Kaupunki

Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikku­lapsista on vieraskielisiä – Hilja Alava, 2, oppii sujuvasti somalia

Varhaiskasvatuksen merkitys kotoutumisessa korostuu, kun vieraskielisten osuus alle kouluikäisistä kasvaa nopeammin kuin muissa ikäryhmissä.

Hilja Alava, 2, osaa jo monta somalin kielen sanaa, kuten äitiä tarkoittavan sanan hooyo. Hän on oppinut ne päiväkodissa, jossa hänellä on useita somalinkielisiä kavereita.

Hiljalle, niin kuin yhä useammalle helsinkiläiselle lapselle, monikielisessä ympäristössä kasvaminen on aivan luonnollinen asia.

Kotona Hilja puhuu englantia ja suomea. Hänen 10- ja 8-vuotiaat isoveljensä taas käyttävät ilmaisuja, jotka ovat tulleet suomen kieleen arabiasta.

”Meidän pojat ovat jatkuvasti lupaamassa kaikenlaista, mikä tulee arabian kielen wallah-sanasta”, kertoo lasten äiti Henni Alava.

Alava ymmärtää lastensa varttuvan uudenlaisessa todellisuudessa.

Vieraskielisten lasten määrä Helsingissä on kasvanut nopeasti. Joka viides alle kouluikäinen helsinkiläislapsi puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Toisaalta kehitys on hyvin erilainen sen mukaan, missä osassa Helsinkiä asuu. Kun Pohjois-Helsingin Länsi-Pakilassa noin 98 prosenttia lapsista puhuu äidinkielenään kotimaisia kieliä, Itä-Helsingin Kallahdessa osuus on noin 44 prosenttia.

Toisin päin käännettynä: Kallahden alle kouluikäisistä 56 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea, ja Länsi-Pakilassa osuus on 2 prosenttia.

Alueet ovat kehittyneet 2000-luvulla varsin eri tahdissa. Länsi-Pakilassa vieraskielisten lasten osuus on kasvanut vuodesta 2003 ainoastaan 0,3 prosenttiyksikköä, Kallahdessa 40 prosenttiyksikköä.


Itäkeskuksen liepeillä asuvan Alavan lapset ovat tottuneet eri kieliin ja kulttuureihin, sillä perhe on asunut Alavan työn takia myös Ugandassa.

”Asuminen kieliä pulppuavassa yhteisössä on parasta, mitä lapsi voi tänä päivänä saada.”

Alavaa ei huoleta ”pätkän vertaa” se, että hänen lapsensa eivät oppisi kunnolla suomea monikielisen ympäristön takia.

”Minulla on ugandalaisia kavereita, jotka puhuvat kahdeksaa kieltä. On outoa, kuinka huolissaan jotkut suomalaiset ovat tästä, kun tutkimuksetkin osoittavat, että uuden kielen oppiminen tekee muidenkin kielten oppimisen helpommaksi.”

Vieraskielisten osuus on kasvanut pääkaupunkiseudulla 2000-luvun aikana nopeasti.

Oheiset kartat kuvaavat muutosta hyvin: vielä vuosituhannen alussa pääkaupunkiseutu oli hyvin homogeeninen, mutta vuonna 2018 pääkaupunkiseudulla oli 26 aluetta, joilla vähintään joka neljäs asukas puhui äidinkielenään jotain toista kieltä kuin suomea.

”On nähtävissä, että kantaväestön määrä vähenee alueilla, joilla ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on suuri”, sanoo erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupunginkansliasta.



Äidinkielenä puhutaan kotimaisten kielten jälkeen eniten venäjää, viroa, somalia, arabiaa ja kurdia. Ne yhteensä kattavat jo puolet vieraskielisistä.

Kielten kirjo on kuitenkin paljon tätä suurempi: vuoden 2018 alussa Helsingissä oli rekisteröitynä 138 eri äidinkieltä. Tämä tarkoittaa kouluissa esimerkiksi sitä, että 20 prosenttia lapsista opiskelee suomea toisena kielenä, kun ruotsinkielisten koulujen lapsia ei oteta huomioon.

Suunnilleen puolet tästä määrästä opiskelee lisäksi omaa äidinkieltään tai kotikieltään kaupungin koulussa.

Lasten osuus kaikista helsinkiläisistä lapsista on suurempi kuin vieraskielisten osuus koko väestöstä. Pääkaupunkiseudulla on alueita, joilla yli puolet 0–6-vuotiaista lapsista on jo nyt vieraskielisiä.


Arvion mukaan vuonna 2025 noin 23 prosenttia päiväkoti-ikäisistä on vieraskielisiä ja vuonna 2035 joka kolmas alle kouluikäisistä on vieraskielinen. Valtaosa heistä syntyy Suomessa.

Vieraskieliset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan joukkoon mahtuu valtavasti eritaustaisia ihmisiä, joilla on erilaiset kielitaidot. Vieraskieliset puhuvat usein vähintään kahta kieltä.

Lue lisää: Pian joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen – Päättäjät havahtuivat nopeaan muutokseen ja sen seurauksiin

Leikkipuisto Iso-Antti sijaitsee kauniisti nimetyn Ystävyyden puiston kupeessa Itäkeskuksen liepeillä. Hilja ja Henni Alava ovat puistossa Sari Vallerianin ja 2-vuotiaan Rekon kanssa. Vallerianin perheessä puhutaan suomea ja italiaa.

Alava ja Valleriani asuvat naapuritaloissa Itä-Helsingissä, mutta kouluraja kulkee juuri talojen välistä. Siksi Alavan lapset ovat Puotilan koulussa, kun taas Vallerianin 10-vuotias esikoinen käy koulua Vartiokylässä.

Ero on suuri. Alavan lasten luokilla noin puolet on vieraskielisiä, kun taas Vallerianin esikoisen luokalla on vain neljä vieraskielistä oppilasta. Lapsille luokan koostumuksella ei tunnu olevan merkitystä.

”Lapset eivät erittele toisiaan kielen perusteella. Erot tulevat esille vasta kaverisynttäreiden kohdalla. Lapset osaavat heti sanoa, jos jollakin ei ole tapana päästä kylään”, Valleriani kertoo.

”Näistä kulttuurieroista käydään keskustelua, mutta ne ovat samantasoisia juttuja kuin se, syödäänkö jonkun luona leivän päällä juustoa vai kinkkua.”

Sekä Alavan että Vallerianin lapset ovat pienestä asti tottuneet leikkimään sellaisten lasten seurassa, joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä.

”Kun lapsi saa kokemuksen, että leikki ei tarvitse yhteistä kieltä, se kantaa läpi elämän”, Alava sanoo.

Silti hän on huomannut, että kaveriporukat voivat Puotilassa jakautua jo alakoulussa sen mukaan, millä kadulla asutaan ja mitä koulun jälkeen tehdään.

Kaverit haetaan yleensä lähitaloista. Asuinalueiden ilme eroaa paljon sen mukaan, onko alueella vuokra- vai omistusyhtiötaloja. Saman taloyhtiön perheet ovat usein jo hiekkalaatikolla muodostaneet vahvoja verkostoja, jotka määrittävät myös lasten kanssakäymistä.

Työssä käyvien vanhempien lapset menevät koulupäivän jälkeen iltapäiväkerhoon. Toiset lapset taas menevät tyypillisesti kotiin syömään äidin laittamaa ruokaa.

”Kaveriporukat määrittyvät enemmän iltapäivän vieton ja asuinpaikan kuin kielellisen, kulttuurisen tai uskonnollisen eron kautta”, Alava sanoo.

Hänen lastensa mukaan ilmiötä ei huomaa koulussa lainkaan.

”Kaikki ovat hyviä kavereita keskenään koulussa, eli se jakautuminen tapahtuu vasta koulupäivän jälkeen.”

Valleriani ja Alava kertovat, että vanhempien keskinäinen kieli- ja kulttuurirajat ylittävä oleskelu on oikeastaan hätkähdyttävän vähäistä. Kielikynnys tuntuu olevan aikuisille paljon korkeampi kuin lapsille.

”Isompi työ korvien välissä on meillä vanhemmilla kuin lapsilla”, Valleriani sanoo.

”Lapsemme ovat syntyneet monikieliseen elämään toisin kuin me. Se on verrattavissa älypuhelimiin, kuinka lapset melkein syntyvät ne kädessä, ja meidän pitää vain hyväksyä se.”

Alava on samaa mieltä.

”Suomea huonosti osaavan vanhemman kylään kutsuminen on suomalaisille jotenkin poikkeuksellisen vaikeaa. Lopulta ollaan niin pidättyväisiä”, Alava arvioi.

”Toivottavasti lapsemme oppivat toisenlaisiksi.”

He pitävät kaupungin leikkipuistoja, koulujen oheistoimintaa ja urheiluseuroja tärkeinä kohtauspaikkoina, joissa voi tutustua muihin vanhempiin. Valleriani toivoo, että kaupunki ottaisi vielä enemmän vastuuta yhteisöllisyyttä lisäävän toiminnan järjestämiseksi.

”Leikkipuistot voisivat saada kaupunginosan yhteisenä tekemispaikkana suuremman merkityksen.”


Rusthollarin leikkipuistossa Puotinharjussa on kahdentoista maissa hiljaista. Päiväuniaika, tuumaa Diana Teever.

Hän on tullut poikansa Danielin, 4, sekä ystävänsä Ludmila Smorodinan ja Jeanin, 5, kanssa Rusthollariin viettämään kevätpäivää.

Teeverin ja Smorodinan kodeissa puhutaan venäjää, joka on myös poikien äidinkieli. Päiväkodissa pojat puhuvat suomea, ja valtaosa pienen päiväkodin lapsista onkin suomenkielisiä.

Teever kertoo, että hänen lapsensa ovat ujoja puhumaan ylipäätään mitään.

”Isompi ei puhunut mitään ennen kuin täytti kolme vuotta, jolloin hän myös meni tarhaan. Sitten hän alkoi puhua sekä venäjää että suomea, ja molemmat kielet ovat yhtä vahvoja.”

Teeverin vanhempi lapsi on 11-vuotias. Hänen paras ystävänsä on kiinalainen, ja lapset puhuvat keskenään englantia. Kieliympäristön monipuolistuminen on niin luonnollista, että sitä ei tule edes ajateltua arjessa, Teever kertoo.

Latviasta Suomeen seitsemän vuotta sitten muuttaneen Smorodinan mielestä Suomessa on olennaista oppia suomen kieli ja suomalainen kulttuuri. Hänelle on kuitenkin tärkeää, että Jean oppii kunnolla puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan myös äidinkieltään venäjää.

”Haluan, että Jean opiskelee myös lisää englantia, että hän voi sitten isompana matkustaa paljon. Elämä on helpompaa, kun osaa kieliä.”


Tutkimusten mukaan äidinkielen opettelu kotimaisen kielen rinnalla edistää oppimista ja ajattelukykyä. Siksi vieraskielisiä vanhempia kannustetaan nykyään puhumaan lapsille kotona rikasta äidinkieltä, kertoo Helsingin kaupungin pedagoginen asiantuntija Satu Koistinen.

”Yhdenkään lapsen suomen tai ruotsin taito ei muutu upeaksi, jos oma äidinkielen taito ei kehity. Perusopetusta tai muita kunnallisia palveluita ei voida antaa kaikilla eri äidinkielillä, mutta äidinkielen osaaminen mahdollistaa myös suomen ja ruotsin oppimisen.”

Kielitietoisuus on varhaiskasvatuksen trendisana, joka tarkoittaa, että varhaiskasvattajat sanallistavat tekemistä selkeästi ja tarkasti.

”Ei sanota, että ota toi tuolta ja pistä se tonne, vaan että ota punainen auto ja laita se ruskeaan koriin.”

Vieraskielisiä varten kehitetyt tukitoimet, kuten kuvakortit sekä laulut ja leikit, helpottavat myös suomenkielisten lasten oppimista, jos heillä on ollut vaikeuksia kielellisessä kehityksessä.

”Tutkimuksista on selvinnyt hälyttäviä merkkejä siitä, että lasten sanavarasto supistuu kaikkialla Suomessa. On epäilty, että se johtuu esimerkiksi kulttuurin visualisoitumisesta ja kuvallistumisesta. Monikieliset lapset tuovat kieliasian keskiöön, mikä on hyvä asia”, Koistinen sanoo.

Lapsille useiden kielten oppiminen on Koistisen mukaan suuri ylpeydenaihe. Huoli suomen kielen rapautumisesta on hänestä turha.

”Suomen kieli voi oikein hyvin, ja nämä uudet sukupolvet kasvattavat puhujien määrää. He ovat uskomaton resurssi.”

Helsinki kokosi viime vuonna maahanmuuttajien kasvatukseen ja koulutukseen liittyviä toimia mittavaan ohjelmaan. Siinä päätettiin pitkästä listasta toimia, joilla pyritään esimerkiksi lisäämään vieraskielisten lasten osallistumisastetta varhaiskasvatuksessa ja parantamaan myös vanhempien kielitaitoa.

Suomea opetetaan nykyisin esimerkiksi leikkien ja laulujen avulla jo leikkipuistojen avoimissa ryhmissä.

Kielten opetuksen merkitys kasvaa Helsingissä kaikilla lapsilla ja nuorilla, koska kaupunki on tällä valtuustokaudella sekä aikaistanut vieraan kielen opiskelua ensimmäiselle luokalle että lisännyt kaksikielistä opetusta, esiopetusta ja varhaiskasvatusta.

Vieraskielisten lasten määrä on seikka, joka otetaan huomioon koulujen rahoituksessakin. Se kuuluu siis perusteisiin, joilla koulu voi saada positiivisen diskriminaation määrärahaa eli hivenen suuremman määrän euroja oppilasta kohden.

Vieraskielisten lasten määrän kasvu vaatii enemmän myös varhaiskasvattajilta, kertoo varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opettaja Riitta Hakkarainen.

Kommunikointi vieraskielisten lasten ja heidän perheidensä kanssa voi viedä totuttua enemmän aikaa. Nopeasti huikatut muistutukset ovella saattavat mennä ohi suomen kieltä huonosti tuntevilta huoltajilta.

Päiväkotien rooli kielellisen ja kulttuurisen kotoutumisen paikkoina kasvaa. Suomalaisen kulttuurin ja perinteiden opettaminen on tärkeää, mutta kaikkien kielten ja kulttuurien tutkiminen ja kunnioittaminen kohentaa lasten minäkuvaa, joka taas auttaa oppimisessa ja koulumenestyksessä, Hakkarainen sanoo.

Se näkyy esimerkiksi erikielisten sanojen ja laulujen oppimisena sekä erilaisten juhlapyhien huomioimisena päiväkodeissa.

”Lapsen kotikielen ja kulttuurin pitäisi näkyä varhaiskasvatuksessa, jotta lapsesta kasvaa kokonainen ihminen. Se ehkäisee myös syrjäytymistä ja radikalisoitumista, kun lapsen ei tarvitse valita itselleen tärkeiden asioiden väliltä. Kulttuurit eivät ole toisiaan pois sulkevia.”

Suomalaisten työntekijöiden taas täytyy tulla tietoisemmiksi kulttuuristaan ja sen vaikutuksista omaan ajatteluun ja toimintaan.

”Joudumme miettimään omia arvoja ja asenteita, ja joskus niitä pitää muuttaa. Se on iso asia etenkin vanhemmille varhaiskasvattajille”, Hakkarainen kertoo. Hänen mukaansa olennaista on tarjota lapsille ajankohtaista tietoa maailman moninaisuudesta.

Esimerkkinä Hakkarainen kertoo tapauksen, jossa lapset vierailivat kotitalojen pihalla ja ryhtyivät pohtimaan, millaisissa taloissa muualla maailmassa asutaan.

”Eräs hoitaja sanoi, että melkein mainitsi afrikkalaiset savimajat, kunnes tajusi, että se on vanhentunut käsitys. Pitää olla hereillä, ettei pidä yllä yksisilmäisiä, stereotyyppisiä mielikuvia.”

Varhaiskasvatuksen ongelma Helsingissä on pätevän henkilökunnan puute, Hakkarainen sanoo. Kaupungin tavoitteena on saada kaikki lapset varhaiskasvatuksen piiriin, mutta se vaatisi päiväkotipaikkojen lisäämistä ja enemmän henkilökuntaa.


Monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä eläminen vaatii vanhemmilta poistumista omalta mukavuusalueelta.

Alava ja Valleriani pitävät silti nykyistä yhteiskuntaa parempana kuin ennen. Erilaisuuden lisääntyminen lisää myös sen hyväksymistä.

”Koen sen helpottavana henkäyksenä, että asuinalueella on monenlaisia ihmisiä eri taustoista”, Alava sanoo.

Vanhemmat toivovat, että heidän lapsensa voisivat kasvaa entistä moninaisempaan yhteiskuntaan joustavasti ja avoimin mielin, kenties aiempia sukupolvia rennommin. Muutosta vastaan pyristely vain lisää pelkoa ja ahdistusta kaikissa kieli- tai kulttuuritaustasta riippumatta.

”Toivoisin, että lapsemme olisivat muutosmyönteisiä, koska silloin heidän on helpompi elää. Muutoksen pysäyttäminen tai hidastaminen on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Oma elämä helpottuu, kun pystyy muuttamaan tilanteen itselleen eduksi”, Valleriani sanoo.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Australialais­agenttien testi sota­harjoituksessa ”muutti kaiken” – Reuters selvitti, miten epäilyt Huawein laitteiden tieto­turvasta alkujaan heräsivät

    2. 2

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    3. 3

      Pyöräliitto vaatii vaarallisen kaapelisuojan kieltämistä: Viikonlopun vakavaa onnettomuutta kuvataan ”viimeiseksi niitiksi”

    4. 4

      ”Tämä kohtaus pitäisi näyttää jokaisessa elokuvakoulussa” – Game of Thrones -fanin innostuneesta heitosta tuli netti-ilmiö

    5. 5

      Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli Kaljakellunnan kieltämisestä: ”Pitääkö jonkun oikeasti päästä hengestään?”

    6. 6

      Kuka viritti Itävallan oikeisto­populistiselle varaliitto­kanslerille ansan ja miksi? HS:n suomentamalla videolla näkyy, miten ibizalaisella huvilalla käyty keskustelu eteni

    7. 7

      Marraskuussa 2001 Afganistanissa vangittu ”Amerikan taleban” John Walker Lindh pääsee torstaina vankilasta

    8. 8

      Multasormia vaanii yllättävä vaara: huolimaton mullan käsittely voi aiheuttaa keuhkokuumeen

    9. 9

      Kaksi pyöräilijää loukkaantui sairaala­kuntoon törmättyään järeään kaapeli­suojaan Töölössä

    10. 10

      Espoo saattaa saada hallitusneuvotteluissa jättipotin: Pitkään unelmoitu kaupunkirata olisi kuin metro

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Australialais­agenttien testi sota­harjoituksessa ”muutti kaiken” – Reuters selvitti, miten epäilyt Huawein laitteiden tieto­turvasta alkujaan heräsivät

    3. 3

      Kaksi pyöräilijää loukkaantui sairaala­kuntoon törmättyään järeään kaapeli­suojaan Töölössä

    4. 4

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    5. 5

      Pyöräliitto vaatii vaarallisen kaapelisuojan kieltämistä: Viikonlopun vakavaa onnettomuutta kuvataan ”viimeiseksi niitiksi”

    6. 6

      Halla-aho kommentoi Perus­suomalaisten nuorten mahdollista avustusten menetystä: Järjestössä on ihmisiä, jotka ovat väärässä puolueessa

    7. 7

      Juha Sipilä voi joutua vastentahtoisesti ottamaan valtionvarainministerin salkun – mutta ministeriksi saattaa nousta myös todellinen yllätysnimi päivänpolitiikan ulkopuolelta

      Tilaajille
    8. 8

      Historiallisen hyvä uutinen: Helsingin liikenteessä kuoli joka vuosi kymmenittäin jalankulkijoita, mutta sitten muutama päätös muutti kaiken

      Tilaajille
    9. 9

      Äiti kulki kaksivuotiaan lapsensa perässä Hoplopin leikkivälineissä Vantaalla ja järkyttyi: ”Likaa ei voinut olla huomaamatta”

    10. 10

      Kun tytär kaipasi halausta, isä tarjosi lenkkitossuja – Näin rakkauden kielierot rakentavat muureja ihmisten välille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    5. 5

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    8. 8

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    9. 9

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    10. 10

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    11. Näytä lisää