Kaupunki

Yli puolet Helsingin koulujen ruuista on kasvisruokia, ja se ei hetkauta oppilaita mitenkään

Poliitikkojen puheissa kasvisruoka on dramaattinen asia, tavallisessa helsinkiläisessä koulussa sen sijaan mitä arkisin asia.

”En syö kasvisruokaa melkein koskaan, se ei yleensä maistu minusta hyvältä. Mutta sitten on esimerkiksi pinaattilettuja, joista pidän todella paljon”, kertoo Lars Rodin helsinkiläisestä Aurinkolahden peruskoulusta.

Kasvisruoka aiheuttaa valtuustosaleissa ja vaaliteltoilla yhä suurta draamaa.

Sen sijaan helsinkiläiskouluissa se on arkinen asia. Kasvisruokapäivä kerran viikossa tuli vuosikymmenen alussa, silloin molemmat tarjolla olevat pääruuat ovat siis kasvista. Muina neljänä päivänä pääruokavaihtoehtoja on jo kauan ollut kaksi, toinen kasvista ja toinen kalaa tai lihaa.

Kymmeneen vuoteen ei siis ole tarvinnut erikseen ilmoittautua vegetaristiksi saadakseen kasvisruokaa, vaan se on ollut kenen tahansa otettavissa samoissa linjastoissa muun ruuan kanssa.

HS kävi Aurinkolahdessa Vuosaaressa kysymässä eri-ikäisiltä koululaisilta, mitä he syömästään ruoasta ajattelevat. Paristakymmenestä haastateltavasta jokainen kertoi miettivänsä ruokalassa ympäristöasioita, vaikka valintaan vaikuttaa muukin. Monet sanoivat myös, että kasvisruokaa voisi lisätä nykyisestä, kunhan se tehtäisiin järkevästi.

”Me haluamme suosia kasvisruokaa, koska se on sekä ympäristön että terveyden kannalta paras vaihtoehto”, sanovat esimerkiksi Daniela Buskila ja Inka Kinnunen.

Vuosaaressa syötiin jutuntekopäivänä kana- ja kasviscurrya. Parinkymmenen koululaisen joukosta vain muutama sanoi syövänsä aina kasvisruokaa. Jokainen syö sitä kerran viikossa, mutta suurin osa valitsee sen tätä useammin.

Pelkkää kasvisruokaa usein valitsevien määrä ei ole yllätys, koska Aurinkolahdessa painotetaan teknologiaa. Helsinkiläiskoulujen välillä on eroja kasvisruuan menekissä, mutta tarkkoja tilastoja tästä ei ole. Se tiedetään, että suurimpia määriä sekä kasvisruokaa että vegaanista ruokaa kuluu taiteisiin tai luonnontieteisiin suuntautuneissa kouluissa.

Terveyden ja ympäristön lisäksi muutama haastateltava mainitsee ajattelevansa ruokalassa eläinten oikeuksia. Jokseenkin kaikki sanovat, että ruuan tuoksu, maku ja houkuttelevuus vaikuttavat paljon – näin siis sekä lihaa karttavilla että sitä usein ottavilla.

”Valitsen sen, joka tuoksuu ja näyttää paremmalle. Esimerkiksi pavut ovat tosi hyviä”, sanoo Hanna Haapaniemi.

”Joka maanantai otan kasvisruokaa, silloin on melkein aina jotain hyvää. Esimerkiksi sellaista mausteista kasvisruokaa, mikä maistuu vähän kanalle”, kuvailee Marie Haldén.

Vuosaaren koululaisista muutama kertoo, että kasvisruoka on nykyisin koulussa aiempaa houkuttelevampaa.

Osa koululaisista on tästä tietysti päinvastaista mieltä, mutta erilaista se ainakin on kuin takavuosina, sen näkee listoja selaava aikuinenkin. Perinteiset letut ja ohrapuurot eivät ole hävinneet mihinkään, mutta niiden lisäksi aineksissa vilisee härkistä ja hernerouhetta ja muita hiljattain markkinoille tulleita kasviproteiineja.

Helsinki teki kasvisruokien osalta ison remontin ruokalistoihin vuonna 2017, jolloin mietittiin erityisesti proteiineja. Kouluruuan olisi tarkoitus olla riittävän monipuolista ja ravitsevaa, ja mielellään sen pitäisi olla vuodenaikaan sopivaa ja tulla läheltä.

Näillä ylevillä tavoitteilla ei kuitenkaan ole merkitystä, jos ruoka ei maistu lapsille. Tämä on ongelma monilla paikkakunnilla Suomessa.

THL:n syksyllä julkistama kouluruokakysely osoitti, että vain harva koululainen syö Suomessa kouluruuasta kaikki osat siten kuin on suunniteltu. Monessa koulussa haastetta lisää se, että ruokailulla on minuuttiaikataulu tai ruokailutilanne hälyinen.

Helsinki pyrkii ratkaisemaan ongelmaa keräämällä palautetta järjestelmällisesti ja järjestämällä erillisiä ruokaraateja varsinkin silloin, kun listalle mietitään uutuuksia. Inhokiksi jäävät ruuat potkaistaan pois ruokalistoilta.

”Ruoka ei saa olla liian erikoista, muttei tylsääkään. Mutta tämä on tietysti samalla lailla totta liharuokienkin kohdalla”, sanoo ruokapalveluasiantuntija Katja Peränen Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Kaupungilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten paljon kasvisruokaa kouluissa kuluu yhteensä verrattuna muuhun ruokaan. Se tiedetään, että suosituimmat kasvisruuat ovat monen lempiruokaa. Niitä otetaan yhtä paljon tai enemmän kuin suosituimpia liharuokia.

Kestosuosikin eli pinaattilettujen lisäksi tällaisia ovat kasvistortillat, puurot, kasvispihvit ja -pyörykät, wokit ja soijabolognesepitsa. Kalapuikkojen rinnalla tarjottavat kasvispuikot tekevät nekin hyvin kauppansa.

Ruuan tarkkaa vaikutusta hiilijalanjälkeen ei ole myöskään laskettu.

”Se tiedetään varmasti, että kasvisruuan tarjoaminen joka päivä on merkittävä ympäristöteko. Ja mielestäni on tärkeää, että sitä saa maistella kuka tahansa muun ruuan rinnalla”, Peränen sanoo.

Vuosaaren koululaiset puhuvat samalla tavoin kuin aurinkolahtelaisetkin. Myös ne, jotka harvoin valitsevat kasvisvaihtoehdon sanovat, että on hyvä kokeilla kaikenlaisia makuja.

”On hyvä syödä erilaisia ruokia”, sanoo Topias Rautio.

Näin suurille massoille tarjoiltuna kasvisruuan hinta kokonaisuudessaan ei myöskään juuri enää eroa liharuoasta. Listalla on hyvin halpoja ruokia, sillä esimerkiksi kotimaiset juurekset ovat edullisia. Toisaalta proteiinivalmisteet ja kappaletuotteet, kuten esimerkiksi kasvispihvit ja -pyörykät, maksavat yhtä paljon tai jopa enemmän kuin liha.

Helsingin valtuusto päätti täpärän äänestyksen jälkeen viime helmikuussa, että kaupunki pyrkii puolittamaan lihan ja maidon kulutuksen kuuden vuoden aikana. Tällä olisi eniten vaikutusta suurissa joukkoruokailuissa, kuten juuri kouluissa.

Eniten kouluruokailuja järjestävässä palvelukeskuksessa tavoitetta pidettiin todella tiukkana – ainakin, jos markkinoille ei tule lisää lapsille kelpaavia ja suurkeittiöön sopivia proteiinivaihtoehtoja.

Aurinkolahden koululaisilla on kasvisruuan lisäämisestä selvä mielipide: superhyvä idea, mutta toteutustapaa pitää miettiä.

Pelkkää kasvisruokaa voisi esimerkiksi olla useampanakin päivänä viikossa, mutta ei pelkästään sitä. Ja ehkä voitaisiin vaikka äänestää siitä, millaisia kasvisruokia lisättäisiin.

Koulun vanhempia oppilaita mietityttää, millä liha korvataan.

”Soija esimerkiksi ei ole mitenkään hyvä vaihtoehto, sen viljely tuhoaa valtavia maa-alueita Amazonilla”, sanoo Victor Ocampo.

”Muitakin ympäristön kannalta tärkeitä asioita pitäisi lisätä. Siis esimerkiksi raaka-aineiden kotimaisuutta ja luomua, mutta koulun budjetti varmaan tulee jossain kohtaa vastaan”, miettii Marjaana Kanyi.

Alisa Niskala vetää hyvin yhteen koululaisten ajatukset:

”Lisätään vaan kasvisruokaa, mutta monipuolisesti. Maailmaa ei paranna, jos hävikki samalla kasvaa.”

Fakta

Kasvisruokaa jo 60 prosenttia listasta


 Helsingin kaupunki tarjoaa päivittäin ruokaa 40 000 oppilaalle peruskoulussa ja 25 000–26 000 opiskelijalle lukiossa ja ammatillisessa koulutuksesta. Noin 80 prosenttia ruuasta tulee Palvelukeskus Helsingiltä, loput muilta palveluntuottajilta.

 Palvelukeskuksen kuuden viikon kiertävällä ruokalistalla pääruoista on kasvisruokia 59,3 prosenttia, liharuokia 30,5 prosenttia ja kalaruokia 10,2 prosenttia.

 Pelkkää kasvisruokaa syövien määrää ei tiedetä. Yhteensä liha- ja kalaruokaa kuluu yhä kasvisruokaa suurempia määriä, mutta suosituimmat kasvisruoat ovat todella suosittuja.

 Osa ruokalistojen kaikille tarjolla olevista kasvisruuista on myös vegaanisia. Pelkästään vegaaniruokaa syöviä on pieni mutta kasvava määrä, viime vuonna 160.

 Kokonaan vegaanista ruokaa on saanut Helsingin kouluissa joka päivä vuodesta 2003 ja päiväkodeissa vuoden.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Junan kylkeen ilmestyi Mörkö-graffiti ja kirkko ohjasi kansaa torille Matteusta siteeraten – Näin Helsinki sekosi jääkiekon maailman­mestaruudesta

    2. 2

      Oikeuskansleri moittii ankarasti puolustusministeri Jussi Niinistöä epäasiallisesta ja loukkaavasta arvostelusta

    3. 3

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa: MM-hopeaa voittaneet Naisleijonat kutsuttu iltajuhlaan

    4. 4

      Leijonat saapuu Suomeen kello 14 vesitervehdyksien saattelemana, illalla joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää suorina lähetyksinä

    5. 5

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    6. 6

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    7. 7

      Tällainen on koko eurovaalien tulos: parlamentin valtapuolueet hävisivät, voittajia liberaalit, vihreät ja kansallismieliset

    8. 8

      Eurovaaleista povattiin oikeistopopulistien aaltoa, mutta niskan päälle pääsivätkin EU-myönteiset puolueet – HS kysyi kolmelta asiantuntijalta, mistä tulos kertoo

    9. 9

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    10. 10

      Nämä kiinalaiset tekonaamat ovat niin tarkkoja kopioita ihmis­kasvoista, että uusi iPhonekin menee halpaan – ja juuri se on tarkoituskin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    4. 4

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    5. 5

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    6. 6

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    7. 7

      ”Ennen kehotin ostamaan. Enää en sitä tekisi”, sanoo Suomen johtava sisustusstailisti

    8. 8

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    9. 9

      Päävalmentaja Jalonen hermostui venäläisten kritiikkiin

    10. 10

      HS:n tulospalvelu näyttää, miten oma ehdokkaasi pärjäsi eurovaaleissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    9. 9

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    10. 10

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    11. Näytä lisää