Kaupunki

Miksi Helsinki ei ota oppia halpojen asuntojen reseptin löytäneestä Wienistä? Asiantuntijat vastaavat

Pääkaupunkiseudulla valtion tuella rakennettujen vuokra-asuntojen vuokrataso on lähes kolminkertainen Wienin tuettuihin vuokra-asuntoihin verrattuna.

Miltä kuulostaisi viiden euron neliövuokra pääkaupungin keskustassa?

HS kertoi pääsiäisenä Itävallan pääkaupungin Wienin laajasti hehkutetusta asuntopolitiikasta. Asumismenot kasvavat eurooppalaisissa pääkaupungeissa vauhdilla, mutta Wien on säilyttänyt vuokratason nousun kohtuullisena.

Syy on kaupungin päätöksessä rakentaa erittäin paljon sosiaalista asumista.

Lue lisää: Miltä kuulostaisi viiden euron neliövuokra pääkaupungin keskustassa? Wien keksi, miten asuminen pysyy halpana

Wieniin rakennettavien uusien tuettujen vuokra-asuntojen vuokrakatto on vain reilut viisi euroa neliöltä. Suomen pääkaupunkiseudulla valtion tuella rakennettujen vuokra-asuntojen keskimääräinen vuokrataso oli viime vuonna vajaat 13 euroa neliöltä.

Suora hintojen vertailu on vaikeaa, koska toisin kuin Suomessa, ylläpitokulut eivät sisälly Wienissä vuokriin. Selvää on kuitenkin, että Wienin tuki sosiaaliselle asumiselle laskee monien kaupunkilaisten asumiskustannuksia.

Voisiko Wienin-malli tuoda helpotusta myös Helsingin asuntomarkkinoille? HS kysyi asiaa kolmelta asiantuntijalta.

Tuukka Saarimaa: Halpoja vuokra-asuntoja ei koskaan riitä kaikille

”Ei ole olemassa taikatemppuja, joilla Helsinkiin voitaisiin saada Wienin kaltaista edullista asumista noin vain”, sanoo Aalto-yliopiston kaupunkitalouden apulaisprofessori Tuukka Saarimaa.

Hän muistuttaa, että Wienin neliövuokrat eivät kerro koko totuutta siitä, mitä asuminen todelli­suudessa maksaa.

”Kaupungin vuokra-asuntojen kohtuuhintaisuus ei synny tyhjästä.”

Kyse on siis poliittisista valinnoista: siitä kuinka paljon veronmaksajien tulee osallistua toistensa asumisen rahoittamiseen.

Wien linjasi viime vuoden lopussa, että kaikesta uudesta asuntotuotannosta kaksi kolmasosaa pitää olla sosiaalista asumista, jossa vuokrataso on säännelty. Saarimaa toteaa, että kaupungin omistamat vuokrasäännellyt asunnot ovat toki Wienissä halpoja, mutta tämä on tulonsiirto kaikilta veronmaksajilta niille onnekkaille, jotka saavat edullisen asunnon.

Wieniläiset kotitaloudet ja yritykset maksavat 0,5 prosenttiyksikköä tuloistaan asuntoveroa, jolla tuetaan vuokra-asuntojen rakentamista. Lisäksi tuetut vuokra-asunnot rakennetaan lähes aina kaupungin omille tonteille, jotka siis ovat myös veronmaksajien yhteistä omaisuutta.

Mutta onko verovarojen käyttö rakentamiseen sitten ongelma, jos lopputuloksena joka tapauksessa on halpaa asumista?

Saarimaan näkemyksen mukaan tuettuihin vuokra-asuntoihin perustuva asuntopolitiikka näyttää tasa-arvoisemmalta kuin on. Edullisia vuokra-asuntoja ei nimittäin kuitenkaan koskaan riitä kaikille niitä haluaville. Vähintään yhtä epätasa-arvoinen on hänen näkemyksensä mukaan Helsingin hitas-järjestelmä.

”Asumisen hintaa voidaan alentaa vain rakentamalla paljon, paljon lisää vapaarahoitteisia asuntoja. Kun valtio ohjaa tukea rakentamiseen, on sattumanvaraista, kuka saa hyödyn.”

Vapaarahoitteisten asuntojen syntymistä voitaisiin Saarimaan mukaan edelleen helpottaa Helsingin seudulla vähentämällä sääntelyä esimerkiksi asemakaavoissa. Hän kiittelee Helsinkiä siitä, että autopaikkanormeja pyritään nyt helpottamaan.

Aiemmin autopaikkojen vähimmäismäärästä on määrätty kaavoituksessa, mutta nyt muutamilla uusilla asuinalueilla kokeillaan mallia, jossa rakennuttajat voivat itse päättää pysäköintipaikkojen määrän arvioimansa kysynnän mukaan. Se saattaa Saarimaan mukaan johtaa rakentamisen kasvuun, mikä saattaa epäsuorasti alentaa asuntojen hintoja.

Mitään takeita tästäkään ei ole, koska houkuttelevilla asuinalueilla rakennuskustannuksilla ei ole mitään tekemistä hintatason kanssa.

”Helsingissä rakennetaan hyville paikoille aivan liian vähän asuntoja. Ja asuinrakennukset ovat liian matalia. Kerroksia pitäisi tehdä tuntuvasti enemmän”, Saarimaa kehottaa.

Hannu Rossilahti: Haetaan mallia vaikka 1900-luvun aravalainoista

Toisin kuin Saarimaa, Hannu Rossilahti on sitä mieltä, että valtion tukemia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pitäisi saada aikaan nykyistä huomattavasti enemmän. Rossilahti on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ylijohtaja ja siis tietyssä mielessä virkansakin puolesta Wienin-mallin kaltaisen asuntopolitiikan kannalla.

Jos Saarimaan näkemyksille voidaan yleisesti ottaen sanoa löytyvän enemmän tukea poliittisen kentän oikealta laidalta, Rossilahden julkisen vallan toimintaa painottava näkemys saa tukea vasemmalta.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannon lisäämisestä on sovittu esimerkiksi valtion ja kuntien välisissä maankäytön, asumisen ja liikenteen mal-sopimuksissa, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei tavoitteisiin päästä. Ongelmana on se, että rakennuttajien riveistä isot toimijat ovat siirtyneet vapaarahoitteiselle puolelle viime vuosina, Rossilahti sanoo.

”Edullisista vuokra-asunnoista on jatkuvasti niukkuutta. Siksi isosta joukosta pieni- ja keskituloisia tulee väliinputoajia. He eivät pääse valtion tukemiin vuokra-asuntoihin, eivätkä he pysty ostamaan omaakaan.”

”Vaihtoehtojen vähäisyys on heille ongelma. Näillä nykyisillä tavoilla asiat eivät ratkea.”

Tälle joukolle tarvitaan Rossilahden mielestä uusia vaihtoehtoja eli uusia rahoitustuotteita. Yhtenä esikuvana voisi olla 1940-luvun lopulla kehitetty henkilökohtainen aravalaina, jonka valtio myönsi kotitalouksille. Lainan takaisinmaksuaika oli 25 vuotta. Tällä mallilla syntyi 450 000 uutta omistusasuntoa 1950-luvun alusta vuoteen 1996 asti.

”Uudistunut malli voisi olla sellainen, jossa asukas panisi omia säästöjään 10–15 prosenttia asunnon hinnasta. Hän ottaisi pankilta ensisijaista lainaa 30–35 prosenttia yhtiölainaa varten. Loppuosalle eli runsaalle puolelle yhtiölainasta asukas saisi valtiolta täytetakauksen. Mallissa pitäisi olla sellaiset säädökset, joilla estettäisiin mahdollisuudet keinotella”, Rossilahti korostaa.

Kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon pullonkaula on Rossilahden mielestä vieläkin tonttipula. Siksi valtio voisi jo harjoittamansa vuokra-asuntotuotannon lisäksi hankkia ja vuokrata tontteja.

”Kun ARA hyväksyy vuokrakohteen lainoittamisen ja rakentaminen on käynnistymässä, Valtion asuntorahasto voisi ostaa tontin ja vuokrata sen edullisesti kiinteistölle”, Rossilahti ehdottaa.

Myös osuuskunta-asunnot ovat Rossilahden mielestä yksi vaihtoehto, joka helpottaa kohtuuhintaisten asuntojen pulaa. Osuuskuntamalleja on monenlaisia, mutta yksinkertaistettuna kyseessä on omistusasumisen ja vuokra-asumisen välimuoto. Asukas maksaa prosenttiosuuden asunnon kokonaiskustannuksista ja saa näin elinikäisen oikeuden asua osuuskunnan asunnossa. Lisäksi asukas lyhentää osuuskunnan lainaa maksamalla osuuskunnalle vuokraa.

Anni Sinnemäki: Lisää tontteja ja niille kaikenlaisia koteja

Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaispormestarin Anni Sinnemäen (vihr) näkemykset solahtavat jonnekin Saarimaan ja Rossilahden väliin.

Hän uskoo, että ratkaisu asuin­kustannusten nousun hillitsemiseen on rakentaa mahdolli­simman paljon asuntoja, kaiken­laisia asuntoja. Mitään yksittäistä taikatemppua asuinkustannusten laskemiseksi ei siis hänenkään näkemyksensä mukaan ole olemassa.

”Kaupunki on linjannut, että joka vuosi pitäisi valmistua 7 000 uutta asuntoa. Tavoitteeseen ei ole vielä päästy, mutta parina viime vuonna määrä on jo noussut 5 000:een.”

Kysyntä on Sinnemäen mukaan hyvin moninaista, ja siihen pitää myös vastata. Erilaisille asuntokunnille pitää tarjota vaihtoehtoja, niin omistus- kuin vuokra-asuntoja ja sekä yksiöitä että perheasuntoja.

Helsingissä säädeltyä, valtion tukemaa tuotantoa on kaikesta asuinrakentamisesta ollut yleensä noin neljäsosa kaikista asunnoista, joskus vähän vähemmän, Sinnemäki kertoo. Tänä ja ensi vuonna vuokra-asuntoja valmistuu selvästi enemmän.

”Meidän täytyy katsoa tarkasti, minkälaisia määräyksiä Helsingillä on. Asemakaavojen pysäköintinormit uudistettiin jo Hernesaaressa ja Hakaniemenrannassa. Se tietää sitä, että autopaikan tarvitsijat maksavat pysäköintipaikasta aiheutuvat kustannukset.”

Kaavoituksessa on Sinnemäen mukaan tavoitteena hakea tasapainoa niin, ettei kaupunki säätele liikaa.

”Mutta samalla täytyy olla takeet siitä, ettei arkkitehtuurin ja rakentamisen laatu huonone.”

Samalla tavalla kaupungin omissa hankkeissa Sinnemäki haluaa tavoitella huolellisella suunnittelulla hyvän arkkitehtuurin ja kohtuullisen hintatason yhdistelmää.

”Helsinki on lisännyt asuntokaavoitusta reippaasti, mutta koko prosessissa on vielä petrattavaa. Tontin luovutukseen on saatava kaavoitettua enemmän uusia, rakennuskelpoisia asuntotontteja, jotta alan toimijoiden kesken syntyy kilpailua. Helsinki tarvitsee myös uusia toimijoita asuntorakentamisen markkinoille.”

Rakennusalalla kapasiteetti on nykyisin täysin käytössä.

”Kun suhdanteet hiipuvat muualla maassa, tekijöitä on saatavissa Helsingin seudulle lisää. Helsingin täytyy jatkaa yhtä suurin asuntotuotannon tavoittein tulevaisuudessakin.”

”Samalla isona haasteena on toteuttaa vaatimukset vähäpäästöisestä rakentamisesta”, Sinnemäki muistuttaa.

Oikaisu 6. toukokuuta kello 13.39: Viiden euron vuokrakatto koskee Wienissä uusia asuntoja. Rajausta ei ensin mainittu kirjoituksessa. Juttuun on täydennetty, että Wienin ja Suomen pääkaupunkiseudun vuokrien suora vertailu kirjoituksessa mainittujen tilastojen pohjalta on vaikeaa, koska Wienissä vuokriin eivät sisälly ylläpitokustannukset.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Päävalmentaja Jalonen hermostui venäläisten kritiikkiin

    2. 2

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    3. 3

      ”Ennen kehotin ostamaan. Enää en sitä tekisi”, sanoo Suomen johtava sisustusstailisti

    4. 4

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    5. 5

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    6. 6

      Formulamestari James Hunt kuoli sydänkohtaukseen

      Tilaajille
    7. 7

      Äänestyspaikat ovat avoinna: Näin HS seuraa EU-vaaleja Suomessa ja Euroopassa

    8. 8

      HS:n Sami Kero on ikuistanut edelliset Leijona-fanien tori­juhlat: ”Heti voiton jälkeen siellä on tosi aavemainen tunnelma”

    9. 9

      HS:n eurovaalikone: Etsi oma ehdokkaasi ja lue täältä kysymysten taustat

    10. 10

      Marko ”Mörkö” Anttila sai oman kannatuslaulun, asialla Arttu Wiskarin bändi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    2. 2

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    3. 3

      ”Painajainen”, ”Jalonen loi keskikentälle suon, johon Venäjä jumittui” – Venäjän media pettyi tappioon, mutta kehui Suomen joukkuetta

    4. 4

      Leijonat iski MM-kiekon loppuotteluun, tänään vastassa Kanada – ”Tuntui, että tuli tehtyä jotain hienoa”

    5. 5

      Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista

    6. 6

      Ruotsin mediassa ylistetään Suomea ja Jukka Jalosta: ”Hän on muuttanut veden viiniksi”

    7. 7

      Lääketiede käänsi kelkkansa homesairauden suhteen – Haaskaako Suomi satoja miljoonia korjaamalla ja purkamalla rakennuksia?

      Tilaajille
    8. 8

      ”Ennen kehotin ostamaan. Enää en sitä tekisi”, sanoo Suomen johtava sisustusstailisti

    9. 9

      HS:n eurovaalikone: Etsi oma ehdokkaasi ja lue täältä kysymysten taustat

    10. 10

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    10. 10

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää