Itä-Euroopan romanit ovat löytäneet keskustakirjasto Oodista levähdyspaikan, kirjastonjohtajalle sataa ”pöyristyttävän rasistista” palautetta

Sitä osattiin aavistella jo ennen keskustakirjasto Oodin avautumista: Itä-Euroopan romanit löytävät paikan, aivan niin kuin he olivat löytäneet Postitalossa aiemmin sijainneen Kirjasto 10:n, eivätkä kaikki pidä siitä.

Palautetta alkoi talvella sadella erilaisia kanavia pitkin kirjaston johdolle ja Helsingin kaupungille aina pormestaria myöten, kertoo Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaarahttps://www.hs.fi/haku/?query=anna-maria+soininvaara.

”Palautteita tuli kymmeniä. Osa niistä oli pöyristyttävän rasistisia. Viestien sisältämä totaalinen ymmärtämättömyys oli järkyttävää. Emme voineet uskoa, että ihmisistä voidaan puhua näin”, Soininvaara kertoo.

Keskustelu lähti vyörymään, etenkin kun aihe löysi sosiaalisen median. Soininvaaran mukaan viesteissä taivasteltiin muun muassa sitä, kuinka romanien saatetaan antaa istua pehmeillä sohvilla ja kuinka he toisivat mukanaan luteita.

”Viestit alkoivat monesti samalla tavalla: ’teillä on kaunis talo, mutta nyt se on pilalla’. Lasten vanhemmilta tuli huolestuneita kyselyitä luteista”, Soininvaara kertoo.

Luteita ei kuitenkaan ole ollut.

Soininvaaran mukaan palautemyrsky on kevään myötä laantunut. Jonkin verran sitä tulee yhä. Tiheintä se oli talven pakkasilla. Oodi avautui 5. joulukuuta, ja romanit tulivat Oodiin lämmittelemään. Soininvaara kertoo, että heitä saattoi olla Oodissa samanaikaisesti kymmeniä, jopa parisataa.

Luku on suuri, mutta suhteellisesti pieni: Oodissa käy päivittäin keskimäärin 8 000 ihmistä. Lauantai on päivistä vilkkain 10 000:lla asiakkaalla, ja maanantai hiljaisin 5 000 asiakkaalla. Iltaisin Oodissa on yhtäaikaisesti noin 1 000 asiakasta.

Lue lisää: Keskellä lattiaa retkottaa venäläinen mies, seinustalla päivystää Jussi Parviainen – Helsingin Oodia mainostettiin kirjastoksi, mutta siitä tuli Hoplop ja kasa yllätyksiähttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006069312.html

Romanien suureen lukumäärään talvella löytyi selitys: Diakonissalaitoksen ylläpitämä ja Helsingin kaupungin tukema, liikkuvalle väestölle tarkoitettu päiväkeskus Hirundo menee kiinni iltapäivällä kello 16, ja heille tarkoitettu hätämajoitus avautui vasta kello 22.

”Hirundon ja hätämajoituksen aukiolojen väliin jäi muutaman tunnin mittainen tauko, joksi ajaksi romanit tulivat Oodiin lämmittelemään”, Soininvaara sanoo.

Hirundossa liikkuva väestö, joista valtaosa on Itä-Euroopan romaneja, voi hoitaa päivittäisiä asioitaan kuten syödä eväitä, käydä suihkussa, pestä pyykkiä ja käyttää internetiä. Hirundosta romanit saavat myös sosiaali- ja terveyspalveluiden neuvontaa.

Viestit tilanteesta Oodissa tavoittivat kaupungin päättäjät. Helsingin kaupunki lisäsi rahallista tukeaan Hirundolle, jonka turvin se saattoi olla avoinna päivisin pitempään. Se näkyi Oodissa heti: romanit lämmittelivät keskustakirjaston sijasta Hirundossa.

Myös hätämajoituksen aukioloaikoja säädettiin, kertoo yhteisötyöntekijä Taru Perämäki https://www.hs.fi/haku/?query=taru+peramakipäiväkeskus Hirundosta.

”Talviaikaan asiakkaat päästettiin illalla aikaisemmin sisään ja aamuisin he saivat jäädä pidempään”, Perämäki kertoo.

Sörnäisissä toimivasta Hirundosta käsin ylläpidetään myös Kalliossa Alppikadulla sijaitsevaa toimipistettä. Romanit voivat siellä kello 16–20 välillä esimerkiksi käydä suihkussa ja pestä pyykkiä.

”Romanien Oodissa käynnit ovat huomattavasti vähentyneet, kun heillä on ollut mahdollisuus viettää enemmän aikaa meidän palveluissamme”, Perämäki sanoo.

Tapahtui myös jotakin muuta ja odottamatonta, Soininvaara kertoo, kun vuorovaikutusta Oodin ja Hirundon välillä lisättiin. Hirundosta saatiin tulkkeja, joiden välityksellä romanien kanssa käytiin keskustelua muun muassa niin kutsutusta ”turvallisen tilan periaatteesta”.

Turvallisen tilan periaate sisältää ajatuksen kaikille avoimesta tilasta, johon kuuluvat myös kaikille yhteiset säännöt. Nämä periaatteet ja säännöt ovat koko suomalaisen kirjastolaitoksen peruskivi, ja nyt nämä periaatteet ja säännöt selostettiin myös Helsingissä viipyvälle Itä-Euroopan romaniyhteisölle.

”Hirundossa pidettiin kokous, jossa he kävivät keskenään läpi näitä asioita. Romaniyhteistö päätti, etteivät he enää tule Oodiin. Yhtenä päivänä heitä ei sitten enää ollutkaan yhtään täällä”, Soininvaara kertoo.

Taru Perämäki kertoo, että Hirundossa järjestetään aika ajoin yhteisökokoontumisia, joihin romanien lisäksi osallistuu Hirundon työntekijöitä, tulkkeja ja kaupungin henkilöstöä eri toimialoilta. Mainitussa kokouksessa oli läsnä juuri kaupunginkirjaston henkilöstöä.

Taru Perämäki kertoo, että romanit vastaanottivat oodilaisten viestin kahdella tavalla: osa heistä ymmärsi kirjaston käytön periaatteet, osa loukkaantui käsitettyään tilanteen niin, ettei heitä haluta Oodiin.

”Molempia oli. Mutta kyllä suurimmasta turhautumisesta nyt ollaan päästy yli. Katsotaan, mitä kesä tuo taas sitten tullessaan.”

Oodissa käyvistä Itä-Euroopan romaneista suurin osa on nuoria naisia. Soininvaara kertoo ymmärtävänsä myös heidän äänenkäytöstään kumpuavaa kritiikkiä: ”Heistä lähtee ääntä, kun he esimerkiksi puhuvat kännykällään lapsilleen sinne jonnekin.”

Soininvaaran mukaan äänenkäytöstä on romanien kanssa keskusteltu. Samoin kuin siitä, ettei hiusten ja vaatteiden peseminen WC-tilojen lavuaareissa ole toisia kunnioittavaa: ”Peseytyminen ei ole sallittua.”

Toukokuun aikana yksittäisiä Itä-Euroopan romaneja on jälleen jonkin verran näkynyt Oodissa, sen jälkeen kun heille kohdistettu hätämajoitus jokavuotiseen tapaan vappuna sulki ovensa.

Linjastaan Oodi ei Soininvaaran mukaan aio tinkiä: ”Olemme avoinna kaikille on meidän viesti.”