Kaupungin salaisin saari

Kuivasaaren linnakkeessa sijaitsee Suomen suurin tykki. Saari on myös ollut koti ja paratiisi Vuorisen perheelle.

Meri velloo ympärillä, ja jossain kaukana siintää Viron rannikko. Isosaari on kilometrin päässä idässä.

Olemme yhdellä Helsingin suurimmista ulkosaarista ja samalla paikassa, joka on hyvin salainen. Tänne ei pääse ilman erillistä lupaa ja henkilöllisyystodistusta.

Kuivasaari on vielä monille tuntematon puolustusvoimien hallinnassa oleva linnakesaari. Mutta se olisi syytä tuntea.


Saaren historiasta tiedetään tämä:

Kalastajat pitivät Kuivasaarta tukikohtanaan 1700-luvulla. 1896 saari lunastettiin ”Korkealle Kruunulle sotilaallista käyttöä varten”. Suomen suurruhtinaskunta oli silloin osa Venäjää.

Venäjä oli hävinnyt sodan Japania vastaan 1904–1905 menettäen suuren osan myös Itämeren laivastostaan. Venäjällä oli kiire turvata selustaansa ja rakentaa linnoituksia Itämeren rannikoille, kunnes se saisi uusia laivoja Itämerelle.

Aloitettiin Pietari Suuren merilinnoituksen rakentaminen. Puolustuslinjaa rakennettiin Suomen rannikolta Viroon saakka.

”Läntiseen ketjuun kuului 212 niemeä ja saarta Suomessa”, kertoo Suomenlinnan Rannikkotykistökillan Kuivasaaren isäntä ja opas Mikko Lahtinen.


Linnoituksista saatiin kattava optinen verkko, jossa yhdestä linnoituksesta oli näköyhteys aina seuraavaan. Kuivasaarestakin tuli osa tätä ketjua.

Venäjä aloitti linnoitustyöt Kuivasaaressa ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä. Saareen rakennettiin teitä, laituri sekä kasarmeja ja asuntoja henkilökunnalle.

Sota syttyi kesällä 1914, jolloin Kuivasaaren linnoitus oli melkein valmis. Helsinkiin saakka vastustaja ei tullut.

Saksalaiset joukot nousivat maihin Hangossa vuonna 1918, jonka jälkeen Kuivasaaren venäläinen miehistö pakeni Petrogradiin eli nykyiseen Pietariin. Kuivasaaren patteri jätettiin ehjänä paikoilleen, ja pian saksalaiset kouluttivatkin jo suomalaisia tykkimiehiksi.

”Tehtävään valittiin miehiä, jotka osasivat auttavasti saksaa”, Lahtinen kertoo.



Elämä Kuivasaaressa oli pitkään karua.

Vettä saaressa sai kaivosta.


Ruoka oli parasta pitää tuoreena mahdollisimman pitkään. Siat ja kanat teurastettiin vasta saaressa. Saunan pesuhuone oli talvellakin lämmin, ja siellä oli puhdasta vettä, joten eläimet teurastettiin siellä.

Venäläisten rakentamat päällikön talo, sauna ja ruokala seisovat edelleen ylväinä, joskin rapistuneina ja uutta maalia kaipaavina.

Kasarmiin mahtui yhteensä sata miestä. Toisessa tuvassa kerrossängyillä mahtui kuorsaamaan 50 miestä ja toisella puolella saman verran.


Päällystölle oli omat asunnot, ja loput sata miestä nukkuivat patterissa.

Parhaimmillaan saaressa asui 250 sotilasta ja henkilökuntaa.

Kaunis saari on nähtävyys jo sellaisenaan, mutta suurin osa vierailijoista tulee saarelle sen merkittävimmän nähtävyyden takia. Kuivasaarella sijaitsee Suomen suurin tykki.

Venäläisten jäljiltä itsenäiseen Suomeen jäi yhdeksän Pietarin lähistöllä Obuhovin terästehtaalla valmistettua 305 mm:n eli 12 tuuman tykkiä.

Tykit eivät pääosin olleet toimintakunnossa, eikä niiden kunnostusta pidetty tarpeellisena 1920-luvulla. 1930-luvulla tilanne muuttui. Kuivasaareen alettiin suunnitella kaksoistykkitornia.

Tykkitornista tuli järeä. Siinä oli viisi kerrosta, ja se oli täynnä terästä. Tieto osastojen välillä liikkui puhelimitse. Ampumakuntoon uusi kahden 12-tuumaisen putken tykkitorni tuli kesällä 1935.


Hieman statistiikkaa tykeistä:

Koko tykkitorni painaa miljoona kiloa. Se on 19 metriä korkea ja 16 metriä halkaisijaltaan.

Ampumasektori on 360 astetta. Yksi kranaatti painaa 471 kiloa.

Pelkästään ampuma-arvojen laskemiseen keskiössä tarvittiin 15–20 ihmistä. Yhteensä tykkejä operoi 80–137 ihmistä kerrallaan.

Ampumaetäisyys oli yli 40 kilometriä.

Tykit olivat Kuivasaaressa osana Suomen rannikon puolustusta muodostaen vahvan pelotteen vihollisille. Talvi- ja jatkosodan aikana linnake osallistui etupäässä Helsingin ilmatorjuntaan ja -valvontaan. Tykit ampuivat vain kaksi kertaa: kerran harjoituksena ja toisen kerran syksyllä 1941, kun venäläiset olivat vetäytymässä Hangosta.


Rannikkotykkimiehet ovat aina olleet ylpeitä osumatarkkuudesta. Perusteellisen ammunnanvalmistelun takia osumat olivat todennäköisiä jo ensimmäisistä laukauksista alkaen.

Tykit oli suunniteltu nimenomaan liikkuvan kohteen ampumiseen, käytännössä siis vihollislaivojen.

Valvontakomission vaatimuksesta 12 tuuman tykit siirrettiin jatkosodan jälkeen Parolan varikolle ja purettiin.


Takaisin Kuivasaareen ne pääsivät vuonna 1960.

Vähän sen jälkeen rannikkotykistö otti käyttöönsä Radalin, digitaalisen ammunnanlaskimen.

Radal on patterissa edelleen. Se edusti aikansa parasta teknologiaa 1970-luvulla Nokian valmistamana. Samantapaisia laskentamenetelmiä käytettiin kuulennollakin.


1960–70-luvuilla tykeillä ammuttiin paljon testiammuntoja.

”Täällä on ammuttu jumalattoman paljon”, Lahtinen sanoo.


Tykkien aiheuttama paineaalto oli valtava ja rikkoi kaiken lähistöltä. Ammuntoja tehdessä saaren rakennusten ovet ja ikkunat piti avata apposen ammolleen, jotta lasi ei olisi poksahdellut.

Viimeisiä kertoja 12 tuuman tykeillä ammuttiin kranaatteja 1970-luvulla. Sähkövikojen vuoksi tykit asetettiin käyttökieltoon.


Viime vuosina tykeillä on ammuttu lähinnä kunnialaukauksia, viimeksi tänä keväänä 8. toukokuuta, kun rykmentti täytti 101 vuotta. Kranaatin sijaan ammuksena on käytetty 500 litran vesipussia.

Saari on jo pitkään ollut hiljainen. Syrjässä se on ollut aina. Varuskunta saaresta katosi jo sotien jälkeen ja viimeiset pysyvät asukkaat, Vuorisen perhe, vuonna 1991.

”Ne olivat meidän elämämme hienoimmat vuodet”, kertoo Anu Vuorinen nyt.

”Muutimme Kuivasaareen vapunaattona 1980, kun olimme mieheni kanssa vasta kihloissa. Armeija oli silloin niin vanhanaikainen, että kun asuttiin samassa osoitteessa, tuli kyselyjä, että susipariko asuu yhdessä. Elokuussa menimme naimisiin”, Vuorinen muistelee.

Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti palkkasi Vuorisen miehen Arton saarelle töihin vartiopäälliköksi, ja Anu Vuorinen siirtyi perässä Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen palkkalistoille lämmittäjäksi eli kiinteistönhoitajaksi.


Työhön kuului muun muassa rakennusten kunnossapitoa, LVI-huoltoa ja pihojen hoitoa.

”Ei se ollut aina hirveän helppoa. Sanonta oli, että kesä oli paratiisi, loppusyksy ja syksy helvetti, ja loppu siltä väliltä. Kaikkeen piti sopeutua.”

Syksyllä saarelle hiipivät ääretön pimeys, tuuli ja räntäsateet. Paikka muuttui yksinäiseksi, kun kukaan ei halunnut vierailla.

”Mutta sitten tuli kevät. Muuttolinnut ja valo, se oli mielettömän kaunis saari”, Anu Vuorinen sanoo.

Vuorisille syntyi saaressa poika, Jyri, vuonna 1985.

Poika kulki pienestä pitäen mukana huoltamassa isänsä kanssa tykkejä tai tekemässä äitinsä kanssa talomiehen hommia. Hän oppi jo lapsena kulkemaan moottorikelkan kyydissä, ajamaan traktoria ja ohjaamaan venettä.


Ja hoitamaan lampaita. Kuivasaaressa laidunsi kesäisin lammasjoukkio, joka söi rannan ruohoa ja rakasti armeijan näkkileipää.

”Yhdellä leirillä lampaat söivät kokonaisen laatikon intin näkkäriä”, Vuorinen nauraa.

Syksyllä lampaat teurastettiin syötäväksi.

Mantereelle kuljettiin vuodenajasta riippuen veneellä, moottorikelkalla tai hydrokopterilla. Perhe muutti Isosaareen vuonna 1991 ja mantereelle muutamaa vuotta myöhemmin.

Viime vuosina saaressa on pidetty puolustusvoimien harjoituksia harvakseltaan. Lisäksi saarta on käyttänyt Maanpuolustuskoulutusyhdistys omiin, lähinnä naisille suunnattuihin merellisiin turvallisuuskoulutuksiinsa.

Luonto on taas villiintynyt. Kerran lyhyeksi tallotut niityt kasvavat jälleen, harvinaiset linnut löytävät sen pesäpaikakseen, ja muutama saaristossa harvinaisempi kasvilaji kasvaa kuivassa maassa. Nuokkukohokki suorastaan kukoistaa saarella.


Kuivasaaresta voi löytää eksoottisiakin kasveja.

Aikaisemmin purjelaivojen oli tapana ottaa painolastiksi maata. Kun maa-aines kastui, sitä tyhjennettiin saarille ja otettiin uutta tilalle. Mullan mukana siemenet ja taimet kulkeutuivat kaukaakin uusille kasvualueille.

Sotamuseo kaavaili saaresta 1990-luvulla museosaarta, ja saarelle siirrettiin paljon vanhoja museotykkejä ja muuta kalustoa ympäri Suomea. Hanke jäi rahan puutteessa.

Suomenlinnan Rannikkotykistökilta on huolehtinut saaren kiinteistöjen ja kaluston kunnossapidosta 1990-luvulta saakka.

Killan puheenjohtaja Kristiina Slotte kertoo, että kilta korjaa ja kunnostaa saarta vapaaehtoisvoimin sitä mukaan, kun tilat rapistuvat. Enemmänkin pitäisi tehdä. Varoja kilta saa saareen tehtävistä vierailuista ja oheismyynnistä.


Viime aikojen suurin ja tärkein työ on ollut kunnostaa kasematin vuotava katto, Slotte kertoo.

Myös vanhat hienot rakennukset, kuten päällikön talo, tarvitsisivat pikaisesti kunnostusta.

Koska Puolustusvoimat on luopunut osasta linnakesaaria ja miettii tällä hetkellä myös Kuivasaaren kohtaloa, on killan toiminnan jatkuminen saaressa epävarmaa.

”Me jatkamme saaressa, kunnes toisin ilmoitetaan. Ja toivomme toki jatkossakin saavamme olla mukana osana Kuivasaaren toimintaa”, Slotte toteaa.

Saarten merkitys ei ole enää sama puolustusvoimille, sillä merivoimien taistelutavat ovat muuttuneet.


Rannikkoprikaatin esikuntapäällikkö komentaja Petri Pääkkönen kertoo, että käyttötarpeen muuttuessa alueille etsitään taloudellista ja maanpuolustuksen kokonaisetua palveleva jatkokäyttö. Erinomaisiksi esimerkeiksi Pääkkönen nostaa Vallisaaren ja Kuninkaansaaren, jotka ovat avautuneet kaupunkilaisille viime vuosina.

”Saaren museollinen arvo on suuri. Kaikki haluavat, että kalusto säilyy”, Pääkkönen sanoo.

Pääkkösen mukaan Puolustusvoimat tarkastelee aktiivisesti alueiden käyttötarpeita erityisesti valmiuden ja harjoitustoiminnan näkökulmasta. Kuivasaaren osalta erilaisia vaihtoehtoja on ollut tarkastelussa, mutta toistaiseksi asiassa ei ole tehty muutoksia.


Tällä hetkellä saarelle on kiellettyä nousta ilman lupaa, eikä veneellä saa lähestyä sataa metriä lähemmäs. Pienellä vaivalla saareen kuitenkin pääsee vierailemaan ja saa opaskierroksenkin päälle, saaren isäntä ja opas Lahtinen kertoo.

Useampi risteily-yritys järjestää retkiä Kuivasaareen. Kesän aikana Kuivasaaressa ovat vierailleet lukemattomat isät ja pojat, yritysasiakkaat, syntymäpäiviään viettäneet naisporukat ja isoäiti lapsenlapsensa kanssa. Tältä kesältä yleisöretket ovat jo ohi, mutta ensi kesänä Kuivasaareen pääsee taas.

Saarella kerran asunut Vuorisen perhekin pyrkii vierailemaan saarella joka vuosi. Edelleen saari tuntuu Anu Vuorisesta omalta.

”Onhan saari muuttunut. Rakennukset ovat ränsistyneet huollon puutteessa, mutta tärkeintä minulle saaressa on sen luonto.”

Lähteenä käytetty Suomenlinnan Rannikkotykistökillan julkaisemaa, Ove Enqvistin kirjoittamaa teosta Isosaari ja Kuivasaari, 1991, sekä Ove Enqvistin Kuivasaari-teosta, 2009.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yksi ainoa superliike vahvistaa nopeasti lihaksia päästä varpaisiin – Testaa, sujuuko sinulta turkkilainen ylösnousu

    2. 2

      Kylpyhuoneen lattia oli kodin paras paikka juoda – Näyttelijä Natalil Lintala joi päivästä toiseen ja syötti someen särötöntä elämää

    3. 3

      Pakettiauto jyräsi useita autoja koulu­aamun alkaessa, kaahailu koulun edessä suututtaa vanhempia Vantaalla

    4. 4

      Nollakorkojen maailma sai suur­sijoittajat muuttamaan suuntaa – Mitä pien­sijoittaja voi tehdä?

    5. 5

      Jari Mönkkönen halvaantui, eikä pysty enää liikkumaan lainkaan – sitten elämään saapui yllättävä pilkahdus ja elämänilo palasi

    6. 6

      Suomalaiset lasten­psykiatrit eivät usko geenien yli­valtaan: ”Ei ole todellakaan ihan sama, miten lastaan kasvattaa”

    7. 7

      Haluttomuus voi johtua testosteronin puutteesta – ja muita asioita, joita en tiennyt vaginasta

    8. 8

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    9. 9

      HS-analyysi: Niinistön ja Putinin tavatessa maiden suhteet ovat ”niin hyvät kuin ne nyky­oloissa voivat olla”, mutta pohjalla on epäluulo

    10. 10

      Pistävä tunne kyljessä paljastaa huonon lihaskunnon – Kahden tunnin sääntö helpottaa lenkkeilijän kestoriesaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    2. 2

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    3. 3

      Haluttomuus voi johtua testosteronin puutteesta – ja muita asioita, joita en tiennyt vaginasta

    4. 4

      Pistävä tunne kyljessä paljastaa huonon lihaskunnon – Kahden tunnin sääntö helpottaa lenkkeilijän kestoriesaa

    5. 5

      Kolmoismurhasta epäillyt kanadalais­miehet jättivät jälkeensä videoviestin

    6. 6

      Valon nopeus lähestyy: Uusi teknologia lupaa saavuttaa Maan kaltaisen planeetan vain 20 vuodessa

      Tilaajille
    7. 7

      Donald Trumpin arvo­maailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä

    8. 8

      Pakettiauto jyräsi useita autoja koulu­aamun alkaessa, kaahailu koulun edessä suututtaa vanhempia Vantaalla

    9. 9

      ”Poskettomia määriä” lihaa syönyt Teemu Lampinen lähti kahdeksi vuodeksi pyöräilemään maailman ympäri, eikä kotiin palaa enää sama mies

    10. 10

      Uutta tietoa Kampin ampumisen taustoista: Epäilty pahoin­pideltiin espoolaisella huolto­asemalla, kaikki vaikenevat motiivista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    2. 2

      Tuomas Rajala erosi, kun perheen toisen lapsen syntymään oli kaksi kuukautta – Nyt hänellä on eronneille miehille yksi elintärkeä neuvo

      Tilaajille
    3. 3

      Vain viisivuotiaan kerrostalon keittiökalusteet näyttävät ikivanhoilta – lykkäävätkö valmistajat sekundaa hitas-taloihin?

    4. 4

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    5. 5

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    6. 6

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    7. 7

      Näistä merkeistä tietää, että ystävyys kannattaa lopettaa

      Tilaajille
    8. 8

      Washington Post: Monimiljonääri Epsteinin ruumiinavauksessa todettiin kieliluun murtuma, joka herättää kysymyksiä

    9. 9

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    10. 10

      Miljardööri osti legendaarisen Kämpin ja yhdeksän muuta helsinkiläishotellia

    11. Näytä lisää