Vantaa sai historiallisen suuren avustuspotin digitaalisen opiskelun kehittämiseen

Vantaa on ottamassa jo toisen merkittävän digiloikan peruskoulujen ja lukioiden opetuksessa.

Torstaina julkistettu hanke on euromäärältään isompi ja sisällöltään mittavampi kuin viisi vuotta sitten tehty 3,7 miljoonan euron laitehankinta kaikille vantaalaisoppilaille.

Vantaa aikoo rakentaa seuraavien neljän vuoden aikana yhtenäisen digitaalisen oppimisen järjestelmäkokonaisuuden 10,8 miljoonalla eurolla.

Rahoituksesta puolet tulee kaupungilta ja puolet innovaatiorahoittaja Business Finlandilta. Summa on Business Finlandin historian suurin julkisiin hankintoihin myönnetty avustus.

Uuteen järjestelmäkokonaisuuteen nivotaan opettajien, oppilaiden, huoltajien ja hallinnon eri ohjelmia, palveluita ja oppimismateriaaleja.

Käyttöoikeudet ja näkymät vaihtelevat tarpeen mukaan. Tavoitteena on sekä opettajille että oppilaille jouhevampi työskentely-ympäristö, jonka osaohjelmia käyttäjien ei enää tarvitsisi opetella erikseen.

Sujuvaa käyttöä haittaa etenkin opettajilla se, että jokaiseen palveluun pitää kirjautua erikseen. Aikaa kuluu ohjelmien käynnistykseen, ja pinnaa kiristää käyttäjätunnusten ja salasanojen vaihtelu.

”Sisällöt ovat nyt hyvin pirstaleisia. Sekä oppijalle että opettajalle halutaan luoda käyttäjäystävällinen, hyvin toimiva ja laadukas järjestelmä”, sanoo perusopetusjohtaja Ilkka Kalohttps://www.hs.fi/haku/?query=ilkka+kalo.

Vantaa aikoo soveltaa järjestelmäkokonaisuuteen yhden luukun periaatetta: yhdellä kirjautumisella pääsee kaikkiin tarvittaviin palveluihin, oppimismateriaaleihin ja sovelluksiin.

Hankepäälliköksi on palkattu digitaalisten palveluiden asiantuntija Kirsi Lehtohttps://www.hs.fi/haku/?query=kirsi+lehto. Digiopetuksessa ansioitunut Veromäen koulun opettaja Markus Humalojahttps://www.hs.fi/haku/?query=markus+humaloja siirtyy projektin asiantuntijajäseneksi.

Humalojan mukaan opettajat kirjautuvat nyt päivittäin Wilmaan, kirjaavat läsnäolijoita, avaavat eri kustantajien oppimisalustoja, tekevät merkintöjä arviointisovellukseen ja vielä viestittelevät eri viestisovelluksilla.

”Ei sinänsä ole ongelma, että käytössä on useita palveluja, vaan se, että kokonaisuus ei toimi yhteen eikä tieto keräänny yhteen paikkaan.”

Tekniset haasteet eivät tuota ongelmia taitaville ihmisille, mutta käyttäjäkunnassa on myös niitä, joille digitaalinen arki on muuttunut hyvin työlääksi.

Eri alaohjelmien kanssa tuhraantuu kallisarvoista aikaa, jota koulussa tarvittaisiin varsinaiseen opetukseen.

Humaloja uskookin, että yhtenäinen järjestelmäkokonaisuus vapauttaa opettajia tekemään ydintyötään.

Yhtenäinen järjestelmäkokonaisuus antaa huoltajille, opettajille ja oppilaille myös aivan uudet mahdollisuudet seurata oppimistuloksia ja oppilaan arviointia lähes reaaliaikaisesti. Tunneilla opettaja voi keskittyä suoraan niihin oppilaisiin, joille uudet asiat tuottavat vaikeuksia.

”Jos tehtävänannon jälkeen kymmenen minuutin kuluttua näyttää siltä, että koko luokka hapuilee, opettaja antaa lisäopetusta”, Humaloja havainnollistaa.

Uudistuksen ansiosta Vantaalla pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään järjestelmäkokonaisuuden analytiikkaa eri tarpeisiin.

Vantaan ensimmäinen iso digitaalinen aalto ajoittui vuosiin 2014–2017, jolloin kaupunki keskittyi kunnostamaan lähiverkkoja sekä hankkimaan tabletteja ja tietokoneita varhaiskasvatukseen, peruskouluihin, lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen.

Viime keväänä julkaistu Helsingin yliopiston seurantatutkimushttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006123906.html tämän muutosaallon vaikutuksista kertoi, että yhden ison digiloikan sijasta Vantaalla oli tapahtunut loikkien sarja, joka oli vielä kesken. Järjestelmien sujuvoittaminen katsottiin tarpeelliseksi.

Sähköisten oppimismateriaalien laatu ja määrä ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina. Myös laitekanta on uudistunut.

Ilkka Kalon mukaan nyt on aika koostaa yhtenäinen kokonaisuus kaikesta siitä, mitä tähän mennessä on kokemusperäisesti opittu ja kehitetty ja mitä markkinat tarjoavat.

Tarkoituksena on luoda ”ekosysteemi”, johon muut kunnat voivat halutessaan liittyä.

Tulevan järjestelmäkokonaisuuden avoimet rajapinnat takaavat sen, että myös pienemmät yritykset ja kolmannen sektorin toimijat pystyvät liittymään mukaan. Muutkin kuin isot yritykset voivat osallistua kunnallisiin hankintoihin.

”Meillä on edessämme kova työ, joka ei valmistu hetkessä. Eri osa-alueita otetaan käyttöön vaiheittain”, Kalo sanoo.

Uudistuksia on jo alustavasti pilotoitu Veromäen ja Martinlaakson kouluissa sekä ruotsinkielisessä Helsinge skolanissa. Jatkossa pilotointiin on osallistumassa kymmenkunta koulua ja oppilaitosta.

Koska Vantaa on hyvin kansainvälinen kaupunki, järjestelmäkokonaisuuteen tulee perusoletuksena kolme kieltä: suomi, ruotsi ja englanti. Harkinnassa on myös käännöspalvelun kytkeminen osaksi kokonaisuutta.

”Meillä oli viime lukuvuonna oppilaana täysin kielitaidoton poika, joka osasi hyvin englantia toisena kielenään. Hän käytti koko vuoden käännössovellusta, ja hänen oppimistuloksensa olivat erinomaisia”, Humaloja sanoo.