Kaupunki

Vuosaaressa koulu alkaa ilman omaa luokkaa tai opettajaa: Vasta parin viikon kuluttua katsotaan, ketkä sopivat samaan ryhmään

”Avoimen alun” tavoitteena on tehdä ryhmistä toimivampia. Opettajat toteuttavat luokkajaot silloin kun he kokevat olevansa siihen valmiita.

Joukko jännittyneitä ensiluokkalaisia kuuntelee opettajan ohjeita tarkasti. Luokan nurkasta löytyy paperia, jos pitää niistää nenä. Jos haluaa vastata, pitää muistaa viitata.

Se unohtuu helposti. Pienet jalat roikkuvat ilmassa, joku haukottelee.

Kello on yhdeksän aamulla, ja Puistopolun koulussa Helsingin Vuosaaressa aloitellaan uutta kouluvuotta. Aloitus ei kuitenkaan ole aivan perinteinen, sillä ensi viikolla tämä ryhmä vaihtaa opettajaa ja luokkahuonetta. Ryhmä ei myöskään ole sama, jossa uudet oppilaat tulevat viettämään seuraavat vuodet.

Avoin alku tarkoittaa käytännössä sitä, että ensimmäisen luokan oppilaiden lopullinen jakaminen luokkiin tehdään vasta parin ensimmäisen kouluviikon jälkeen.

Puistopolun oppilaat on jaettu kolmeen tutustumisryhmään, jotka vaihtavat opettajaa neljän päivän välein. Tänä aikana opettajilla on aikaa tutustua oppilaisiin, tehdä heistä havaintoja ja keskustella niistä keskenään. Sitten toteutetaan lopullinen jako, jossa luokista pyritään tekemään mahdollisimman tasapainoisia.

Koulun virka-apulaisrehtorin Satu Arokarin mukaan usein on mahdotonta tunnistaa kaikkien oppilaiden erityistarpeita ennen heidän tapaamistaan. Esimerkiksi lasten kielitaidoissa saattaa olla todella paljon eroja, vaikka lähtötilanne näyttäisi paperilla samalta.

Avoimen aloituksen avulla luokat pyritään rakentamaan niin, että eniten apua tarvitsevat jaetaan tasaisesti kaikille luokille.

”Välillä myös huomataan, että jotkut lapset ovat toisillensa kuin bensaa liekkeihin”, Arokari sanoo.

Nyt avoin alku mahdollistaa sen, etteivät tällaiset lapset päädy samalle luokalle. Toisaalta kaverit voivat myös tukea oppimista. Joskus sama oppilas saattaa myös käyttäytyä täysin eri tavalla eri opettajien kanssa.

Luokkien muodostamiseen on alustavasti aikaa pari viikkoa, mutta tarvittaessa se voidaan toteuttaa myöhemminkin. Arokarin mukaan tärkeintä on, että opettajat kokevat, että heille on kerääntynyt tarpeeksi tietoa oppilaista.

Opettajat ovat muutenkin vastuussa järjestelmästä.

”Tämä systeemi on opettajien valinta. En lähtisi toteuttamaan tällaista, jos opettajat eivät olisi niin selvillä siitä, mitä he tekevät”, Arokari sanoo.

Rekrytointiprosessissa ensimmäisten luokkien opettajiksi pyritään valitsemaan kokeneita opettajia, jotka tuntevat koulun mahdollisimman hyvin.


Yksi heistä on Kirsi Lakaniemi. Hän on opettanut samassa koulussa kaksikymmentä vuotta.

Lakaniemi oli mukana myös silloin, kun avointa alkua kokeiltiin Puistopolulla ensimmäistä kertaa kolme vuotta sitten. Ensimmäinen kokeilu toteutettiin koulun johdon aloitteesta.

Tuolloin oppilaat kiersivät viisi viikkoa pienemmissä ryhmissä, joita myös sekoitettiin keskenään.

”Sekä vanhemmat että lapset kokivat sen sekavaksi, että opettaja ja ryhmä vaihtuivat koko ajan. Se oli aika rankkaa”, Lakaniemi sanoo.

Myös tutustumisaika todettiin liian pitkäksi.

Lakaniemi pitää kokeilua kuitenkin onnistuneena, sillä ryhmistä saatiin rakennettua entistä toimivampia. Siksi avoin alku on käytössä myös tänä vuonna, vaikkakin hieman kevyempänä versiona.

Lakaniemi kertoo avoimen alun vaativan paljon suunnittelua ja etukäteisvalmistelua. Huolellisesti tehdyt ryhmäjaot kuitenkin palvelevat hyvin tulevaa vuotta, eikä lapsia tarvitse myöhemmin esimerkiksi siirrellä luokalta toiselta.

Noin seitsemäänkymmeneen oppilaaseen tutustuminen kahdessa viikossa kuulostaa haastavalta. Uusiin oppilaisiin tutustuminen vaatii kuitenkin aina paljon aktiivista keskustelua, eikä opettajalla ole juurikaan taukoja ensimmäisten viikkojen aikana.

”Lapsia jututetaan ruokalassa, ulkona ja joka paikassa. Aika nopeastihan sen näkee, että kuka on vähän rohkeampi tai arempi, tai kuka tarvitsee enemmän opettajaa”, Lakaniemi sanoo.

Hän pyrkii muistuttamaan oppilaita mahdollisimman paljon siitä, että apua saa aina pyytää.

Lakaniemen mukaan kokemus on opettanut tunnistamaan erilaisia oppilaita. Hyvää avoimessa alussa on Lakaniemen mielestä se, että opettajat oppivat tuntemaan oppilaita. Lisäksi myös lapset saavat useamman turvallisen aikuisen. Jos oma opettaja ei olekaan paikalla, on apua helpompi kysyä toiselta tutulta opettajalta.


Ensimmäisenä avointa alkua on kokeiltu Haagan peruskoulussa Helsingissä vuonna 2014. Samankaltaisia malleja on ollut käytössä muissakin kouluissa Helsingissä ja esimerkiksi Espoossa ja Järvenpäässä.

Puistopolulla avoin alku on otettu käyttöön uuden opetussuunnitelman voimaantulon jälkeen. Suunnitelmassa ei mainita avointa alkua, vaan ajatus on lähtenyt liikkeelle kouluista, jotka päättävät itsenäisesti siitä, kuinka ryhmiä muodostetaan.

Helsingin kaupungin pedagogisen asiantuntijan Tuulia Tikkasen mukaan opetussuunnitelmassa kuitenkin painotetaan vahvasti esi- ja perusopetuksen siirtymää ja joustavuutta, mikä on saattanut vaikuttaa koulujen kokeilunhaluun.

”Ainakin uusi opetussuunnitelma rohkaisee siihen suuntaan, että lähdetään kokeilemaan tällaisia monipuolisia uusia tapoja”, Tikkanen sanoo.

Tikkasen mielestä on hienoa, että niin moni koulu on kokeillut avointa alkua. Myös muut koulut hyötyvät siitä, että mallin pedagogisesta toimivuudesta kerätään tietoa.

Kouluissa on viime vuosina keskustelu paljon siitä, miten niin sanottuja nivelvaiheita eli siirtymiä esimerkiksi esiopetuksesta kouluun ja alakoulusta yläkouluun voisi tehdä lapselle helpommaksi. Avoin alku on tästä vain yksi esimerkki.

Helsinki esimerkiksi valmistelee parhaillaan mallia, jossa päivähoitopaikkakin pitäisi tarjota läheltä kotia kuten koulupaikka nykyisin. Tämä voi tietää muutoksia myös siihen, miten luokat muodostetaan.

Lue lisää: Helsinki miettii muutosta, joka takaisi päiväkotipaikan kodin vierestä – ja jo tarhaan mentäessä lyötäisiin lukkoon tuleva koulukin

Valtakunnallisesti suunnitteilla on vielä suurempia uudistuksia koulun aloitukseen. Hallitusohjelmassa linjataan, että esiopetuksesta ja peruskoulun kahdesta ensimmäisestä luokasta muodostetaan tulevaisuudessa nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus.


Puistopolun koulussa Jino Saarinen tutkii uutta kiiltäväkantista aapistansa. Hän toivoo pääsevänsä samalle luokalle kaverinsa kanssa.

Luokkien jakamista enemmän tällä hetkellä ensiluokkalaista näyttää kuitenkin mietityttävän uusi oppikirja.

”Odotan kaikista eniten, että pääsen tekemään näitä tehtäviä”, Saarinen kertoo.

Tästä on kyse

Tavoitteena tasapainoiset luokat


 Kouluissa halutaan kokeilla uudenlaisia tapoja muodostaa toimivampia ryhmiä. Ensimmäiset avoimen alun kokeilut on tehty uuden opetussuunnitelman julkistamisen tienoilla.

 Kouluissa päätetään, minkälaisena tai kuinka pitkänä avoin alku halutaan toteuttaa. Tutustumisjakson aikana opettajat ehtivät tutustua oppilaisiin.

 Samalla kaikki opettajat tulevat tutuksi uusille oppilaille. Jakson jälkeen oppilaista muodostetaan tasapainoiset ja toimivat luokat, jotka tukevat oppimista mahdollisimman hyvin.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yksi ainoa superliike vahvistaa nopeasti lihaksia päästä varpaisiin – Testaa, sujuuko sinulta turkkilainen ylösnousu

    2. 2

      Kylpyhuoneen lattia oli kodin paras paikka juoda – Näyttelijä Natalil Lintala joi päivästä toiseen ja syötti someen särötöntä elämää

    3. 3

      Jari Mönkkönen halvaantui, eikä pysty enää liikkumaan lainkaan – sitten elämään saapui yllättävä pilkahdus ja elämänilo palasi

    4. 4

      Pakettiauto jyräsi useita autoja koulu­aamun alkaessa, kaahailu koulun edessä suututtaa vanhempia Vantaalla

    5. 5

      Nollakorkojen maailma sai suur­sijoittajat muuttamaan suuntaa – Mitä pien­sijoittaja voi tehdä?

    6. 6

      HS-analyysi: Niinistön ja Putinin tavatessa maiden suhteet ovat ”niin hyvät kuin ne nyky­oloissa voivat olla”, mutta pohjalla on epäluulo

    7. 7

      Haluttomuus voi johtua testosteronin puutteesta – ja muita asioita, joita en tiennyt vaginasta

    8. 8

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    9. 9

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    10. 10

      Suomalaiset lasten­psykiatrit eivät usko geenien yli­valtaan: ”Ei ole todellakaan ihan sama, miten lastaan kasvattaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    2. 2

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    3. 3

      Haluttomuus voi johtua testosteronin puutteesta – ja muita asioita, joita en tiennyt vaginasta

    4. 4

      Pistävä tunne kyljessä paljastaa huonon lihaskunnon – Kahden tunnin sääntö helpottaa lenkkeilijän kestoriesaa

    5. 5

      Kolmoismurhasta epäillyt kanadalais­miehet jättivät jälkeensä videoviestin

    6. 6

      Valon nopeus lähestyy: Uusi teknologia lupaa saavuttaa Maan kaltaisen planeetan vain 20 vuodessa

      Tilaajille
    7. 7

      Donald Trumpin arvo­maailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä

    8. 8

      Pakettiauto jyräsi useita autoja koulu­aamun alkaessa, kaahailu koulun edessä suututtaa vanhempia Vantaalla

    9. 9

      ”Poskettomia määriä” lihaa syönyt Teemu Lampinen lähti kahdeksi vuodeksi pyöräilemään maailman ympäri, eikä kotiin palaa enää sama mies

    10. 10

      Uutta tietoa Kampin ampumisen taustoista: Epäilty pahoin­pideltiin espoolaisella huolto­asemalla, kaikki vaikenevat motiivista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    2. 2

      Tuomas Rajala erosi, kun perheen toisen lapsen syntymään oli kaksi kuukautta – Nyt hänellä on eronneille miehille yksi elintärkeä neuvo

      Tilaajille
    3. 3

      Vain viisivuotiaan kerrostalon keittiökalusteet näyttävät ikivanhoilta – lykkäävätkö valmistajat sekundaa hitas-taloihin?

    4. 4

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    5. 5

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    6. 6

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    7. 7

      Näistä merkeistä tietää, että ystävyys kannattaa lopettaa

      Tilaajille
    8. 8

      Washington Post: Monimiljonääri Epsteinin ruumiinavauksessa todettiin kieliluun murtuma, joka herättää kysymyksiä

    9. 9

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    10. 10

      Miljardööri osti legendaarisen Kämpin ja yhdeksän muuta helsinkiläishotellia

    11. Näytä lisää