MAINOS:

Kesätarjous! HS Digi 5,95€/kk vain tänään. Tilaa nyt! Aikaa tehdä tilaus:

Kaupunki

Suomessa on 603 kerrostalo­lähiötä, ja niistä monesta on syytä olla huolissaan, kertoo tuore tutkimus

Ensin kerrostalo­lähiöissä oli kaikki hyvin. Sitten tuli lama, jonka jäljet näkyvät yhä. Samalla kun työttömyys lähiöissä kasvaa, koulutustaso laskee. Nyt uusi hallitus haluaisi tehdä asialle jotain.

Lähiöiden huonosta maineesta on tullut todellisuutta.

Julkisuudessa lähiöiden ongelmista on keskusteltu 1970-luvulta asti, mutta aiemmin niiden kehityksestä ei ole ollut valtakunnallista tutkimustietoa.

Tutkija Mats Stjernbergin tuore kaupunkimaantieteen väitöskirja kuitenkin osoittaa, että julkisuudessa esitetyille huolille on aihetta. Stjernberg väitteli perjantaina Helsingin yliopistolla suomalaisten lähiöiden kehityksestä vuosina 1990–2010.

Väitöskirja käsittelee 1960–1970-luvuilla rakennettuja kerrostalolähiöitä. Etenkin Helsingissä on myös hyvinvoivia alueita, mutta tutkimuksen mukaan suurin osa lähiöistä taantuu sosiaalisesti ja taloudellisesti ympäri maata: Työttömyys on muita asuinalueita korkeammalla, tulo- ja koulutustaso matalammalla. Tutkimusten mukaan tällaisilla alueilla myös sairastetaan keskimääräistä enemmän ja kuollaan muita nuorempina.

Lähivuosina kehityksestä on tulossa entistä suurempi ongelma, Stjernberg sanoo.

1960–1970-luvuilla rakennetut kerrostalolähiöt muodostavat kolmanneksen koko Suomen rakennuskannasta. Nyt talot ovat tulossa käyttöikänsä päähän.

Edessä on kalliit peruskorjaukset koteihin, jotka pärjäävät keskimääräistä huonommin asuntomarkkinoilla. Helsingissä remontteja kannattaa tehdä, mutta monilla muuttotappiopaikkakunnilla heiluu purkupallo.

Samalla huono-osaisuus kasautuu.

Antti Rinteen hallitus on tilanteesta huolissaan. Hallitusohjelmassa puhutaan segregaation torjumisesta ja lähiöiden kehittämisestä, monimuotoisen asukasrakenteen edistämisestä.

Uusia liikenneyhteyksiä ja kohtuuhintaisia asuntoja rakennetaan, lähidemokratiaa lisätään. Poikkihallinnollinen lähiöohjelma alkaa edistää asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta ja lisätä asuinalueiden elinvoimaa.

”Hallituksella on aika korkeita tavoitteita”, Stjernberg sanoo.

 

”En halua maalata piruja seinille, mutta en ole nähnyt oikeastaan missään sellaista kehitystä, että segregaatio olisi pysähtynyt.”

Yritetty on. Viimeksi vuonna 2010 Matti Vanhasen hallitus käynnisti poikkihallinnollisen lähiöohjelman. Sen tavoitteena oli ”lähiöiden kilpailukyvyn lisääminen sekä myönteiseen mielikuvaan perustuvan alueidentiteetin vahvis­taminen.”

Lähiöitä on kohennettu 1980-luvulta asti, ensin siistimällä taloja ja pihoja ja sitten kehittämällä palveluita.

Helsinki on harjoittanut 1960-luvulta lähtien järjestelmällistä sekoittamispolitiikkaa, jossa vuokra- ja omistusasuntoja on rakennettu vieretysten. Vielä ennen toista maailmansotaa kaupunki oli voimakkaasti eriytynyt, mutta sosiaalinen sekoittaminen tasoitti ihmisten ja alueiden välisiä eroja.

1990-luvulle asti Helsinki oli Euroopan vähiten eriytyneitä kaupunkeja. Sitten tuli lama.



Työttömyys yli kaksinkertaistui Suomessa 1990- ja 2010-lukujen välissä. Murros iski erityisen kovasti lähiöiden matalasti koulutettuihin asukkaisiin.

Ilman Helsingin harjoittamaa sekoittamispolitiikkaa alueiden eriytyminen olisi paljon nykyistä voimakkaampaa, kuten vaikka Turussa, jossa sekoittamista ei ole tehty.

Pelkällä kaupunkisuunnittelulla ei Stjernbergin mukaan alueiden välistä eriytymistä kuitenkaan ehkäistä.

”Jos siinä halutaan onnistua, on todella tärkeää että eri politiikkasektorit istuvat yhdessä alas pohtimaan ratkaisuja. Se ei ole pelkästään asuntokysymys vaan myös koulutus-, sosiaali- ja työllisyyspoliittinen asia.”

Stjernbergin mukaan etenkin hyvät koulut, varhaiskasvatus- ja nuorisopalvelut tasoittavat alueiden välistä eriarvoisuutta.

”Jos halutaan hidastaa eriytymiskehitystä, olisi tärkeää, että lapset ja nuoret saisivat hyvät edellytykset elämään asuinpaikasta riippumatta.”

Kaksi vuotta sitten Helsinki alkoi etsiä uusia keinoja ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Kaupunkistrategiaan kirjattiin Mukana-ohjelma, jolla kaupungin toimialat pyrkivät pysäyttämään ylisukupolvisen syrjäytymisen.

Kontulalaisille kolmasluokkalaisille taataan säännöllinen harrastus, Me-koulutoiminta ehkäisee syrjäytymistä Mellunmäessä, Malmilla ja Kannelmäessä. Meri-Rastilan perheet saavat tukea, jottei lastensuojelun asiakkuus periytyisi.

Varsinaisesti Helsingin koulut eivät ole eriytyneet, Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen sanoo.

”Meillä ei onneksi ole ollut vaikeuksia saada päteviä opettajia tai rehtoreita mihinkään kouluun. Voi sanoa, että kaikki koulut ovat hyviä kouluja, koska meillä on kaikissa niin hyvä henkilöstö.”

Pakarisen mukaan se on osin positiivisen diskriminaation, eli myönteisen erityiskohtelun määrärahan ansiota. Sen vahvistavat myös tutkimukset.

Määrärahaa myönnetään tietyille alueille sen mukaan, miten suuri osuus väestöstä on maahanmuuttaja­taustaisia ja mikä on alueen aikuisten työllisyys-, tulo-, ja koulutustaso.

Rahalla on saatu esimerkiksi pienennettyä luokkakokoja.

Nyt positiivisen diskriminaation määrärahaa aiotaan laajentaa myös kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin, aluksi lasten palveluihin.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansan mukaan tarkoituksena on saada haasteellisten alueiden neuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon lisää henkilökuntaa.

 

”Tiedetään, että meillä on suuria elintasoeroja. Lasten palvelut ovat erityisen tärkeitä, koska halutaan, ettei elämää viitoita se, millaiseen perheeseen on sattunut syntymään.”

Kaikkea kaupunki ei Vesikansan mukaan kuitenkaan voi ratkaista. Helsingin sosiaalipalveluissa näkyy, ettei perusturva ole riittävällä tasolla. Se ei riitä kattamaan asumiskustannuksia Helsingissä, vaan myös iso osa perustoimeentulotuesta käytetään asumiseen.

”Helsinkiläiset ovat tässä muihin nähden eriarvoisessa asemassa. Ratkaisujen tulisi tapahtua valtion tasolla.”

Lähiöissä asuu miljoona suomalaista. Jos he saisivat itse päättää, alueiden maine olisi luultavasti nykyistä parempi.

Tutkimusten mukaan lähiöiden asukkaat kokevat elämänsä paremmaksi kuin ulkopuoliset arvostelijat tulkitsevat.

”Tilastolliset ongelmat ja lähiöissä asuvien omat, myönteiset kokemukset eivät sulje toisiaan pois. Jos alue pärjää mittareilla huonosti, se ei merkitse että asukkaat olisivat automaattisesti onnettomia”, Mats Stjernberg sanoo.

Mutta lähiöiden maine oli pilalla jo ennen tilastollisia ongelmia.

1960-luvulla Suomeen rakennettiin puutarhakaupunginosien utopiaa. Maalta kaupunkiin muuttavalle väestölle oli saatava nopeasti kohtuuhintaisia asuntoja. Ajateltiin, että kerrostalolähiöissä yhdistyivät kaupungin ja maaseudun parhaat puolet. Uudet lähiöt symboloivat edistystä ja modernia, kaupungistuvaa yhteiskuntaa.

Moni elementtitaloihin muuttanut sai ensikosketuksensa juoksevaan veteen ja sisävessaan.

Julkisessa keskustelussa lähiöitä alettiin kuitenkin paheksua heti niiden valmistuttua. Alueita moitittiin palvelujen ja tekemisen puutteesta, rakennusten yksitoikkoisuudesta ja harmaudesta.

Lähiöiden asukkaat eivät voineet sen huonommin kuin muutkaan, mutta juurettomat maalaiset herättivät kantaväestön parissa kauhua.

”Samassa paikassa asui paljon nuoria. Nykyäänkin saattaa syntyä sellainen käsitys, että alue on epäilyttävä, jos sillä asuu paljon teini-ikäisiä”, Stjernberg sanoo.

Kielteinen uutisointi laski alueiden suosiota. Stjernbergin mukaan median antama kuva vaikutti lähiöiden kehitykseen. Alueet alkoivat kärsiä sosiaalisesta stigmasta ja niiden arvo asuntomarkkinoilla laski.

Sitten tuli 1990-luvun lama, joka teki ongelmista totta.

Suomessa on väitöskirjan mukaan 603 kerrostalolähiötä.

Lopullista totuutta määrästä ei välttämättä koskaan saada, koska määritelmä voi vaihdella. Esimerkiksi Kontula on niin suuri alue, että se rajautuu Stjernbergin väitöskirjassa kolmeen eri osaan.

Lähelle kaupungin keskustaa rakennettu lähiö voi myös lakata olemasta lähiö, kun kaupunki laajenee.

Se muuttuu kaupunginosaksi muiden joukossa, kuten esimerkiksi Herttoniemelle tai Roihuvuorelle on tapahtunut.

Sanna Vesikansan mukaan Myllypuro on hyvä esimerkki siitä, että pitkäjänteinen asunto- ja sosiaalipolitiikka voi vahvistaa alueen sosioekonomista asemaa.

”En sanoisi, että on pelkkää taantumista. Ollaan pystytty myös puuttumaan vaikeisiin asioihin.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suora lähetys: Tutkijat nostavat neljä murhasyytettä malesialais­koneen pudottamisesta

    2. 2

      Mies tuomittiin seitsemän vuoden vankeuteen viidestä raiskauksesta, raiskauksen yrityksestä ja 55 muusta rikoksesta

    3. 3

      Lappi-sarjan kuvaukset jäivät kesken, verottaja hakee tuotantoyhtiötä konkurssiin: ”Miten tuollaiseen sotkuun on mahdollista päästä”, sanoo päätähti

    4. 4

      Päivi Räsänen arvosteli kirkon Pride-yhteis­työtä, arkki­piispa vastaa Räsäselle: ”Kirkko on kaikkia varten”

    5. 5

      Miksi yksi tienaa toista enemmän? Tutkimusten mukaan tulo­erot selittyvät suurelta osin geeneillä, eikä lasta voi kasvattaa menestyjäksi

      Tilaajille
    6. 6

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    7. 7

      Kaikille tästä ei tule valon kesä: Ole itsellesi armollinen juuri nyt

    8. 8

      Mies kutsui alaikäisiä tyttöjä ostarilta kotiinsa Espoossa ja käytti heitä seksuaalisesti hyväkseen

    9. 9

      Lehtisaaressa makaa kivi, jonka tarkoitusta ei tunnu tietävän kukaan – Ainoa johtolanka on kiveen hakattu numerosarja

    10. 10

      Konkurssiin menneen Kone­pajan Brunon omistajat haukkuvat Bruce Oreckin toiminnan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    3. 3

      Konkurssiin menneen Kone­pajan Brunon omistajat haukkuvat Bruce Oreckin toiminnan

    4. 4

      Poliisit tutkivat tunteja kuolleen vauvan tapausta New Yorkissa, ensi­hoitajat totesivat lapsen jo kuolleeksi – vasta oikeus­lääkäri tajusi, että kyseessä oli nukke

    5. 5

      Miksi yksi tienaa toista enemmän? Tutkimusten mukaan tulo­erot selittyvät suurelta osin geeneillä, eikä lasta voi kasvattaa menestyjäksi

      Tilaajille
    6. 6

      Kun Riku Rantala halusi lahjoittaa Suomelle muovi­pussillisen rahaa, valtio keksi ohjeistaa kansalaisia lahjoituksista – Poliisihallitukselle tämä ei käynyt

    7. 7

      Suomalaisten keskipalkka kahdeksanneksi korkein Euroopassa, listaus näyttää 32:n maan palkkaerot

    8. 8

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    9. 9

      Kaikille tästä ei tule valon kesä: Ole itsellesi armollinen juuri nyt

    10. 10

      ”Kukkaisekonomi” Mari Männistö nousee Helsingin kulttuurijohtajaksi – vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat vastustivat päätöstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    3. 3

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    4. 4

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    5. 5

      1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

      Tilaajille
    6. 6

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    7. 7

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    8. 8

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    9. 9

      MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

    10. 10

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää