Helsinkiläinen Mesi Kissaniitty, 14, elää väärän suku­puolen kehossa ja vaatii, että poliitikot eivät pettäisi transnuoria

Kahden vuoden päästä helsinkiläinen Mesi Kissaniittyhttps://www.hs.fi/haku/?query=mesi+kissaniitty, 14, voi aloittaa hormonihoidot.

Ensin hänen on tosin käytävä vielä monta kertaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla eli transpolilla. Kahden lääkärin on vahvistettava diagnoosi transsukupuolisuudesta.

Jos diagnoosi tulee, 16-vuotiaana Kissaniityn murrosikä pysäytetään niin sanotulla blokkerihoidolla ja häneen aletaan pistää testosteronia. Se käynnistää äänenmurroksen. Parta alkaa kasvaa.

Passissa Kissaniittyn sukupuoli tulee näillä näkymin silti olemaan väärin, tyttö, kunnes hän täyttää 18.

Sukupuolen juridinen vahvistaminen, eli korjaaminen omaa sukupuolikokemusta vastaavaksi virallisissa rekisteritiedoissa, edellyttää Suomessa lääketieteellistä selvitystä. Lääkäreiden on todettava, että henkilö kokee pysyvästi kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja elää sen mukaisessa sukupuoliroolissa.

Lisäksi on oltava lisääntymiskyvytön ja täysi-ikäinen.

Aiemmin sukupuolen korjaaminen edellytti myös naimattomuutta, mutta vaatimus poistui tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulon yhteydessä vuonna 2017.

Suomen vuonna 2003 säädetty translaki on saanut moitteita muun muassa ihmisoikeusjärjestöiltä, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulta ja Suomen YK:n kidutuksen vastaiselta komitealta.

Lain uudistamista on vaadittu vuosia ja yritetty eduskunnassakin, viimeksi vuonna 2017.

Nyt Antti Rinteenhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinteen (sd) hallitus aikoo viedä uudistuksen loppuun. Hallitusohjelmassa luvataan erottaa lääketieteelliset hoidot juridisen sukupuolen korjaamisesta ja poistaa vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä.

Jatkossa sukupuolen juridinen vahvistaminen ei enää vaatisi raskasta lääketieteellistä prosessia.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat olleet hallitusohjelman kirjaukseen pääosin tyytyväisiä. Ne kuitenkin moittivat sitä, ettei oikeutta juridisen sukupuolen vahvistamisesta aiota ulottaa koskemaan alle 18-vuotiaita.

Uudella lainsäädännöllä ei siis ole Mesi Kissaniityn elämään vielä pitkään aikaan mitään vaikutusta.

Kissaniitty kertoi vanhemmilleen 11-vuotiaana, että on oikeasti poika.

Vuotta vanhempi kaveri oli puhunut hänelle transsukupuolisuudesta. Seurasi vimmattua googlaamista: Mikä on trans, kuinka tiedän olevani trans, oletko trans -testi.

Suomenkielistä tietoa oli huonosti tarjolla, englannin kielen taito kehittyi vauhdilla. Googlen käännösohjelma ei osannut sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin liittyvää sanastoa eikä vanhemmilta voinut kysyä, kun ei ollut vielä kertonut ajatuksistaan.

”Ajattelin, että tämä on niin iso juttu, että tästä pitää olla sataprosenttisen varma ennen kuin kertoo vanhemmille”, Kissaniitty sanoo. Hän päätti, että kertoisi asiasta vasta, kun olisi 14-vuotias.

”Meni ehkä kaksi viikkoa. Sitten päätin, että ’okei, nyt riitti’, ja tulin ulos kaapista.”

Nyt Kissaniityllä on takana vuosi transpolia. Tutkimuksia ei aloiteta alle 13-vuotiaille.

Lähetemäärät nuorten transsukupuolisuustutkimuksiin ovat kasvaneet nopeasti koko maailmassa.

Suomessa alaikäisten transnuorten diagnosoiminen aloitettiin vuonna 2011. Vuonna 2016 tutkimuksiin hakeutuneiden nuorten määrä nelinkertaistui aiempaan verrattuna.

Viime vuonna heitä oli noin 200, kolmannes kaikista transpolille hakeutuneista.

Tutkituista suunnilleen 9 prosenttia saa diagnoosin. Sellaisen voi saada, jos transsukupuolinen identiteetti on ollut olemassa vähintään kaksi vuotta, eikä se johdu mielenterveyden häiriöstä, intersukupuolisuudesta tai geneettisestä kromosomipoikkeamasta.

Usein transsukupuolisuuteen liittyy epämukavuus omasta anatomisesta sukupuolesta. Sitä kutsutaan kehoristiriidaksi tai kehodysforiaksi.

”Esimerkiksi suihkussa voi tulla dysforinen olo, kun näkee ne kohdat, jotka eivät ole oikein”, Kissaniitty sanoo.

Hän ei käynyt dysforian takia pitkään aikaan uimassa. Uimahalliin ei voi mennä vieläkään, mutta julkisella rannalla voi olla t-paidassa ja uimashortseissa.

Kesällä on tukalaa. Kissaniitty nukkuu vaatteet päällä lämpötilasta riippumatta. Rintakehän litistävä vaatekappale, binderi, on kuuma ja hiostava.

”Välillä on vaan niin paha dysforia, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin pitää sitä päällä.”

Myös muut ihmiset voivat aiheuttaa kehoristiriitaa sukupuolittamalla väärin esimerkiksi äänen perusteella. Niin sanottu sosiaalinen dysforia tekee myös vessassa käymisestä kiusallista.

”Aina ei jaksa mennä miesten vessaan, kun ei jaksa sitä tuijotusta”, Kissaniitty sanoo.

Kehodysforia voi aiheuttaa ahdistusta, masennusta, syömishäiriöitä ja muita mielenterveysongelmia. Nuorille sukupuolidysforiasta kärsiville on esitettyhttps://www.hs.fi/mielipide/art-2000006137017.html hoidoksi blokkerihoitoa, murrosiän pysäyttämistä tai lykkäämistä GnRH-analogeilla.

Blokkerihoidolla lykätään esimerkiksi Suomeen saapuneiden maahanmuuttajalasten murrosikää, joka saattaa alkaa voimakkaan stressin seurauksena liian aikaisin.

Transnuorille blokkereita ei kuitenkaan ole yleensä tarjolla, vaikka se voisi antaa lisäaikaa oman sukupuoli-identiteetin miettimiseen.

Mietittävää riittää. Sukupuoliajattelu määrittää muutakin kuin vessoihin ja uimahallien pukuhuoneisiin menoa. Mesi Kissaniityn passintarkastuksissa kestää kauan, koska viranomaisia on vakuuteltava siitä, että passi on oma.

Sukupuolella ei ole näennäisesti tekemistä kirjojen lainaamisen tai bussilla matkustamisen kanssa. Silti kirjastokorteissa ja bussilipuissa on sukupuolimerkintä.

Sukupuolen juridinen korjaaminen pitäisi Kissaniityn mielestä sallia kaikille iästä riippumatta. Vähintään tarjolla pitäisi olla kolmas juridinen sukupuoli.

Samaa mieltä ovat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavat Seta ja Trasek sekä ihmisoikeusjärjestö Amnesty.

Myös esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu, Väestöliitto, Lastensuojelun keskusliitto, Sateenkaariperheet ja Mannerheimin lastensuojeluliitto ovat ottaneet kantaa transnuorten itsemääräämisoikeuden vahvistamisen puolesta.

Jollei oikeutta juridisen sukupuolen korjaamiseen sallita alaikäisille tällä hallituskaudella, sitä ei sallita ikinä, Kissaniitty pelkää.

”Olen niin vihainen. Niin moni aktivisti on tehnyt niin paljon, mutta sitten kun lakiuudistus tulisi, taistelua pitäisi vieläkin jatkaa.”

Vaalikonevastausten perusteella vain muutama https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/eduskuntapuolueiden-puheenjohtajat-eivat-lampene-alaikaisten-sukupuolen-korjaamiselle-translain-uudistus-yhtena-helsinki-priden-teemoista/7458194eduskuntaryhmien puheenjohtajista sallisi sukupuolen juridisen korjaamisen alaikäisille.

Ajatusta kannattavat hallituspuolueiden puheenjohtajista vasemmistoliiton Li Anderssonhttps://www.hs.fi/haku/?query=li+andersson ja vihreiden Marhttps://www.hs.fi/haku/?query=maria Ohisalohttps://www.hs.fi/haku/?query=ia+ohisalo ja oppositiojohtajista vain kokoomuksen Petteri Orpohttps://www.hs.fi/haku/?query=petteri+orpo.

Alaikäisten sukupuolen juridista korjaamista vastustavien puoluejohtajien mukaan lapset eivät ole valmiita tekemään loppuelämään vaikuttavia ratkaisuja. Kristillisdemokraattien Sari Essayahhttps://www.hs.fi/haku/?query=sari+essayah perustelee kantaansa lasten kasvurauhalla.

Mesi Kissaniityn mielestä juuri sukupuolimerkinnän korjaaminen takaisi kasvurauhan, kun transnuorten ei enää tarvitsisi selittää sukupuoltaan vieraille aikuisille.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen Pride-viikko huipentuu Helsingissä lauantaina 29. kesäkuuta Pride-kulkueeseen. HS.fi seuraa kulkuetta ja päivän tapahtumia.    Oikaisu 28.6. kello 17.13: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, transpolilla tutkituista 75 prosenttia ei saa diagnoosia. Nuorten kohdalla diagnoosin saaneiden osuus on merkittävästi pienempi, vain noin 9 prosenttia ohjataan diagnoosin vahvistamiseen.