Kaupunki

”He ovat tulleet tänne katteettomien lupausten perusteella” – Suomi houkuttelee tutkijoita ja maksaa heidän koulutuksestaan miljoonia, muttei osaa pitää heistä kiinni

Suomessa valmistuneilta ulkomaisilta tohtoreilta puuttuu yleensä yhteydet yrityksiin. ”He ovat tulleet tänne katteettomien lupausten perusteella”, sanoo Tieteentekijöiden liiton Johanna Moisio. Yksi lähtöpasseja Suomesta pelänneistä on fyysikko Maja Vučkovac.

Suomalaiset korkeakoulut houkuttelevat aktiivisesti ulkomailta huippututkijoita väittelemään tohtoreiksi Suomessa. Se on osa opetusministeriön kanssa päätettyä kansainvälistymisen strategiaa.

Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen (Eta) ulkopuolelta tuleville luvataan palkkaa, tutkimusrahoitusta ja huippuosaamista. Sitten heistä ei kuitenkaan osata pitää kiinni. Viime vuosina sadat tohtorintutkintonsa tehneet ulkomaiset tutkijat ovat lähteneet Suomesta.

”He ovat tulleet tänne katteettomien lupausten perusteella. Maa ei olekaan valmis pitämään heitä tai auttamaan saamaan työpaikkaa yrityksistä”, sanoo Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio.

”Tämä on tiedepolitiikan kuumimpia kysymyksiä.”

Pääkaupunkiseudulla Aalto-yliopiston uusista tohtoreista oli viime vuonna ulkomaisia jo liki neljä kymmenestä. Helsingin yliopiston valmistuneista tohtoreista puolestaan on nyt runsas viidennes ulkomailta tulleita.

Korkeakoulutetut osaajat olisivat sitä työperäistä maahanmuuttoa, jota Suomen on erityisesti eduskuntavaalien alla hoettu tarvitsevan lisää. Käytännössä sadat ulkomailta Suomeen jo saadut tuoreet tohtorit jäävät kuitenkin valmistuttuaan yksin.

Heillä ei juuri ole yhteyksiä yrityksiin. Usein korkeakoulut joko lähettävät heidät suoraan matkoihinsa tai tarjoavat muutaman kuukauden pätkätöitä.

Lopulta EU:n ja Etan ulkopuolelta tulleet joutuvat pelkäämään tutkijan työhön kytkeytyvän oleskelulupansa menettämistä.

Suomesta on Tieteentekijöiden liiton tietojen mukaan lähtenyt pelkästään vuosina 2005–2016 noin 660 ulkomaista tutkijakoulutettua. Suomen Akatemian selvitys kertoo, että vuonna 2016 joka kolmas Suomessa valmistunut tohtori oli ulkomainen.

Tällä vuosikymmenellä ulkomaan kansalaiset ovat tehneet Suomessa vuosittain yli 300 tohtorin tutkintoa.


Moision johtama ammattiliitto edustaa korkeakoulutettuja. Siksi hätääntyneet ulkomaiset tohtorit ottavat tilanteessaan usein yhteyttä Tieteentekijöiden liittoon.

Yksi nuorista tutkijatohtoreista istuu jakkaralla Espoon Otaniemessä teknillisen fysiikan laitoksen keittiössä.

Serbiasta Aalto-yliopistoon tulleen Maja Vučkovacin, 31, alaa on pehmeiden aineiden fysiikka, erityisesti pintojen kastuminen. Hän kertoo, millaisia olivat viikot helmikuussa 2018 ennen tutkinnon valmistumista.

Vučkovacille oli kertynyt useita oleskelulupia: ensin tilapäinen vuoden lupa, sitten vuoden ja sen jälkeen kahden vuoden jatkoluvat.

Valmistumisen hetkillä hän mietti, mitä tapahtuisi, jos tutkimukseen liittyvä työsopimus ehtisi päättyä ja myös oleskeluluvan peruste katoaisi.

”Pelkäsin. Työhön liittyvät patentit eivät olleet valmistuneet. Tutkimusrahoitusta olisi ollut, mutta pelkäsin, että tutkinto ei valmistukaan määräajassa ja joudun pois maasta.”

”Se oli turhauttavaa, ja olin pettynyt. Se oli niin pienestä kiinni.”

Vučkovacin kaltaisten ulkomaisten nuorten tutkijoiden määrä on Tieteentekijöiden liiton mukaan kaksinkertaistunut Suomessa. Uusimmat tiedot ovat vuosilta 2010–2017.

Suurin osa tulijoista saapuu viideksi vuodeksi tekemään väitöskirjaansa. Kattavia tietoja tulleiden tohtorikoulutettavien määristä ei kuitenkaan ole saatavissa.

Maahanmuuttoviraston oleskelulupatilastoissa ei erotella heitä muista tutkijan luvan saaneista. Puutteelliset tiedot tekevät epäluotettavia myös Tilastokeskuksen laatimista maahanmuuttajien koulutustilastoista.

Viime syksynä esimerkiksi Helsingin yliopistossa aloitti 560 tohtorikoulutettavaa. Heistä 135 oli ulkomaisia. EU:n ulkopuolelta tulijoita oli 93.

”Heitä on houkuteltu Suomeen. Tutkijanpaikat pannaan kansainväliseen hakuun ja luvataan monipuolista rahoitusta ja huippututkimusympäristöä”, Moisio sanoo.


Ennen ammattiliittoa Moisio kertoo työskennelleensä kolmetoista vuotta opetus- ja kulttuuriministeriössä. Hän on ollut työstämässä korkeakoulujen kansainvälistymislinjauksia.

Tohtoriksi valmistumisen jälkeistä työuraa Suomessa ei ole Moision mukaan mietitty järjestelmällisesti.

Ellei työputki aukea korkeakoulussa tai yrityksessä, osaajat joutuvat oleskelulupapyöritykseen, joka on Moision sanoin ”järjetön” ja vaatii ”hervottomasti” hallinnollista työtä.

Vučkovac sai ensimmäisen kimmokkeensa Aalto-yliopistossa opiskeluun serbialaisesta sanomalehdestä.

”Suomalaiset tutkijat olivat aloittamassa alaani liittyvän tutkimuksen. Etsin netistä avointa tohtorinkoulutuspaikkaa ja pääsin lopulta samaan ryhmään, josta olin lukenut lehdestä.”

Vučkovac aloitti Aallossa vuoden 2013 tammikuussa. Teknillisen fysiikan laitoksen johtajan, professori Matti Kaivolan kannalta Vučkovacin ja hänen kaltaistensa tulo on välttämättömyys.

Viime vuonna Kaivolan laitoksessa koitti käänne: enemmistö tohtorikoulutettavista on nyt ulkomaisia. Laitoksesta valmistuu vuodessa noin 30 tohtoria. Samalla suomalaiset jatko-opiskelijat ovat alkaneet vähetä.

”On rahoituksen kannalta pakon sanelemaa löytää huippurahoitetuille hankkeille tekijöitä.”

Suomessa ei ole enää vuosikymmeneen ollut tarkoitus, että valmistuvat tohtorit jäisivät töihin pääasiassa yliopistoihin. Joka toisen heistä olisi määrä työllistyä yritykseen tai julkisille aloille.

Suomen Akatemian tuoreen raportin mukaan silti vain runsas neljännes kaikista töissä olevista tohtoreista työskentelee yrityksissä. Varsinkaan valmistuneilla ulkomaisilla tohtoreilla ei juuri ole yhteyksiä Suomessa toimiviin yrityksiin.

Kaivolan mielestä vastuu ongelman syntymisestä ja ratkaisusta on kuuluu osin myös yliopistoille.

”On useita tapauksia, joissa valmistuneille on tullut ajolähtö Suomesta. On hölmöä, että koulutimme huippuasiantuntijan, joka sitten löysi työn esimerkiksi Saksasta.”


Samaa sanoo tutkijoiden oleskeluluvista vastaavan Maahanmuuttoviraston tulosaluejohtaja Anna Hyppönen.

Tohtoreiden asettumista Suomeen helpottaa jonkin verran lainsäädäntö, joka muuttui viime syksynä. Nyt työpaikan löytämiseen on aikaa vuosi. Siinä tapauksessa, että tohtori pystyy osoitettamaan pystyvänsä elättämään itsensä.

Oleskeluluvan voi saada myös ryhtymällä yrittäjäksi. Tutkijan oleskeluluvalla ei kuitenkaan saa ryhtyä muihin töihin.

”Toivoisin, että kontakteihin panostettaisiin jo väitöskirjaa tehdessä – luotaisiin kontakteja, jotta voisi työllistyä Suomessa”, Hyppönen sanoo.

Fysiikan laitoksen johtaja Kaivola ihmettelee, minkälainen on Suomen liiketoimintasuunnitelma.

”Yhteiskunta ja me yliopistoissa teemme liian vähän sen eteen, että ulkomaisia valioaivoja houkuteltaisiin pysymään Suomessa.”

Tieteentekijöiden liiton Moisio arvioi, että yksi tohtorin tutkinto maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 70 000–100 000 euroa. Esimerkiksi Vučkovacin neljän vuoden kuukausipalkka oli bruttona noin 2 500 euroa.

Kustannuksia lisäävät mahdolliset laboratoriotyöt ja osallistuminen kansainvälisiin konferensseihin.

Varovaisenkin arvion mukaan näiden ulkomaisten tohtoreiden kouluttaminen on jo maksanut miljoonia euroja.

Suomessa ei vielä puhuta tuhansista vaan pikemminkin tuhannesta ulkomaille lähtevästä ulkomaisesta huippututkijasta.

Siksi nyt olisi Moision mielestä hyvä aika kehittää vieraskielisille nuorille tutkijoille suunnattua koulutusta.

Korkeakoulutetuimpien jäämistä Suomeen voisi hänen mukaansa edistää muun muassa lisäämällä tohtoreiden koulutukseen mahdollisuuden työskennellä yrityksissä.

Esimerkiksi Suomen Akatemian kautta voisi rahoittaa pääsyä yliopistojen ulkopuoliseen työelämään.

Maja Vučkovacin elämästä on kadonnut pelkästään serbialaisia tutkijoita viisi. Useat hänen Suomessa tuntemansa tuoreet tohtorit ovat saaneet jatkopaikan muualta.

Vučkovacinkin olisi pitänyt ”lähteä itsenäistymään” Aalto-yliopistosta. Aallossa on periaate, että nuoren tutkijan tulee kerryttää tieteellisiä ansioitaan muualla.

”Mutta ohjaajani taisteli, että sain jatkopaikan Aallosta. Kehitimme uutta tekniikkaa, johon haettiin projektirahoitusta ja tarvittiin valmiiksi aiheeseen perehtynyttä tutkijaa.”

Nyt töitä on vuoden loppuun. Vučkovac on myös aloittanut Suomessa parisuhteen, jonka perusteella hänellä olisi mahdollisuus hakea oleskelulupaa perhesiteiden perusteella.


Suomea pitäisi silti osata. Vaatimus on Vučkovacin mukaan yleensä kirjattu työnhakuilmoituksiin. Suomen kansalaisuuden saaminenkin edellyttäisi riittävää suomen kielen taitoa.

Helposti kymmentuntisiksi venyvien tutkimuspäivien keskellä ei ole ollut mahdollista lähteä kieliopintoihin.

”Oppitunti alkaa kello 16, mutta en voi jättää menossa olevia testejä kesken. Se on ihan keskellä päivää. Yritän nyt kuitenkin tosissani oppia suomea.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Australialais­agenttien testi sota­harjoituksessa ”muutti kaiken” – Reuters selvitti, miten epäilyt Huawein laitteiden tieto­turvasta alkujaan heräsivät

    2. 2

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    3. 3

      Pyöräliitto vaatii vaarallisen kaapelisuojan kieltämistä: Viikonlopun vakavaa onnettomuutta kuvataan ”viimeiseksi niitiksi”

    4. 4

      Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli Kaljakellunnan kieltämisestä: ”Pitääkö jonkun oikeasti päästä hengestään?”

    5. 5

      ”Tämä kohtaus pitäisi näyttää jokaisessa elokuvakoulussa” – Game of Thrones -fanin innostuneesta heitosta tuli netti-ilmiö

    6. 6

      Kuka viritti Itävallan oikeisto­populistiselle varaliitto­kanslerille ansan ja miksi? HS:n suomentamalla videolla näkyy, miten ibizalaisella huvilalla käyty keskustelu eteni

    7. 7

      Multasormia vaanii yllättävä vaara: huolimaton mullan käsittely voi aiheuttaa keuhkokuumeen

    8. 8

      Marraskuussa 2001 Afganistanissa vangittu ”Amerikan taleban” John Walker Lindh pääsee torstaina vankilasta

    9. 9

      Espoo saattaa saada hallitusneuvotteluissa jättipotin: Pitkään unelmoitu kaupunkirata olisi kuin metro

    10. 10

      Kaksi pyöräilijää loukkaantui sairaala­kuntoon törmättyään järeään kaapeli­suojaan Töölössä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Australialais­agenttien testi sota­harjoituksessa ”muutti kaiken” – Reuters selvitti, miten epäilyt Huawein laitteiden tieto­turvasta alkujaan heräsivät

    3. 3

      Kaksi pyöräilijää loukkaantui sairaala­kuntoon törmättyään järeään kaapeli­suojaan Töölössä

    4. 4

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    5. 5

      Pyöräliitto vaatii vaarallisen kaapelisuojan kieltämistä: Viikonlopun vakavaa onnettomuutta kuvataan ”viimeiseksi niitiksi”

    6. 6

      Halla-aho kommentoi Perus­suomalaisten nuorten mahdollista avustusten menetystä: Järjestössä on ihmisiä, jotka ovat väärässä puolueessa

    7. 7

      Juha Sipilä voi joutua vastentahtoisesti ottamaan valtionvarainministerin salkun – mutta ministeriksi saattaa nousta myös todellinen yllätysnimi päivänpolitiikan ulkopuolelta

      Tilaajille
    8. 8

      Historiallisen hyvä uutinen: Helsingin liikenteessä kuoli joka vuosi kymmenittäin jalankulkijoita, mutta sitten muutama päätös muutti kaiken

      Tilaajille
    9. 9

      Äiti kulki kaksivuotiaan lapsensa perässä Hoplopin leikkivälineissä Vantaalla ja järkyttyi: ”Likaa ei voinut olla huomaamatta”

    10. 10

      Kun tytär kaipasi halausta, isä tarjosi lenkkitossuja – Näin rakkauden kielierot rakentavat muureja ihmisten välille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    5. 5

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    8. 8

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    9. 9

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    10. 10

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    11. Näytä lisää