Tuomiokirkon mies

Nuori pääsuntio Petri Oittinen järjesti kukat Kekkosen arkun päälle. Myöhemmin hän kasvatti kirkon naapurissa omat lapsensa.

Portaissa on hämärää, pölyistä ja ahdasta.

Jostain ulkoa kuuluu musiikkia, ja sisällä tuoksuu vanhalta.

Kapuaminen jatkuu ylöspäin. Korkeanpaikankammoista saattaisi pelottaa.

Olemme Helsingin sydämessä, kaupungin tunnetuimman ja ikonisimman rakennuksen sisuksissa.

Tässä tarinassa on kaksi päähenkilöä. Toinen on Helsingin tuomiokirkko, jonka sisuksissa kiipeämme, ja toinen mies, joka tuntee kirkon. Molempien elämät ovat neljän viime vuosikymmenen aikana nivoutuneet tiiviisti yhteen.


Petri Oittinen on kiivennyt kapeita ja vanhoja puuportaita ylös torniin satoja kertoja.

”Jonain sateisena syysyönä 1980-luvulla vähän pelottikin, tai ainakin jännitti. Ei ollut silloin kännykkää taskussa.”

Helsinkiläinen nuori mies valittiin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan silloisen ylivahtimestarin, nykyisen pääsuntion virkaan vuonna 1981, vain 23-vuotiaana.

Tuomiokirkko oli siinä vaiheessa seissyt Senaatintorin laidalla jo 129 vuotta.

”Olihan se skandaali, että tehtävään valittiin tuon ikäinen poika”, Oittinen sanoo nyt.

Aikaisempaa työkokemusta Oittisella oli Elannon myymälöistä lihatiskin takaa sekä parin vuoden verran suntion työtehtäviä opintojen ohessa.

”Aluksi en tuntenut suntion työtä lainkaan. En ollut kauheasti edes seurakunnan toiminnassa mukana”, Oittinen sanoo.


Saksalainen Carl Ludvig Engel aloitti kirkon suunnittelun vuonna 1818. Pääkaupunki Helsingistä oli tullut muutamaa vuotta aikaisemmin.

Suomalainen Johan Albrecht Ehrenström oli jo aiemmin hahmotellut Senaatintorin asemakaavaan kirkon paikan.

Kirkko oli Engelin suunnitelmissa Senaatintorin helmi; kalliolta taivasta kohti kurotteleva rakennus.

Tosin kallio ei ollut tarpeeksi korkea, ja kirkko on rakennettu osaksi täyttömaan ja holvien varaan. Krypta lepää kirkon alla nykyään yleisölle avoimena tilana.


Esikuvana Engelille oli Pietarissa sijaitseva Kazanin katedraali.

Kirkon peruskivi muurattiin vuonna 1830. Työmaa oli massiivinen, ja suurin osa muurareista oli ainakin alkuvaiheessa venäläisiä työmiehiä.

”Mukana tiedetään olleen vain yhden naisen”, Oittinen kertoo.

Kirkko oli jo lähes valmis, kun Venäjän keisari Nikolai I toivoi muutoksia sen ulkonäköön.

Alun perin kirkon edustalle, torin laidalle, oli suunniteltu ja jo rakennettukin komea sotaväen päävartiorakennus.


Keisari toivoi päävartion purkamista ja graniittiportaita sen tilalle. Graniittiportaat muuttivat koko Senaatintorin ilmettä radikaalisti, ja samalla kirkon pääovi jäi hieman hassusti sivuun, sillä luonnollinen paikka pääoville olisi ollut portaiden päässä.

Kirkkoarkkitehtuurissa on tyypillistä, että alttari sijaitsee kirkkosalin itäpuolella ja ulko-ovi länsipuolella.

Engelin viimeiseksi työksi jäi kirkon uusien portaiden suunnittelu, sillä hän kuoli vuonna 1840. Engel ei ehtinyt koskaan nähdä suunnittelemaansa kirkkoa valmiina.

Hänen seuraajakseen valittiin preussilainen Ernst Bernhard Lohrmann.

Kellotornin seiniä ja palkkeja koristavat nykyään piirrokset ja kaiverrukset. Aikana ennen sosiaalista mediaa jäljen pystyi jättämään kaivertamalla.


Ja nyt vasara lyökin kelloa merkiksi tasatunnista. Kaiku jää ilmaan pitkäksi aikaa.

Petri Oittinen muistaa kuulleensa legendan:

”Kirkonkellojen soidessa olisi hyvä rukoilla, koska kaiku vie rukouksen taivaaseen.”

Monissa eurooppalaisissa kirkoissa kellotorneihin pääsee vierailemaan, ja sitä kysytään Tuomiokirkossakin päivittäin.

Helsingin tuomiokirkon kellotorniin ei kuitenkaan yleisöllä ole asiaa, sillä portaat lasketaan huoltoreitiksi. Sen sijaan viime kesästä asti yleisö on voinut ihailla tornia virtuaalisesti VR-laseilla.

Kaksi vanhaa valurautaista kelloa ovat painavan näköiset.


Kellot ovat peräisin Senaatintorilla sijainneesta Ulrika Eleonoran kirkosta. Nyt ne lyövät ainoastaan puoli- ja tasatunteja, sillä kirkonmenoihin kutsuvat kellot ovat kellotapulissa.

Kirkon rakennusvaiheessa todettiin, että kellotornin kelloista lähtee liian hiljainen ääni kasvavan kaupungin tarpeisiin.

Tarvittiin suuremmat kellot.

1800-luvun puolivälissä Suomessa oli tapana heiluttaa kelloja ympäri. Se taas altisti rakenteet melkoiselle rasitukselle.

Heräsi epäilys, että kellotorni ei kestäisi suurempien kellojen heilumista, joten kirkon edustalle päätettiin suunnitella Lohrmannin johdolla erillinen kellotapuli ja sen pariksi porrasten toiselle puolelle toinenkin terassipaviljonki.

Pienemmän kellon kyljessä näkyy pitkä halkeama.

”Kerrotaan, että ylioppilaat kiipesivät torniin, kun vuonna 1906 tuli päätös, että Suomeen tulee yksikamarinen ja yleisellä äänioikeudella valittava eduskunta. Ylioppilaat soittivat kello niin innoissaan, että kello halkesi”, Oittinen tietää kertoa.

On Oittinenkin tullut kellotorniin joskus juhlistamaan.

Vuosituhannen vaihdetta hän seurasi korkealta Senaatintorin yläpuolelta pienen ystäväporukan kanssa, kellojen kumistessa vieressä ja ilotulitteiden paukahdellessa kirkon molemmin puolin.


Nuoria on Oittisen tietojen mukaan kiipeillyt tuomiokirkon kellotorniin ainakin vuonna 2011, kun Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa.

Välillä naapurista Suomen Pankista soitetaan Oittiselle, että siellä on taas nuoria seinällä.

”Humalaisilla on erikoinen varjelus.”

Kirkon ainoa kellotorni näytti 1800-luvun puolivälin paikkeilla kaupunkilaisten mielestä solakalta ja kapealta. Tarinoiden mukaan kaupungilla lyötiin vetoa siitä, mihin suuntaan kirkko kaatuu.

Arkkitehti Lohrmannin johdolla ratkaistiin ongelma suunnittelemalla väli-ilmansuuntiin pienet tornit, jotka saavat kirkon näyttämään jykevämmältä.

Kirkko kieltämättä näyttää massiiviselta. Se seisoo muun maiseman yläpuolella majesteettisena.

”Turistit ihmettelevät, että miten kirkko onkin sisältä niin pieni", Oittinen sanoo.

Valmistuessaan kirkko oli keltainen, niin kuin ympäröivän aukion muutkin rakennukset.

Vielä 1800-luvun lopulla kirkko maalattiin useilla valkoisen ja harmaan sävyillä hohtavan vaaleaksi.

Pyhän Nikolauksen luterilainen kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1852. Kansan suussa kirkosta tuli nopeasti Nikolainkirkko.

Suomen itsenäistyessä nimi muutettiin Suurkirkoksi ja vuonna 1959 Helsingin hiippakuntaa perustaessa Helsingin tuomiokirkoksi.

Pääsuntio Petri Oittiselle Helsingin tuomiokirkko on kaikki kaikessa.


Viran saamisen jälkeen nuori valtiotieteiden ylioppilas ja hänen kihlattunsa Outi menivät naimisiin Tuomiokirkossa ja muuttivat asumaan kirkon kappelin virka-asuntoon, toiseen Lohrmannin suunnittelemista terassipaviljongeista.

”Asuimme Senaatintorin ainoassa omakotitalossa”, Oittinen sanoo ja nauraa.

Oittisille syntyi kaksi poikaa: Jaakko, 1985 ja Mikko, 1986. Molemmat pojat kastettiin tietysti kappelissa.

Pojat opettelivat kävelemään ja hiihtämään Tuomiokirkolla kellojen kumistessa taustalla ja turistien ihmetellessä ympärillä.

”Ja tappelemaan myös.”

Oittiset viihtyivät kirkon naapurissa 12 vuotta, kunnes 57 neliön kolmio kävi nelihenkiselle perheelle pieneksi.


Kellotornin ylimmästä kerroksesta avautuu upea näkymä yli kaupungin. Tuolla alhaalla on Senaatintori ja Oittisen vanha koti, tuolla näkyy Suomenlinna ja tuolla Kalasataman pilvenpiirtäjä.

Ylimmässä kerroksessa ovat kellotaulut, jotka näyttävät aikaa koko Helsingille. Vuonna 1881 ne näyttivät aikaa koko Suomen suurruhtinaskunnalle, kun Helsingin ajasta mitattiin oikea aika muulle maalle.

Harva ymmärtää kellotaulujen mittakaavaa. Vaaleasta maitolasista valmistettu kellotaulu on halkaisijaltaan noin kaksi metriä ja melkein kolme senttiä paksu.


Alkuperäisen kellon valmisti mestarikelloseppä Juho Yli-Könni Ilmajoelta.

Vanha kellotaulu kuitenkin hajosi jatkosodan pommituksissa kevättalvella 1944.

Vuosiin kelloa ei korjattu, koska kaupungilla ei ollut rahaa. Ajankohtaiseksi korjaus tuli viimeistään vuonna 1949, kun kaupunki valmistautui 400-vuotissyntymäpäiviinsä.

Korjaus olisi maksanut 500 000 markkaa eli nykyrahassa lähes 22 000 euroa.

K. G. Bergholmin Lyijylasittamo päätti lahjoittaa uuden kellotaulun. Uudenvuodenyönä 1950 Suurkirkon kellotauluun syttyi valo.

Nyt kellot ovat yhteydessä Zürichiin, jotta ne pysyvät tarkasti ajassa.

Yksi asia Oittista harmittaa.

Uutta vuotta juhlittiin vuosikymmenet Senaatintorin aukiolla, mutta nyt juhlia on vietetty Kansalaistorilla.

”Kirkollisuus, eli virrenveisuu ja piispan puhe, ovat jääneet vuodenvaihteesta pois.”

Siinä missä Turussa on edelleen joulurauhan julistus, Oittinen toivoisi, että Helsingissä pitkää perinnettä ei muutettaisi näiltä osin.


Alhaalta torilta kuuluu kellotorniin saakka italialaista oopperaa ja amerikkalaisia hittibiisejä. Joku on keksinyt bisnesidean ja soitattaa turisteille taustamusiikkia.

Se on toinen asia, joka ärsyttää: Senaatintorin musisoijat. Tyynenä päivänä Senaatintorilla soitettava popmusiikki kuuluu kirkkoon asti.

Sitä Oittinen ei välittäisi kuunnella.

Petri Oittinen on 61-vuotias. Vielä olisi muutama vuosi töitä jäljellä.

Tuomiokirkko on 167 vuotta vanha.

Kirkon jäsenmäärät ovat laskeneet viime vuosina, mutta edelleen kirkon toimintaa arvostetaan:

”Kun tulee se hetki, että menee vihille tai lapsi menee vihille tai haudataan läheistä, niin kirkolla on suuri merkitys.”


Työssään Oittinen on tavannut kaikenlaisia ihmisiä niin kadunmiehistä valtiovallan johtoon saakka. Uransa alkupuolella, vuonna 1986, hän oli suunnittelemassa presidentti Urho Kekkosen hautajaisia.

”Olin viemässä Krunikan mummoja ja pappoja Lappiin, kun tuli puhelu, että Kekkonen on kuollut yöllä. Tuli kiire takaisin Helsinkiin.”

Hautajaiset järjestettiin viikossa. Paikalle tuli johtajia ympäri maailmaa.

”Olihan se aivan valtava tapahtuma. Ja nuorelle 28-vuotiaalle varsinkin. Hääräsin ja laitoin kukkia arkun päälle”, Oittinen muistelee.

Tuorein uran kohokohta, jos niin saa sanoa, olivat presidentti Mauno Koiviston hautajaiset. Moni tunnisti Oittisen kaduilla hautajaisten jälkeen, mutta se ei ole mikään ihme, sillä toista miljoonaa ihmistä seurasi niitä televisiosta.

”Sen päivän jälkeen tuli tilanteita, joissa ventovieras kiitti leipäkaupassa ja herkistyi niin, että alkoi itkeä.”


Petri Oittinen lähtee kapuamaan alas jyrkkiä portaita.

”Jos Engel nyt näkisi kirkon, niin hän ei tunnistaisi tätä”, Oittinen miettii.

Asiantuntijat ovat vuosikymmenten ajan olleet erimielisiä Lohrmannin työn tuloksista.

Kirkossa on vielä paikkoja, joissa Oittinenkaan ei ole käynyt. Kaikki tuntemattomat kolot eivät enää taida kauheasti kiinnostaakaan.


Sitten joskus, toivottavasti pitkän ajan kuluttua, omat hautajaisensa Oittinen toivoo pidettävän Tuomiokirkossa.

Tuomiokirkko jatkaa sen jälkeenkin elämäänsä.

Lähteenä käytetty Meri Eskolan ja Tapani Eskolan toimittamaa Helsingin helmi -teosta (2002).
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Korkeushypyn entinen maailmanmestari Patrik Sjöberg alkoholisoitui ja muutti mökkiin metsän keskelle

    2. 2

      Yllätyskäänne brittiparlamentissa: Alahuoneen jarrutus pakotti Johnsonin anomaan EU:lta brexit-lykkäystä – EU:n Tusk twiittasi lykkäyspyynnön saapuneen, Johnson lähetti kaksi eri kirjettä

    3. 3

      Väkivalta ja turhautuminen kasvavat Barcelonan öisillä kaduilla: ”Mikään tässä ei ole normaalia”

    4. 4

      Kaupasta voi löytää vaatteita, jotka kestävät jopa eliniän – Näin tunnistat pitkä­ikäisen vaatteen ja vältät virheet, jotka kuluttavat sitä

      Tilaajille
    5. 5

      Eksyykö kävijä Triplaan? Arkkitehti ilahtui ja pettyi uudesta kauppakeskuksesta

    6. 6

      Rautatieaseman hissien korjaaminen kestää yli neljä kuukautta, HKL selittää miksi

    7. 7

      Yhä useampi suomalainen asuu täydellisessä eristyksessä – Muoniolainen kalastaja Jopi Saari on asunut vuosi­kymmeniä syrjässä ilman puolisoa tai ystäviä, ensi vuodelle hänellä on yksi toive

      Tilaajille
    8. 8

      Pankkiirin miljoonilla tuli viimein jättipotti Kuopiossa, ja KuPS juhlii mestaruutta – omistajan visioille naurettiin viime vuosikymmenellä

    9. 9

      Egyptissä tehtiin suurin muumioiden hauta-arkkulöytö yli sataan vuoteen

    10. 10

      Aivojamme kuormittavat lukemattomat turhat asiat, sanoo neuropsykologi Nina Uusitalo ja kertoo keinon, jonka avulla hän oppi keskittymään olennaiseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yhä useampi suomalainen asuu täydellisessä eristyksessä – Muoniolainen kalastaja Jopi Saari on asunut vuosi­kymmeniä syrjässä ilman puolisoa tai ystäviä, ensi vuodelle hänellä on yksi toive

      Tilaajille
    2. 2

      Eksyykö kävijä Triplaan? Arkkitehti ilahtui ja pettyi uudesta kauppakeskuksesta

    3. 3

      Korkeushypyn entinen maailmanmestari Patrik Sjöberg alkoholisoitui ja muutti mökkiin metsän keskelle

    4. 4

      Yllätyskäänne brittiparlamentissa: Alahuoneen jarrutus pakotti Johnsonin anomaan EU:lta brexit-lykkäystä – EU:n Tusk twiittasi lykkäyspyynnön saapuneen, Johnson lähetti kaksi eri kirjettä

    5. 5

      Kaupasta voi löytää vaatteita, jotka kestävät jopa eliniän – Näin tunnistat pitkä­ikäisen vaatteen ja vältät virheet, jotka kuluttavat sitä

      Tilaajille
    6. 6

      Uusi bisnes rantautuu Tallinnasta Suomeen – ”Jokainen nuori virolais­yrittäjä haluaa Helsinkiin”

    7. 7

      Turkki-mielenosoitus kulki Helsingin keskustan läpi, poliisi käytti etälamautinta poliisia vastustaneeseen mielenosoittajaan

    8. 8

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    9. 9

      Unicafen päätös luopua naudanlihasta on huono

    10. 10

      Valtion pitäisi aloittaa muun muassa maahan­muuttajien ja vammaisten positiivinen syrjintä, sanoo Tullin pääjohtaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    8. 8

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää