Rikosoikeuden professorit erimielisiä Abdirahim Husseinin kirjoitusten laillisuudesta: Perussuomalaiset ei ole erityistä suojelua tarvitseva kansanryhmä, Kimmo Nuotio sanoo

Helsingin kaupunginvaltuutettu Abdirahim Husseininhttps://www.hs.fi/haku/?query=abdirahim+husseinin (sd) Twitter-kirjoittelu ei riko lakia, arvioi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotiohttps://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+nuotio.

Hussein kirjoitti perjantaina 19. heinäkuuta Twitterissä, että kaikki perussuomalaisen puolueen jäsenet ja kannattajat ovat rasisteja. Viestistä on tehty ainakin kaksi rikosilmoitusta. Hussein on ilmoittanut, ettei kadu twiittiään tai aio perääntyä.

Lue lisää: Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein HS:n haastattelussa: Pysyn kannassani siitä, että kaikki perussuomalaisten äänestäjät ovat rasistejahttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006183605.html

Torstaina Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+tolvanen arvioihttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006184539.html Helsingin Sanomille, että Husseinin twiitti saattaa täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkit.

Lue lisää: Rikosoikeuden professori: Abdirahim ”Husu” Hussein saattoi syyllistyä kansanryhmää vastaan kiihottamiseenhttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006184539.html

Kimmo Nuotio pitää sitä kuitenkin hyvin epätodennäköisenä.

”Husseinin sanoma oli retorinen heitto. Mielestäni tämä on poliittista keskustelua kovilla panoksilla. Somalialaistaustaisen Husseinin viesti kumpuaa varmaankin hänen omista kokemuksistaan, että rasismia on paljon, ja se liittyy jotenkin perussuomalaisiin.”

Kaikkien perussuomalaisten kutsuminen rasisteiksi voi hyvin johtaa tutkintaan, mutta tuskin oikeudenkäyntiin, Nuotio sanoo.

Hänen mukaansa Husseinin kommenttia voidaan pitää kunnianloukkauksen tyyppisenä tekona, mutta puolueella ei ole kunniaa, jota loukata.

”Näkemykseni on, että tässä ei ole rangaistavaa.”

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on painava rikosnimike, Nuotio sanoo. Sen tehtävänä on lain mukaan suojata vähemmistöryhmiä, jotka yleensä ovat yhteiskunnassa valtaväestöä heikommassa asemassa ja siksi erityisen suojan tarpeessa. Tällaiseen vähemmistöön voi kuulua esimerkiksi ihonvärin, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen tai näihin rinnastettavan perusteella.

Suojaus koskee myös valtaväestöä. Sen kohdalla kynnys pykälän soveltamiseen on kuitenkin korkea, sillä valtaväestö on hyvin harvoin erityisen suojan tarpeessa.

Samaa kysymystä on pohdittu myös Ruotsissa. Ruotsissa käsiteltiin vuonna 2003 sitä, oliko ”perusruotsalainen – kaikkein yksinkertaisin ihminen, jonka olen tavannut” –lausuma vihapuhetta.

Oikeuskansleri katsoi, ettei solvaus täyttänyt kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistöä, sillä se kohdistui valtaväestöön.

Tapaus on mainittu Valtakunnansyyttäjänviraston teettämässä raportissahttps://www.valtakunnansyyttajanvirasto.fi/material/attachments/valtakunnansyyttajanvirasto/vksvliitetiedostot/tyoryhmat/6Jqa1QEsJ/17-34-11_tyoryhmaraportti.pdf, jossa selvitettiin vihapuherikoksiin liittyviä tulkintakysymyksiä. Raportti ei velvoita tuomioistuimia, mutta antaa viitteitä siitä, millaista linjaa valtakunnansyyttäjä harkinnoissaan noudattaa.

Teoriassa puoluejäsenyyden voisi yrittää rinnastaa vähemmistöjä suojaavassa laissa mainittuun vakaumukseen. Silloin perussuomalaisia voisi teoriassa pitää jonkinlaisena kansanryhmänä.

Nuotio ei ole kuitenkaan törmännyt tulkintaan, jossa puolue ja sen kannattajat katsottaisiin säännöksen tarkoittamaksi ryhmäksi.

”Politiikka on tavallaan kilpailua. Ihmiset siirtyvät puolueesta toiseen ja äänestävät eri puolueita. Puoluejäsenyyden yhteys identiteettiin ei ole samanlainen kuin esimerkiksi uskonnon.”

Nuotio ei myöskään usko, että perussuomalaiset kannattajineen tarvitsevat erityistä suojelua.

”Perussuomalaiset on Suomen toiseksi suurin puolue ja voi oikein hyvin. Se ratsastaa maahanmuuttovastaisuudella, ja on saanut siihen kansalta paljon tukea.”