Voiko vihreät nousta suurimmaksi puolueeksi, kuinka pitkälle riittää Halla-ahon kannatus? HS kertoo Helsingin vaali­piirin asetelmat

Huhtikuun 14. päivä järjestettäviin eduskuntavaaleihin on aikaa enää noin kaksi viikkoa. HS kokosi yhteen Helsingin vaalipiirin kiinnostavimmat tapaukset. HS keräsi taustatietoja Helsingin tilanteesta useilta politiikan seuraajilta.

Pääkamppailu käydään Helsingissä todennäköisesti vihreiden ja kokoomuksen välillä. Onnistuuko vihreät tavoitteessaan nousta kaupungin suurimmaksi puolueeksi vai pitääkö kokoomus pintansa isoimmalla paikkamäärällä?

Entä onnistuuko keskusta pitämään kiinni yhdestä paikastaan vai onko tiedossa täydellinen mahalasku?

Kerääkö kotimaan politiikkaan ja perussuomalaisten ehdokkaaksi palannut Jussi Halla-aho https://www.hs.fi/haku/?query=jussi+halla-ahoäänten jättipotin?

Muun muassa nämä kysymykset herättävät mielenkiintoa Helsingin vaalipiirissä, jossa täytettävänä on 22 paikkaa.

Vihreillä mahdollisuus nousta, keskustalla vaara pudota

Vihreät tavoittelee eduskuntavaaleissa Helsingin suurimman puolueen asemaa, mikä tarkoittaa, että sen täytyy ohittaa kaupungin perinteisesti suurin puolue, kokoomus.

Valtakunnallisesti kokoomuksen suosio näyttää kannatuskyselyiden mukaan pudonneen, mutta sen tavoitteena on silti pysyä pääkaupungin suurimpana puolueena ja saada ainakin yksi lisäpaikka.

”Kokoomuksella on täydet edellytykset säilyttää kuusi paikkaansa, mutta vihreillä on hyvä mahdollisuus nousta sen ohitse”, sanoo entinen vihreä poliitikko ja nykyinen liiketoimintajohtaja Erkki Perälähttps://www.hs.fi/haku/?query=erkki+perala.

”Vihreiden suosio on kasvanut koko maassa, mikä heijastuu varmasti juuri vihreille perinteisesti vahvaan Helsingin vaalipiiriin.”

Perälän mielestä vihreitä lujittaa pääkaupungissa vahva lista nimiä, kuten puolueen puheenjohtaja Pekka Haavistohttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+haavisto, varapuheenjohtaja Maria Ohisalohttps://www.hs.fi/haku/?query=maria+ohisalo, Emma Karihttps://www.hs.fi/haku/?query=emma+kari ja Ozan Yanarhttps://www.hs.fi/haku/?query=ozan+yanar.

Kiinnostavaa on myös, onnistuuko pääministeripuolue keskusta säilyttämään yhden paikkansa.

Jos keskusta selviää täydelliseltä mahalaskulta, puolueen paikasta Helsingissä kilpailevat muun muassa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+tiilikainen ja kahdesti aiemmin varasijalta eduskuntaan noussut Terhi Peltokorpihttps://www.hs.fi/haku/?query=terhi+peltokorpi.

Onnistuuko Sdp heijastamaan suosion Helsinkiin?

Sdp on sinnitellyt koko maan kannatuskyselyiden ykköspaikalla jo vuoden. Mutta heijastuuko se Helsinkiin, jossa ei ole ehdolla enää viime vaalien suosikkeja, Nasima Razmyariahttps://www.hs.fi/haku/?query=nasima+razmyaria tai Eero Heinäluomaahttps://www.hs.fi/haku/?query=eero+heinaluomaa, siitä Perälä ei ole niin varma.

Sdp:n tavoitteena on saada yksi lisäpaikka Helsingissä, siis yhteensä viisi paikkaa.

Paikoista saattavat kisailla esimerkiksi Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluomahttps://www.hs.fi/haku/?query=eveliina+heinaluoma sekä kaksi pitkän linjan akateemista vaikuttajaa, Pentti Arajärvi https://www.hs.fi/haku/?query=pentti+arajarvija Jukka Kekkonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+kekkonen.

Vaikka Sdp on kannatuskyselyiden mukaan valtakunnallisesti ykköspaikalla, isoissa kaupungeissa sillä on mennyt huonosti, sanoo kirjailija ja historiantutkija Mikko Majanderhttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+majander.

”Sdp oli jo menettämässä suuret kaupungit ja yliopistokaupungit. Varsinkin Helsingissä se putosi kokoomuksen ja vihreiden kelkasta”, Majander sanoo.

Sdp onkin nyt erityisesti keskittynyt yliopistokaupunkeihin.

”Kiinnostava ja olennainen kysymys näissä vaaleissa varsinkin Helsingissä on, onko se onnistunut kääntämään kelkkansa.”

Majanderin mukaan Sdp:n tämänhetkinen suosio heijastuu viimeaikaisesta hallituksen epäsuosiosta ja hallituksen hankkeiden epäonnistumisesta.

Majander ei näe viime vaalien äänimagneettien eli Nasima Razmyarin tai Eero Heinäluoman poissaoloa ehdokaslistalta ongelmana.

”Esimerkiksi Pilvi Torsti https://www.hs.fi/haku/?query=pilvi+torstion noussut todella korkealla profiililla Nasiman tilalle eduskuntaan ja korvaa varmasti häntä jollain tavalla vaaleissakin.”

Vaaliliiton onnistuminen epätodennäköistä

Piraattipuolue, feministinen puolue, liberaalipuolue ja eläinoikeuspuolue hakevat Helsingissä vaaliliitolla paikkaa eduskunnasta.

Teoriassa yksi paikka on mahdollinen, mutta melko epätodennäköinen, sanoo Perälä.

”Jos vaaliliitto onnistuu yhden paikan saamaan, se mitä todennäköisemmin menee feministisen puolueen Katju Arollehttps://www.hs.fi/haku/?query=katju+arolle tai piraattipuolueen Petrus Pennasellehttps://www.hs.fi/haku/?query=petrus+pennaselle.”

Perussuomalaiset hajosi kahtia vuonna 2017 perussuomalaisiin ja sinisiin. Perussuomalaisten ehdokaslistaa vahvistaa kuitenkin Halla-ahon paluu kotimaan politiikkaan.

Halla-aho sai edellisissä vaaleissaan kahdeksan vuotta sitten yli 15 000 ääntä.

”Halla-aho on toki perinteisesti kerännyt paljon ääniä. Mutta jonkinlainen vaalitappio perussuomalaisille näillä näkymin koituu koko maan tuloksella, mikä näkyy varmasti myös Helsingissä”, Perälä sanoo.

Ääniharavat pysyvät todennäköisesti samoina

Eniten ääniä vuoden 2015 vaaleissa keräsi kokoomuksen Jaana Pelkonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jaana+pelkonen. Pelkonen sai lähes 16 000 ääntä. Toiseksi eniten ääniä Helsingistä keräsi noin 15 400 ääntä haalinut Ben Zyskowicz https://www.hs.fi/haku/?query=ben+zyskowicz(kok). Vihreiden Haavisto sai reilut 14000 ääntä. Kaikki kolme ovat ehdolla myös tänä vuonna.

”Ääniharavat näyttävät mielestäni aika samalta kuin viimeksi, esimerkiksi Haavisto, Pelkonen ja Erkki Tuomioja https://www.hs.fi/haku/?query=erkki+tuomioja(sd) keräävät todennäköisesti jälleen paljon ääniä”, Perälä sanoo.

”Uusissa ei ehkä hirveästi ole sellaisia, jotka vetäisivät edellä mainittujen nimien yli. Toki kaikki on mahdollista.”

Helsinkiläisten äänestysaktiivisuus oli vuoden 2015 vaaleissa korkeampaa kuin muussa maassa

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vihreät oli Helsingin vaalipiirin suurin voittaja. Puolue kasvatti paikkamääräänsä neljästä viiteen.

Kokoomus säilyi 26 prosentin ääniosuudella Helsingin suurimpana, mutta ei onnistunut nappaamaan lisäpaikkaa, vaan paikkamäärä pysyi kuudessa.

Sdp sai neljä paikkaa. Uutena edustajana eduskuntaan nousi Nasima Razmyar, joka luopui paikastaan vuonna 2017, kun hänet valittiin Helsingin apulaispormestariksi.

Perussuomalaiset saivat kolme paikkaa. Sen sijaan vasemmistoliitto joutui pettymään Helsingissä pahasti. Paikkamäärä säilyi kahdessa, mutta odotukset olivat vaaleissa huomattavasti kovemmat.

Keskusta ja Rkp saivat molemmat yhden paikan.

Helsinkiä edusti yhteensä vaalien jälkeen 22 kansanedustajaa. Paikkamäärä kasvoi asukasluvun tahdissa yhdellä.

Helsinkiläisten äänestysaktiivisuus oli vuonna 2015 korkeampaa kuin muussa maassa. Helsingin äänestysprosentti oli vaaleissa 74,9.


Oikaisu 29.3. kello 11.44: Mikko Majander ei enää ole Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja.