Kaupunki

Näkökulma: Ylikuormittuneita opiskelijoita kutsuttiin syöttöporsaiksi, mutta ehkä ensin olisi kannattanut vilkaista tilastoja

”Opiskelijoiden jaksaminen Suomessa on koetuksella. Tosiasia ei muutu, vaikka omat takavuosien opiskeluajat olisivat sujuneet kuin vettä vaan”, kirjoittaa HS:n kaupunkitoimittaja Valtteri Parikka, jonka yliopisto-opinnot ovat vielä kesken.

Harva tuntuu ymmärtävän, miten laaja ja vakava ongelma suomalaisten opiskelijoiden väsyminen on. Sen on osoittanut Suomen ylioppilas­kuntien liiton (SYL) kannanotosta ja HS:n asiaa käsitelleestä kolumnista leimahtanut keskustelu.

Koko soppa alkoi muhia heinäkuun ensimmäisenä päivänä, kun SYL julkaisi nettisivuillaan kannanoton, jossa kysyttiin, miksei opiskelijoilla ole oikeutta lepoon ja lomaan. Opiskelijoiden pitkään jatkuviin työ- ja opiskeluputkiin ratkaisuksi tarjottiin kannanotossa perustuloa.

Monet mediat, kuten Talouselämä ja Iltalehti, tulkitsivat kannanoton niin, että SYL vaatii opiskelijoille veronmaksajien kustantamaa, palkallista kesälomaa. Mutkat suoraksi vetävä tulkinta tulistutti sosiaalisessa mediassa – kuinka etuoikeutetuilla korkeakoulu­opiskelijoilla onkaan pokkaa?

Härkämäiset kierrokset keskustelu sai viimeistään sunnuntaina, kun HS:n Lontoon-kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä kirjoitti aiheesta satiirisen ja ilkikurisen kolumnin, joka oli otsikoitu ”Voi raukkaparkaa – hän on yliopisto-opiskelija”.

Opiskelijoiden jaksaminen Suomessa on koetuksella. Tosiasia ei muutu, vaikka omat takavuosien opiskeluajat olisivat sujuneet kuin vettä vaan.

Ylioppilaiden terveydenhoito­säätiön (YTHS) vuonna 2016 julkaiseman korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 44 prosenttia korkeakouluopiskelijoista ei kokenut henkistä hyvinvointiaan edes hyväksi.

Vastanneista 16 prosenttia kertoi kärsivänsä päivittäin uniongelmista, keskittymis­vaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta, ahdistuneisuudesta tai muista psyykkisistä oireista.

Kun tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2000, huolista johtuvaa unettomuutta, ylirasittuneisuutta tai muita psyykkisiä ongelmia oli 22,8 prosentilla vastaajista. Vuonna 2016 vastaava luku oli jo kasvanut 29,3 prosenttiin – siis lähes kolmannekseen.

Korkeakouluopiskelijoiden ja lukiolaistenkin uupumus on ollut 2000-luvulla kasvussa: ahdistuneisuus­oireita vuonna 2000 koki viikoittain 8,4 prosenttia, ja vuonna 2016 luku oli peräti 19 prosenttia.

Tutkimus tehdään neljän vuoden välein, ja trendi vaikuttaa olevan se, että sama kehitys jatkuu.

Jostain syystä somessa vellova keskustelu on saanut ikävältä ja halventavalta tuntuvia sävyjä. Opiskelijatoverini ovat olleet mykistyneitä siitä, miten tiedettyyn ongelmaan suhtauduttiin, kun se tuli esiin. Ratkaisu- ja asiakeskeinen keskustelu on jäänyt vähäiseksi. Erityisesti jo omat opiskelunsa selättäneestä väestöstä on kummunnut jupinaa siitä, että nuoriso valittaa turhasta. Vaikka tutkimustulokset osoittavat toista.

Se ei ole sinänsä uusi ilmiö. Jo 1990-luvun alussa vuorineuvos Martin Saarikangas nimitti nuorisoa pullamössöksi, koska he ovat saaneet kaiken liian helpolla. Ilmiö on esillä myös varusmies­palveluskeskustelussa: järjestään aina ennen marssit olivat pidempiä ja pakkaset kovempia.

Keskustelusta tuli nopeasti piikikästä. Esimerkiksi Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi jakoi Twitterissä HS:n kolumnin saatesanoilla, joissa hän vertasi opiskelijoita ”laiskanpulskeisiin syöttöporsaisiin”.
Jaksamisen vähättely ei tunnu järkevältä, koska ongelma on yhteiskunnallisesti merkittävä.

Mistä opiskelijoiden väsymys johtuu?

Ilmeinen selitys on se, että mielenterveys- ja jaksamisasioista puhutaan enemmän ja niitä diagnosoidaan tehokkaammin. Mutta asiaan vaikuttaa lukuisia muitakin tekijöitä.

Ensinnäkin suomalaiset opiskelijat astuvat tällä hetkellä hyvin epävarmoille työmarkkinoille. Vuosikausien ajan opiskelijat ovat käyneet kesätöissä lukukausien välillä, mutta nyt harvalla on näköpiirissä määräaikaisuus­putken päättyminen edes valmistumisen jälkeen. Olen nähnyt tuttavapiirissäni tapauksia, joissa sama ralli on jatkunut kymmenenkin vuotta.

Lisäksi opiskelijat ovat ymmärtäneet sen, että pelkillä korkeakoulu­opinnoilla ei pitkälle pötkitä. Jo opiskeluiden aikana on saavutettava oman alan merkittävää työkokemusta, jos aikoo saada haluamansa leipätyön tulevaisuudessa. Yliopistoyhteisössä tällainen keskustelu on arkipäivää.

Jatkuva muuttaminen, toimeentulon epävarmuus, uudet työpaikat ja uudet kollegat kuormittavat ihmisiä hyvin tehokkaasti. Myös takaraivossa raksuttavat opiskelut luovat samanaikaista painetta.

Kesätyöt eivät totisesti ole mitään kakkostason töitä, usein niissä tehdään täsmälleen samoja tehtäviä kuin vakiväkikin.

Asetelma johtaa siihen, että jos näytönpaikka aukeaa, lepotarpeet heitetään hyvin helposti nurkkaan sen takia, että jokin ”näyttää hyvältä CV:ssä”.

Omalla kohdallani putki on tyypillinen.

Varusmiespalveluksesta pääsin suoraan yliopistoon opiskelemaan ja ensimmäisen lukuvuoden aikana sain oman alan töitä, jotka venähtivät seuraavan lukuvuoden puolelle. Tämä hyvä työkokemus avasi ovet vielä mieluisampaan työpaikkaan, josta olen kiitellen ottanut vastaan useita määräaikaisia työsopimuksia siten, ettei lomailulle ole juuri jäänyt aikaa.

Töiden ohessa ja välillä olen halunnut kuitenkin edistää opintojani, koska työllisyysnäkymät eivät ole varmat.

Opiskelujen ja työelämän limbo on johtanut siihen synkkään tosiasiaan, että olen viimeisen viiden vuoden aikana lomaillut yhteensä alle kaksi kuukautta pienissä pätkissä – yleensä jouluisin, jos ei ole sattunut työvuoroa. Kesäisin en lainkaan.

Rehkiminen ei kuitenkaan näy erityisesti tilipussissa, koska opiskelija ei saa opinto- tai asumistukea, jos kalenterivuoden tulot ylittävät määrätyt tulorajat. Silloin, kun keskittyy täysipäiväisesti opiskeluun, tulot katkeavat ja on elettävä säästöillä. Ympärivuotisen ponnistelun motiivi on siis parannella omia asemia tulevaisuuden työmarkkinoilla, ei vaurastua. Tosin kaikki lisätienestit ovat opiskelijalle tervetulleita.

Jatkuva putki, jolle ei näy loppua, on ehdottomasti kuormittava. Todennäköisesti myös epäterveellinen. Toki valinta on oma, mutta järjestelmä kannustaa minua repimään nyt itsestäni kaiken irti.

Opiskelijoiden väsymistä selittää myös elämänmenon muuttuminen hektisemmäksi.

Psykologian tutkimuksessa on kehitetty intensifikaation käsite, joka tarkoittaa työn, opiskelun ja koko muunkin elämänrytmin kiihtymistä. Työn uudenlaisten vaatimusten tuomia ja vähän tutkittuja ilmiöitä kartoitetaan nyt parhaillaan Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen hankkeessa. Tuloksia on odotettavissa parin vuoden päästä.

Uskon, että elämän vaatimustaso, intensiivisyys ja paineet vaikuttavat nyt opiskelijoihin kenties kovemmin kuin aiemmin. Nettiajassa kaikki tapahtuu nopeammin.

Myös kilpailutilanne opiskelijoiden keskuudessa koventuu päivä päivältä. Kilpailutilanne kannustaa opiskelijoita suoriutumaan koko ajan paremmin. Työhakemuksia viilataan kuukausien ajan pitkin öitä, koska halutun kesätyön ulkopuolelle jääminen on tässä ajassa kova kolaus.

Kilpailua vauhdittaa sosiaalinen media. Opiskelijat törmäävät jatkuvasti unelmien työsopimuksesta kertoviin Facebook-päivityksiin, Whatsapp-keskusteluiden palkkavertailuihin ja valmistumisia juhliviin Instagram-kuviin. Jälkimmäisissä todistuksen arvosanoja ei ole peitetty, ainakaan silloin, kun ne ovat kyllin hyviä.

Myös vuosiloma­päivitykset ovat somen vakiokamaa. Niitä opiskelijat voivat katsella kaihoisasti.

Ja jos sosiaalisen median vaikutus tuntuu liioittelulta, etsi joku korkeakouluopiskelija ja katso, mitä hän tekee juuri nyt.

Hän selaa kännykkää ja katsoo miltä muiden elämä siellä näyttää.

Suomalaiseen sielunmaisemaan kuuluu ahkeruuden ja periksiantamattomuuden ihannointi. Se ehkä selittää ongelmiaan esiin tuovien opiskelijoiden lyttäämistä.

Myös odotukset opiskelijoiden osaamisesta ovat kovat, eikä poliittisilla toimilla ole pyritty löyhentämään opiskelijoihin kohdistuvaa painetta. Ylioppilaskirjoitusten merkityksen kasvattaminen, opiskeluajan rajoittaminen, ohjaaminen vain yhteen tutkintoon ja koulutusleikkaukset ovat olleet kiihdyttämässä opiskelijoiden huolestuttavia uupumislukuja.

Se, että enää ei voi opiskella ikuisesti, on pakottanut opiskelijat suorittamaan esimerkiksi tentit oikeasti määräajassa. Muuten menettää tuet tai jopa opinto-oikeuden. Se on merkittävä kulttuurinen muutos.

Koulutusleikkaukset ovat ainakin omassa yliopistossani tarkoittaneet, että opiskelijat saavat vähemmän ohjausta ja enemmän kursseja pitää tehdä itseopiskeluna.

Myös toimeentulon lainapainotteisuus on yksi kivi jo ennalta painavaan reppuun. Moni kokee lainan ottamisen riskiksi, koska vakinaisesta työstä ei ole takeita.

Suomi on ollut perinteisesti erityisen ylpeä maailman parhaasta koulutusjärjestelmästään.

Jos Suomen korkeakouluopiskelijoiden väsyminen jatkuu nähdyllä tavalla, yhteiskuntamme on todellisissa vaikeuksissa. Opiskelijoiden pitäisi kehittää yhteiskunnalle innovaatioita eikä hyytyä työputkiin.

Olisi ensiarvoisen tärkeää selvittää pikaisesti, miten opiskelijoiden jaksamista voidaan parantaa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Stora Enson toimitusjohtaja varoittaa: ”Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää”

    2. 2

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    3. 3

      Faceapp-sovelluksen vanhuusfiltteri on taas kaikkien kasvoilla – sen yksityisyyden­suojassa ei ole kuitenkaan mitään poikkeavaa, venäläisyydestä huolimatta

    4. 4

      Poliisi julkaisi seitsemän kohdan selviytymis­ohjeen marjastajille: Älä pukeudu maastoasuun

    5. 5

      Britannia: Iran otti haltuunsa kaksi säiliö­alusta Hormuzin­salmella – Iran tunnustaa vain toisen

    6. 6

      Käräjäoikeus määräsi fitnessmalli Sofia Belórfin vangittavaksi epäiltynä tuottamuksellisesta rahanpesusta

    7. 7

      Oodin vessojen ovista näkee läpi, henkilökunta kannustaa kuvaamaan siluettivideoita

    8. 8

      Ruoveden perussuomalaisten osoitteeksi merkityn talon ikkunassa roikkui natsilippuja

    9. 9

      Kuluttajavirasto: Festivaalin pääesiintyjän peruuntuminen voisi oikeuttaa hinnanalennukseen – Flow kehottaa pettyneitä myymään lippunsa pois

    10. 10

      Ihmisen asunto ei saa olla melumuuri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    2. 2

      Käräjäoikeus määräsi fitnessmalli Sofia Belórfin vangittavaksi epäiltynä tuottamuksellisesta rahanpesusta

    3. 3

      Ruoveden perussuomalaisten osoitteeksi merkityn talon ikkunassa roikkui natsilippuja

    4. 4

      Stora Enson toimitusjohtaja varoittaa: ”Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää”

    5. 5

      Hylätty Lastenlinna ränsistyy Töölössä keskellä aavemaista hiljaisuutta

    6. 6

      Puolustusasianajaja: Puoliso elätti fitnessmalli Sofia Belórfia, poliisi tulkitsi sen rahanpesuksi – oikeus käsittelee vangitsemista tänään

    7. 7

      Kilpailukykysopimuksen odottamaton lasku: Valtio kustantaa yrityksille pysyvän satojen miljoonien eurojen maksualen

    8. 8

      Faceapp-sovelluksen vanhuusfiltteri on taas kaikkien kasvoilla – sen yksityisyyden­suojassa ei ole kuitenkaan mitään poikkeavaa, venäläisyydestä huolimatta

    9. 9

      Oodin vessojen ovista näkee läpi, henkilökunta kannustaa kuvaamaan siluettivideoita

    10. 10

      Ed Sheeranin fanit eivät saa armoa: jos keikalle ei pääse, lippua ei käytännössä voi antaa kellekään muulle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      Parisuhde etenee kolmessa vaiheessa ja yhdessä niistä on suurin riski erota – ongelmia voi ehkäistä, kun tekee muutaman asian ajoissa

      Tilaajille
    4. 4

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    5. 5

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    6. 6

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    7. 7

      Kotona ei ole vessaa eikä jääkaappia – Tiina Malinen muutti itse rakentamaansa minivaunuun vuonna 2016 ja on pärjännyt vähemmällä kuin luuli    

    8. 8

      Töölönlahdelle rakennettiin kymmenen jalkapallokentän kokoinen puisto, jossa ei viihdy oikein kukaan

    9. 9

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    10. 10

      Tässä yksinkertainen ohje, jonka avulla jokainen voi laihtua pysyvästi 5–10 kiloa

    11. Näytä lisää