Kaupunki

Turvakodista lähtevä nainen jää usein tyhjän päälle – Helsingissä alkaa siksi kokeilu, jolla on poikkeuksellisen kunnianhimoinen tavoite

Helsingissä aloitti uusi matalan kynnyksen palvelu perhe- tai lähisuhdeväkivallasta irti pyrkiville.

Helsingissä kokeillaan nyt uutta konstia auttaa perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa kokeneita lapsia tai aikuisia.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Helsingin yhdistyksen tässä kuussa aloittamassa Turvaverkko Helsingissä on erityistä se, että se tuo auttajat kotiin asti. Kyseessä on siis avopalvelu, josta saa pyytää tukea kuka tahansa.

Yhdistyksellä on Helsingissä ennestään Sophie Mannerheimin turvakoti. Siellä asuneiden antamasta palautteesta on huomattu, että lyhyen turvakotijakson jälkeen osa kokee putoavansa yksin tyhjän päälle.

Voimat ovat vähissä ja käytännön asioita hoidettavana pitkä lista. Tukipalveluja on, mutta läheskään kaikkia ne eivät tavoita.

Ja sitten ovat ne väkivaltaa kokevat, joita kukaan ei vielä auta, koska kukaan ei heistä tiedä. Turvakotiin tullessa moni nimittäin on elänyt väkivaltaisessa suhteessa jopa 3–5 vuotta ja väkivalta on muuttunut vähitellen raaemmaksi. Tarvittaisiin siis helppoja keinoja hakea apua aiemmin.

”Perimmäinen tavoite on lopettaa koettu väkivalta, tai ainakin vähentää sen määrää olennaisesti”, sanoo MLL:n Helsingin yhdistyksen toiminnanjohtaja Rita Lohman.

Turvakodissa väkivaltaa paossa ollaan tyypillisesti vain lyhyitä jaksoja. Esimerkiksi pääkaupungin turvakodin asumisyksikkö Kilpola ja Espoon kaupungin Omatila tosin esimerkiksi tarjoavat tukea useiksi kuukausiksi.

Palveluja on silti vähän, jos suhteuttaa paikat väkivaltaa kokevien ihmisten määrään.

Moni päättää turvakodissa lähteä väkivaltaisesta suhteesta. Se taas tarkoittaa, että raskaassa elämänvaiheessa setvittävänä on pitkä lista käytännön asioita liittyen vaikka asumiseen, toimeentuloon, lasten huoltajuuteen ja ylipäätään elämän järjestämiseen uudella tavalla.

”Monella on sellainen putoava fiilis siinä kohtaa. Palveluja on sekä julkisella puolella että järjestöissä, mutta ne ovat siiloutuneita. Yhteiskunnassamme on turvaverkkoja, mutta onko niiden silmäkoko suurentunut”, kysyy Lohman.

Siksi käytännön apu on yksi asia, jota Turvaverkon kriisityöntekijät antavat. He eivät tee asioita tuettavan puolesta, mutta neuvovat tai tulevat vaikka yhdessä hoitamaan tarpeelliset asiat, oli kyse sitten esimerkiksi Kelan lomakkeen täyttämisestä, rikosprosessista, terapeutin etsimisestä tai lampun asentamisesta uuden asunnon kattoon.

”Yksi ihminen kuvaili tätä vaihetta niin, että hänellä on sellainen olo kuin hän ajaisi koko ajan lujaa vauhtia liikenneympyrässä ja joka puolella on kielletyn ajosuunnan merkkejä”, sanoo kriisityön johtaja Sirkka Mikkonen. Työntekijä voi siis auttaa etsimään autosta jarrut tai kääntämään rattia, vaikka kuski ei vaihdukaan.

Moni tarvitsee muiden ihmisten tukea myös henkisesti. Keskusteluapua saa kriisityöntekijöiltäkin. He auttavat myös miettimään, josko väkivaltaa kokeneen omasta lähipiiristäkin löytyisi ihmisiä, joista hän on osin tahtomattaan ajautunut etäälle. Mukana on myös paljon vapaaehtoisia, joista osalla on omaa kokemusta väkivallasta.

”Vertaistuella on valtava merkitys. Kun kuulee toisten selviytyneen, tietää että itsekin voi selvitä tällaisesta kokemuksesta”, kuvailee Hannele Savisalo, vapaaehtoistyöntekijä.

Vertaiset tapaavat ammattilaisen ohjauksessa ja tekevät asioita yhdessä. Voidaan siis mennä vaikka retkelle tai askarrella lasten kanssa, tai mitä nyt missäkin ryhmässä koetaan itselle mieleiseksi.

Vertaisryhmiä kootaan sitä mukaa kuin niitä tarvitaan. Niitä voi syntyä aikuisille ja lapsille erikseen, mutta ensimmäisessä vaiheessa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä. Lasten kuullen ei puhuta väkivallasta yksityiskohtaisesti, ja aikuisetkin määrittelevät itse, paljonko he haluavat muille puhua. Mutta lapsillekin voi olla tarpeellista nähdä, että väkivalta ei ole salaisuus.

”Lapselle voi olla helpotus nähdä, että näistä asioista saa puhua. Että tämä ei ole mikään taakka, joka lapsen pitäisi yksin kantaa”, sanoo kriisi- ja lapsityön asiantuntija Sanna Lindqvist.

Lapsille avataan Turvaverkossa oma asiakkuus, koska usein heidän kokemuksensa väkivallasta jäävät käsittelemättä. Varsinkin teini-ikäiset saattavat herkästi jäädä ilman tukea.

Myös väkivallan tekijää voidaan Turvaverkon avulla auttaa.

Vaikka MLL on perheiden järjestö, palvelua ei ole tarkoitettu vain lapsiperheille. Myös aikuiset ilman lapsia ovat tervetulleita mukaan.

Turvaverkkoa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea, ja toimintaa on näin alkuun suunniteltu kolmeksi vuodeksi. Kaupunki on yhteistyökumppani, mutta palveluun saa tulla muualtakin kuin Helsingin rajojen sisäpuolelta.

Alkuun arvioidaan, millaista tukea tarvitaan. Sitten työntekijät tapaavat Turvaverkosta apua hakevan hänelle sopivassa paikassa, kuten kodissa. Vertaisryhmään saa lisäksi tulla ja siinä saa jatkaa niin pitkään kuin itse haluaa.

Varsinaista Turvaverkkoaikaa seuraa noin puolen vuoden seurantajakso. Työntekijä tarkistaa säännöllisesti yhdessä sovitulla tavalla, miten apua hakeneella menee.

Turvaverkko antaa suoraan tietoa ja monenlaista apua selviytymiseen, mutta tarvittaessa ohjaa ja saattaa myös eteenpäin oikeaan paikkaan.

Jos ihminen vaikka kokee kaipaavansa tukea vihanhallintaan, kriisityöntekijä voi paitsi suositella aiheeseen perehtyneen Maria Akatemia -järjestön toimintaa, myös mennä mukaan ensimmäiseen tapaamiseen.

Ainakin 130 000 ihmistä kokee Suomessa vuosittain parisuhteessaan väkivaltaa. Pelkästään naisista näin on jossain vaiheessa kokenut melkein joka kolmas. Miehiä on uhritilastoissa vähemmän, mutta heidän kokemistaan tapauksista todennäköisesti suurempi osa jää kokonaan piiloon.

”Tämä ei ole mikään joitain toisia ihmisiä koskettava ongelma, vaan meidän kaikkien asia”, sanoo Sirkka Mikkonen.

Fakta

Näin saat apua


  Turvaverkko Helsinkiin saa yhteyden soittamalla numeroon 040 645 3622 tai sähköpostitse turvaverkko.helsinki@mll.fi. Puhelinpäivystysajat ovat ma klo 8.30–10.30, ke klo 14–17 ja pe klo 8.30–10.30.

 Muina aikoina numerossa on vastaaja, johon voi jättää soittopyynnön. Turvaverkkoa ei ole rajattu vain helsinkiläisille, vaan muualta pääkaupunkiseudultakin saa ottaa yhteyttä.

 Pääkaupunkiseudulla auttavat myös Pääkaupungin turvakoti (Helsingin Haagassa ja Toukolassa sekä Espoon Pellaksessa), Sophie Mannerheimin turvakoti (Helsingin Itäkeskuksessa), Vantaan turvakoti (Koivukylässä) ja maahanmuuttajille tarkoitettu Mona.

 Hätätilanteessa oikea numero on 112. Muuten esimerkiksi Nollalinja 080 005 005 on valtakunnallinen maksuton auttava puhelin läheisessä ihmissuhteessa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Tietoa tarjoaa myös Nettiturvakoti. Väkivaltaa kokeneille miehille tarjoaa tukea esimerkiksi Miessakit.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Pekka Sauri aloitti Twitterissä ”ränttäämisen” ja katso: Jussi Halla-aho avasi edes hieman, mitä mieltä hän on vanhoista kirjoituksistaan

    2. 2

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    3. 3

      Parikymppinen kaahari ajoi yli 250:tä kilometriä tunnissa satasen alueella Vantaalla – ”Eihän mikä tahansa auto kulje noin kovaa”

    4. 4

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    5. 5

      Poliisi ottanut seitsemän ihmistä kiinni epäiltynä Sri Lankan iskuista, kahdeksan räjähdyksen sarjassa jo yli 200 kuollutta – tämä iskuista tiedetään

    6. 6

      HS-analyysi: Vatsaa vihlovat dokumentit Josefin Nilssonista ja Michael Jacksonista osoittavat, miten helposti asioista vaietaan

    7. 7

      Miehen junan eteen Pasilassa työntänyt vangittu

    8. 8

      ”Luojan kiitos, en ole Suomessa”, Erica Fugate ajatteli ja lähti lapsensa kanssa yhdys­valtalaisen vanki­karkurin matkaan – lopulta hän myi miehen tarinan Hollywoodiin

      Tilaajille
    9. 9

      Dieselin­katkuinen tahra: Saksan auto­teollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan

      Tilaajille
    10. 10

      Leuanveto on monelle naiselle mahdottoman tuntuinen haaste – toimittaja harjoitteli täsmä­ohjeilla kuukauden, näin kävi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    3. 3

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    4. 4

      Dieselin­katkuinen tahra: Saksan auto­teollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan

      Tilaajille
    5. 5

      ”Luojan kiitos, en ole Suomessa”, Erica Fugate ajatteli ja lähti lapsensa kanssa yhdys­valtalaisen vanki­karkurin matkaan – lopulta hän myi miehen tarinan Hollywoodiin

      Tilaajille
    6. 6

      Poliisi ottanut seitsemän ihmistä kiinni epäiltynä Sri Lankan iskuista, kahdeksan räjähdyksen sarjassa jo yli 200 kuollutta – tämä iskuista tiedetään

    7. 7

      ”Hävettävän suuri” BMW vie suomalaisen kirurgin tallinnalaiselle klinikalle: sote ja verot ajavat suomalaisia lääkäreitä muualle töihin

    8. 8

      Vesku Loirin elämä täyttää koko ensi syksyn – Olli Lindholmin kuolema ei ollut vielä mitään

    9. 9

      Saaristoon, Mathildedaliin vai Kristiinan­kaupunkiin? Katso kymmenen vinkkiä, mihin kannattaa matkustaa Suomessa

    10. 10

      HS selvitti vaikeasti aukeavan Fingerpori-sarja­kuvan merkitystä piirtäjä Pertti Jarlalta, nyt Jarla kommentoi selitystään toisessa sarja­kuvassaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    4. 4

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    8. 8

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    9. 9

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    10. 10

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    11. Näytä lisää