla esiin. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Wienistä, jossa asumisen hintaa on saatu laskettua asuntopoliittisin keinoin.

Asukkaiden toiveet pitää huomioida sen sijaan, että päätökset perustuvat vain hintaan.

Kohtuuhintaiset asunnot eivät ratkaise korkeiden vuokrien kierrettä

Väite: Vuokra-asumisen tuet lisäävät asuntojen kysyntää suosikkialueilla ja se näkyy vuokrissa. Tutkimusjohtaja Essi Eerola, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Ongelma: Asumisen kalleus on yksi pääkaupunkiseudulla asuvien arkea eniten hankaloittavista asioista.

Asumisen tuet nostavat vuokria pääkaupunkiseudun suosituilla asuinalueilla. Sekä kohtuuhintaiset eli valtion ja kaupunkien tukemat asunnot että Kelan maksama asumistuki alentavat asumisen hintaa pienituloisilta, joille tukia maksetaan.

Siksi tukia saavilla ihmisillä on varaa hakeutua esimerkiksi Helsingin uudelle Jätkäsaaren alueelle sen sijaan että he muuttaisivat esimerkiksi matalamman vuokratason radanvarteen.

Koska tuet alentavat asumiskuluja, ne samalla lisäävät vuokralle tulijoiden määrää suosikkialueilla. Lopulta asuminen esimerkiksi Jätkäsaaressa voi koitua kalliiksi kaikille, koska asumisen tuet heijastuvat suosion takia myös vapailta markkinoilta vuokrattaviin asuntoihin.

Yksittäisten kohtuuhintaisten talojen rakentaminen suosituille alueille ei ratkaise tilannetta. Se vain mahdollistaa kohtuuhintaisen asunnon muutamille onnekkaille ja samalla lisää alueen suosiota. Se taas voi nostaa vielä lisää alueen vuokria.

Ratkaisu: Asumisen tukijärjestelmää tuskin kannattaa ajaa alas. Pääkaupunkiseudulla asuntojen tarjonta ei pysy kysynnän tasolla. Siitäkään huolimatta, että esimerkiksi Helsinkiin rakennetaan paljon uusia asuntoja.

Jollei asuntojen tarjonta lisäänny riittävästi kysytyillä alueilla, vuokrat ja asuntojen hinnat nousevat lisää. Asumistukien järjestelmällä sinänsä tavoitellaankin sitä, että myös pienituloiset voivat asua esimerkiksi Jätkäsaaressa radanvarren sijaan.

Tuet voivat siis nostaa markkinavuokria, mutta tuilla voi silti olla riittävästi muita hyviä vaikutuksia. Siksi niistä ei välttämättä kannata luopua. Se keskustelu päättäjien täytyy käydä ja miettiä, mitä asuntopolitiikalta halutaan.

Ahtaat perheasunnot vaikeuttavat kipeimmin lasten arkea

Väite: Perheen ahdas asunto voi jopa aiheuttaa ongelmia lapsille. Apulaisprofessori Venla Bernelius, Helsingin yliopisto.

Ongelma: Pääkaupunkiseudun kalliit asunnot ajavat varsinkin lapsiperheitä asumaan ahtaasti. Liian pienet perheasunnot ovat erityisen hankalia lasten kannalta.

Menestystä koulussa voi vaikeuttaa tilanne, jossa kotona ei ole rauhallista tilaa tehdä läksyjä. Ahtaus voi vaikeuttaa kaverisuhteita, jos kavereita ei voi kutsua kotiin.

Kärjistäen voi sanoa, että jollei kotona ole tilaa oleskella, hengailupaikkoja lähdetään hakemaan sieltä, mihin aikuisten tuki ja valvonta eivät yllä.

Ahtaisiin asuntoihin päädytään, koska lasten myötä perheen koko suurenee mutta tulot eivät kasva vastaavasti. Tilanne voi olla hankala varsinkin, jos perhe on sosiaalisesti muutenkin herkässä asemassa.

Riittävän varakkaat lapsiperheet karttavat heikoiksi koettuja alueita tai usein muuttavat pois sellaisilta. Tilanne voi kärjistyä esimerkiksi naapuruston aiheuttamien sosiaalisten häiriöiden pelkoon.

Lapset ovat väestöryhmistä altteimpia alueellisen eriarvoisuuden ja sen aiheuttamien häiriöiden vaikutuksille. Lapset kärsivät erityisesti esimerkiksi koulujen jakautumisesta hyviksi ja huonoiksi koettuihin.

Ratkaisu: Laadukas ja riittävän väljä asuminen luo turvallista kasvuympäristöä. Asumisesta on kuitenkin viime vuosina keskusteltu hyvin vähän minkään muun kuin talouden ja hintojen näkökulmasta.

Asuntopolitiikka pitää nostaa taas esiin ja kytkeä yhteiskuntapolitiikkaan.

Asuntojen omistaminen on Suomessa vahva oletusarvo. Monissa muissa maissa lapsiperheet asuvat useammin esimerkiksi vuokralla. Omistusasuntoon muutetaan mahdollisesti vasta, kun lapset muuttavat kotoa. Perheitä tulee tukea uudenlaisilla asumisen malleilla, joilla myös saisi radikaalisti alas asumisen hintaa.

Yksi uusi malli on asunto-osuuskunta, jossa asuminen on turvattua mutta edullista verrattuna pääkaupunkiseudun omistusasumisen kalleuteen.

Ole mukana Sanomatalossa ratkomassa asumisen pulmia

Asumisen kuumiin kysymyksiin tartutaan keskiviikkona Sanomatalon Mediatorilla. Arkkitehti Anne Tervo, tutkimusjohtaja Essi Eerola ja apulaisprofessori Venla Bernelius nostavat kukin esiin yhden asumiseen liittyvän ongelman.

Paneelissa ratkaisuja etsivät myös Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna, tulevaisuudentutkija Mika Pantzar Helsingin yliopistosta sekä Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola.

Keskustelun juontaa HS:n toimittaja Katja Kuokkanen. Se käydään Helsingissä osoitteessa Töölönlahdenkatu 2 keskiviikkona 27. maaliskuuta kello 16–17.30. Tilaisuuden voi katsoa suorana osoitteessa HS.fi.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat iski MM-kiekon loppuotteluun, Marko Anttila ja Kevin Lankinen Suomen sankareina

    2. 2

      Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista

    3. 3

      Jakomäen lähiöpubi oli ratketa liitoksistaan, kun Marko Anttila pamautti Leijonat johtoon

    4. 4

      Ystävyyden majatalon kyltti ihmetyttää Turun moottoritiellä: Majatalossa asuu joukko ”toipujia” ja vanha hippi, jonka mielestä on luonnotonta asua yksin

      Tilaajille
    5. 5

      Helsingissä uskontoni on asia, jota on turvallista pilkata

    6. 6

      Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen: Venäläiset pelkäävät ”näyttävänsä ihan aaseilta”, jos Suomi lyö Venäjän MM-välierässä

    7. 7

      Peltosirkut ovat katoamassa Suomesta, ja yksi syy on ranskalaisten syysherkku

    8. 8

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    9. 9

      Tässä on jääkiekon MM-kisojen koko ohjelma ja tulokset – Suomen välierä pelataan lauantaina kello 16.15

    10. 10

      Saksan juutalaisia varoitettiin kipan käytöstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    2. 2

      Helsingissä uskontoni on asia, jota on turvallista pilkata

    3. 3

      Joukko Isisin kalifaattiin lähteneitä suomalais­naisia joutui vanki­leirille Syyriassa, ja nyt HS kertoo, keitä he ovat

      Tilaajille
    4. 4

      Tutkijat selvittivät, mitkä koirarodut purevat ihmisiä eniten

    5. 5

      Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä

      Tilaajille
    6. 6

      Suursuosioon noussut curly girl -pesumenetelmä lupaa tehdä hiuksista silminnähden kiharammat – Kemisti kertoo, mitä metodissa kartettavat aineet tekevät hiuksille

    7. 7

      Metalliromun seasta löytyi säteilevä laite – Säteilyturvakeskuskaan ei tiedä, mikä se on

    8. 8

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    9. 9

      Ystävyyden majatalon kyltti ihmetyttää Turun moottoritiellä: Majatalossa asuu joukko ”toipujia” ja vanha hippi, jonka mielestä on luonnotonta asua yksin

      Tilaajille
    10. 10

      Yli kymmenen loukkaantui pommin räjähdettyä Lyonin keskustassa Ranskassa, poliisi etsii yhä epäiltyä tekijää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    10. 10

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää