1990-luku mullisti Helsingin yöelämän

Ravintola Corona muuttaa pian Eerikinkadulta, jonka jälkeen 1990-luvun aloittaneista ”trendibaareista” jäljellä ovat entisillä sijoillaan enää Uudenmaankadun Café Bar n:o 9 ja Korkeavuorenkadun Maxill.

Julkaistu: , Päivitetty:

”Hyvä! Biljardipallojen kolinaa ja ihmisten mölinää!”

Laulaja Niko Ahvonen testaa ääniä ravintola Corona Baarin & Biljardin aulassa Helsingin Eerikinkadulla. Taustalta kuuluu baarin ääniä. Tämä alkaakin olla viimeisiä kertoja, kun ravintolassa tehdään soundcheckia, sillä Corona muuttaa. Ravintolakokonaisuus sulkeutuu 19. kesäkuuta.


Kiinteistönomistaja jalostaa talon hotelliksi. Coronan, Kafe Moskovan ja Dubrovnikin muuton myötä palanen Helsingin ravintolahistoriaa kokee jälleen muutoksen: 1990-luvun alussa alkaneen ravintolailmiön lipunkantajista enää Café Bar n:o 9 ja Maxill ovat alkuperäisillä paikoillaan – tai ylipäänsä olemassa.

1990-luvun alussa Helsingin kantakaupungin ravintola- ja baaritarjontaan tuli jotakin aivan uutta. Tummien kalusteiden, valkoisten pöytäliinojen, pöytiintarjoilun ja ovimiesten asema alkoi rakoilla ja pian näytti siltä, että se olisi kokonaan ohi.

Aivan näin ei käynyt, mutta perinteiset ”suljetut”, vähän hankalasti lähestyttävät ravintolat ja jotkin kaupungissa jo pitkään toimineet brittityyppiset pubit saivat rinnalleen baareja, joihin oli aiempaa helpompaa käydä sisään.

Pian niitä alettiin kutsua ”trendibaareiksi”.

Maassa oli lama, pankki- ja kauppahuoneistoja tyhjeni, ja niihin asettui ”mies ja hana” -tyylisiä baareja. Helsinginkadulla sijaitseva Soittoruokala Roskapankki otti nimensä pankkikriisin ajan ilmiöstä.

Samanaikaisesti toisaalla, vuosina 1991–1993, Ullanlinnassa, Kampissa ja Töölössä avautui viisi ravintolaa, jotka olivat edelläkävijöitä ja joita seurasi jono muita: Korkeavuorenkadun Maxill, Uudenmaankadun Bar, Eerikinkadulle avatut Helmi sekä Corona Baari & Biljardi, ja Museokadun KuuKuu.


Ne olivat ”mies ja hana” -baareja tasokkaampia kalustukseltaan, valikoimaltaan ja palvelultaan. Juomien lisäksi tarjottiin ruokaa tai pikkuruokaa, hinnat olivat perusbaareja korkeammat, mikä toi sisään halutunlaisen asiakaskunnan: nuorehkot ja laatutietoiset kaupunkilaiset.

”Markka on meidän portsari”, lanseerasi yksi Coronan perustajista, edesmennyt Kari Pulkkinen Coronan politiikan. Oluttuoppi maksoi markan tai kaksi enemmän kuin ”mies ja hana” -baareissa, eikä ovelle tarvittu miestä.

”Se oli hienoa aikaa”, lausahtaa yrityskauppakonsultti Ari Larnemaa. Hänen Actival-yrityksensä oli mukana monen 1990-luvulla aloittaneen ravintolan synnyssä.

”Koko Uudenmaankadun ilmiö on tullut meidän työpöydän kautta.”

Uudenmaankadun itäpuolella olivat sijainneet Kultainen Härkä ja Pikku Havanna. Katu oli ilmeeltään synkähkö kantakaupungin läpiajoväylä, jolle luonteen antoi ohikulkuliikenne. Nyt mainittujen kapakoiden tilalle asettuivat Barin lisäksi sen jälkeläiset, Erkki Kallungin ja Stiina Kuisman perustamat Bahia (1995) ja Café Bar n:o 9 eli ”Ysibaari” (1996).


Osin niiden kanssa samanaikaisesti syntyivät Annankadun Lost & Found (1996–2011), Bar Soda (1996–2002) ja Bahian tiloihin asettunut Liekki (2001–2002). Alueen klubeista ”ison Havannan ” Erottajankadulla korvasi Kerma (1997–2004).

”Se oli baaritoimintaa sivistyneemmällä tavalla. Ne olivat kivoja pieniä paikkoja, joiden idea oli ’simple is beautiful’. Oli tuoreita ideoita, hyviä nimiä vetämässä niitä, hyviä naamoja, jotka antoivat kasvot ravintoloille. He kutsuivat jengit paikalle, ja jengit tuli. Uudenmaankatu oli kuuma”, Ari Larnemaa sanoo.

Ilmiöllä oli taloudellinen perusta. Ydinkeskustan liikehuoneistojen vuokrataso oli jyrkästi noussut. Ravintoloitsijat hakeutuivat keskustasta hiukan ulommas, esimerkiksi juuri Ullanlinnaan, Uudenmaankadun Kampin puoleiselle laidalle tai Töölöön.

”Keskustan vuokrat alkoivat hipoa pilviä, ja oli siirryttävä piirun verran sivuun. City-ilmiö oli tuttu Lontoosta, laidat alkoivat saada sielläkin yrittäjiä. Jengi tuli Helsingissäkin, se ei ollutkaan niin korkea se ylämäki.”

Erottajan ylämäki toi asiakkaat Uudenmaankadulle ja Annankadulle. Kalevankadun ja Simonkadun hintojen nousu ajoi asiakkaita Eerikinkadulle ja Korkeavuorenkatu syvälle Ullanlinnaan. Korkeavuorenkadulla sijaitsevan Maxillin perustaja ja ravintoloitsija Alexander Gullichsen käyttää Larnemaan tapaan Lontoo-vertausta, mutta eri merkityksessä.

”Tehtiin Pravda liian korkealla profiililla, mentiin millenniumin ansaan. Ennen it-kuplan puhkeamista vallitsi hillitön optimismi. Ajateltiin, että kohta Helsingistä tulee melkein lontoomainen kaupunki”, Gullichsen sanoo.


Hän puhuu vuonna 2000 Eteläesplanadille yhdessä yhtiökumppaninsa Björn Hammarin kanssa avaamastaan ravintola Pravdasta, joka meni sittemmin nurin. Sama kaksikko perusti ennen Pravdaa jo ravintola Pulpin Sanomataloon, joka sekin kaatui piakkoin.

”Suurin syy Pravdan kaatumiseen oli kärsimättömyys. Asetettiin tuotolle liian suuria odotuksia. Kun se ei sitten tehnyt toivottua tuottoa, teimme konseptille nopeita liikkeitä, jotka hämmensivät asiakkaita. Pulpin liikepaikka oli suhteessa investointiin huono. Paikka ei ollut valmis, asiakasvirta ja ravintola eivät kohdanneet”, Gullichsen sanoo.

Vuonna 2002 Hammar ja Gullichsen jakoivat ravintolansa niin, että edellinen piti Pravdan ja jälkimmäinen vuonna 1992 perustetun Maxillin. Cadde Gullichsen, miksi Maxill on pärjännyt?

”Maxillissa on tehty johdonmukaisesti työtä vakioasiakkaiden kanssa. Minä ja muu henkilökunta juttelemme heidän kanssaan paljon, olemme heidän kanssaan. Vakiovieraiden osuus on liikevaihdossa iso. Teemme töitä heidän ehdoillaan”, Gullichsen sanoo.

Gullichsenin mukaan Maxillin parasta aikaa ovat aina laskusuhdanteet: ”Nousun aikana syntyy uusia ravintoloita, joita ihmiset lähtevät katsomaan. Matalasuhdanteen aikana he palaavat tuttuun ja turvalliseen Maxilliin. Tämä on on jatkuvaa aaltoliikettä.”

Jos haluaisi lähteä baarikierrokselle 1990-luvulle, paljon ei olisi jäljellä. Esimerkiksi 1991 Museokadulla aloittanut KuuKuu vaihtoi konseptiaan baarista ruokaravintolaksi vuonna 2008. KuuKuu oli edellä mainittujen kaltainen, vähän boheemi baari, joka eli paljolti synergiassa läheisen Q-Teatterin kanssa.

KuuKuun omistaja Asta Nurmilaukas kertoo, että muutoksen ajankohta oli onnistunut. Hänen toisen ravintolansa, Töölönkadulla sijaitsevan ravintola Kuun remontin valmistuttua ravintolan palon jälkeen vuonna 2007 baarimaisen KuuKuun niskaan alkoi hengittää yhä kiristynyt tupakkalaki.

”Annoin KuuKuun olla pubina tai olohuoneena, kunnes tuli lisää sääntöjä, joiden myötä tupakointia piti koko ajan vähentää. Oli aika jättää hyvästit pubille”, Nurmilaukas kertoo. Nurmilaukas omistaa myös Töölöntorinkadulla sijaitsevan Café Tin Tin Tangon.

Myös yksi ensimmäisistä 1990-luvun uuden baarigenren edustajista, ravintola Helmi, on mennyttä. Helmen perustivat Eerikinkadun sisäpihalle Jyrki Sukula, Henri Hietanen ja Mikko Leisti. Ravintola avautui 1993, ja ”aidon” Helmen pani lopullisesti pussiin sen viimeiseksi jäänyt ravintoloitsija Jussi Kivi vuonna 2015.

Helmi jatkoi vielä jonkin aikaa samalla nimellä, mutta eri konseptilla. Bileiden aika oli ohi.

”Oma talo pihan perällä oli se juju. Juoma, ruoka ja bailaaminen. Se oli sukupolvikokemus”, Leisti määrittelee ravintolan idean.

Helmi oli herkkusuiden ja juhlijoiden suosiossa. Ravintola piti omia juhliaan, lisäksi ulkopuoliset järjestivät klubi-iltoja sekä erilaisten kaupungilla meneillään olleiden tapahtumien ja taidenäyttelyiden jatkoja.

”Tietysti Jyrkin ruoka. Selkeästi uuden, modernin näköiseksi suunniteltu ravintola kalusteineen ja valaisimineen. Ravintolan suunnittelivat sisustusarkkitehti Petra Majantie ja Taideteollisen korkeakoulun oppilaat. Kaikki tehtiin sen hetken kykyjen parhaalla mahdollisella osaamisella”, Leisti sanoo.

Uudenmaankadun ja Annankadun ravintolat ja baarit ovat tulleet ja menneet. Ekin baarin tilalla jatkanut Bar Tapasta, Bahia ja sen tilalla ollut Liekki, Erottajalle Uudenmaankadulta muuttanut Havanna, sen tilalle tullut Kerma, Lost & Found, Bar Soda . . . Niitä on turha enää etsiä.


Taideteollisen oppilastyönä syntynyt linjakas Erottaja on sekin nykyisin Karaokebar Erottaja.

Yksi on pitänyt pintansa: Café Bar n:o 9 seisoo yhä vuonna 1993 Uudenmaankatu 9:n kiinteistöön asettuneilla jaloillaan. Asiakaskunta on lähiseudun lounastajia lukuun ottamatta vaihtunut, samoin omistaja, mutta ilme ja toimintatapa ovat pysyneet samana.

”Ei ovimiestä, ei teipattuja ikkunoita. Tehtiin vähän trendikkäämpää baaria, jossa voi syödä ja juoda samaan aikaan, kun tapaa ystäviä. Syöt helpommin, syöt paremmin”, määrittelee Stiina Kuisma, Erkki Kallungin kanssa toinen ”Ysin” perustajista.

Kuisma ja Kallunki olivat tutustuneet Keskuskadulla, Rautatalon Cafe de Columbian tiloissa sijainneessa Cafe Nouveaussa. Cafe Nouveaun lopetettua 1990-luvun alussa asiakaskunnasta moni siirtyi Kuisman ja Kallungin perässä Uudenmaankadulle.

Ysibaarin 25 vuoden ikä on alalla harvinaisuus. Esimerkiksi kun Bar Soda lopetti vuonna 2002, toimittuaan Uudenmaankadun ja Annankadun kulmauksessa kuutisen vuotta, Toni Rantasen kanssa ravintolan perustanut Timi Uskali lausui HS:lle: ”Kuusi ja puoli vuotta on ihan tarpeeksi. Trendiravintoloiden keskimääräinen elinkaari on vain kolme vuotta.”


Café Bar n:o 9:n ravintoloitsija vaihtui vuonna 2000. Kuisma ja Kallunki siirtyivät pyörittämään ravintola Toria Fredrikintorille, ja Ysibaarin ostivat Markku Lavonius, Mika Levälampi, Jari Sandvik ja nykyinen ravintoloitsija Niklas Engblom.

”Menestys ruokkii menestystä. Ei kukaan halua tyhjään baariin. Helposti lähestyttävyys, palvelun mutkattomuus läpi koko konseptin, hinnoista lähtien. Kiinteistönomistajan maltillinen vuokrapolitiikka ”, Engblom sanoo.

Esimerkiksi Annankadun ravintola Bar Sodan tappoi kiinteistönomistajan äkillinen iso vuokrankorotus.

Eerikinkadun Corona Baari & Biljardi etsii nyt uusia tiloja. Kokonaisuuteen kuuluvat Coronan viereinen Kafe Moskova, alakerran Dubrovnik Lobby & Lounge ja elokuvateatteri Kino Andorra.

Omistajanelikko Aki Kaurismäki, Mika Kaurismäki, Erkki Lahti ja Risto Pulkkinen pyörittävät myös Nykytaiteen museossa sijaitsevaa Kiasma Café’ta.

On laskettu, että Helsingin kantakaupungin baarit ovat vaihtaneet omistajaa tai vähintään nimeään ja toimintakonseptiaan keskimäärin kolmen vuoden välein. Lyhytikäisimpiä ovat olleet yökerhot.

”Miksi me ollaan vielä hengissä? Ehkä siksi, että tänne on helppo tulla. Tämä on meidän [omistajien] näköinen paikka, turvallinen, tiedät minne tulet ja mitä on odotettavissa”, Lahti sanoo Eerikinkadun kokonaisuudesta.

1990-luvun alun vuokrataso oli Helsingin kantakaupungissa uuden ajan trendibaarien nousulle suotuisa. Niiden jalanjälkiin ovat astuneet monet jälkeläiset, kuten Kampin Bar Loose tai Kallion Loosister, Rytmi tai Sivukirjasto.

Yrityskauppojen konsultilla Ari Larnemaalla on ajatus: ”Pitäisikö palata takaisin siihen vanhaan aikaan, kun Helsinki näytti suuntaa muille kaupungeille?”

”Nyt Turussa ja Tampereella on enemmän ravintoloita asukasta kohti kuin Helsingissä. Täällä on palattu takaisin kovaan aikaan. Vuokrat ovat muissa kaupungeissa halvemmat, opiskelijoita on enemmän, sunnuntaisin saa ruokaa useammasta paikasta määrällisesti kuin Helsingissä”, Larnemaa sanoo.

”Tampereet, Oulut ja Turut seurasivat Helsingin perässä. Nyt Helsinki on jäämässä jälkeen. Taistelu ravintolamaailmassa on täällä liian rankkaa. Monet kuolevat liian nopeasti eivätkä asiat kehity.”


Oikaisu 18.5. klo 20.19: Tekstissä kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Eerikinkadun Corona sulkeutuu 16. kesäkuuta ravintolan muuttaessa. Oikea päivämäärä on 19. kesäkuuta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

    2. 2

      Kulta-Leijonilla takana uneton yö, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    3. 3

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    4. 4

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    5. 5

      Kuka oikeastaan on satuhahmo Mörkö? Kylmyyden levittäjän voi nähdä naisten välisen seksin vastustajana

    6. 6

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    7. 7

      Mikä selittää Eero Heinäluoman valtaisan äänivyöryn? Professori löytää kolme syytä

    8. 8

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    9. 9

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    10. 10

      Tästä rakennuksesta saa hakea tavaraa niin paljon kuin haluaa ympäri vuorokauden

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

    4. 4

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    5. 5

      Kulta-Leijonilla takana uneton yö, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    6. 6

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    7. 7

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    8. 8

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    9. 9

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    10. 10

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    8. 8

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    9. 9

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    10. 10

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    11. Näytä lisää