Kaupunki

Vuosaaressa koulu alkaa ilman omaa luokkaa tai opettajaa: Vasta parin viikon kuluttua katsotaan, ketkä sopivat samaan ryhmään

”Avoimen alun” tavoitteena on tehdä ryhmistä toimivampia. Opettajat toteuttavat luokkajaot silloin kun he kokevat olevansa siihen valmiita.

Joukko jännittyneitä ensiluokkalaisia kuuntelee opettajan ohjeita tarkasti. Luokan nurkasta löytyy paperia, jos pitää niistää nenä. Jos haluaa vastata, pitää muistaa viitata.

Se unohtuu helposti. Pienet jalat roikkuvat ilmassa, joku haukottelee.

Kello on yhdeksän aamulla, ja Puistopolun koulussa Helsingin Vuosaaressa aloitellaan uutta kouluvuotta. Aloitus ei kuitenkaan ole aivan perinteinen, sillä ensi viikolla tämä ryhmä vaihtaa opettajaa ja luokkahuonetta. Ryhmä ei myöskään ole sama, jossa uudet oppilaat tulevat viettämään seuraavat vuodet.

Avoin alku tarkoittaa käytännössä sitä, että ensimmäisen luokan oppilaiden lopullinen jakaminen luokkiin tehdään vasta parin ensimmäisen kouluviikon jälkeen.

Puistopolun oppilaat on jaettu kolmeen tutustumisryhmään, jotka vaihtavat opettajaa neljän päivän välein. Tänä aikana opettajilla on aikaa tutustua oppilaisiin, tehdä heistä havaintoja ja keskustella niistä keskenään. Sitten toteutetaan lopullinen jako, jossa luokista pyritään tekemään mahdollisimman tasapainoisia.

Koulun virka-apulaisrehtorin Satu Arokarin mukaan usein on mahdotonta tunnistaa kaikkien oppilaiden erityistarpeita ennen heidän tapaamistaan. Esimerkiksi lasten kielitaidoissa saattaa olla todella paljon eroja, vaikka lähtötilanne näyttäisi paperilla samalta.

Avoimen aloituksen avulla luokat pyritään rakentamaan niin, että eniten apua tarvitsevat jaetaan tasaisesti kaikille luokille.

”Välillä myös huomataan, että jotkut lapset ovat toisillensa kuin bensaa liekkeihin”, Arokari sanoo.

Nyt avoin alku mahdollistaa sen, etteivät tällaiset lapset päädy samalle luokalle. Toisaalta kaverit voivat myös tukea oppimista. Joskus sama oppilas saattaa myös käyttäytyä täysin eri tavalla eri opettajien kanssa.

Luokkien muodostamiseen on alustavasti aikaa pari viikkoa, mutta tarvittaessa se voidaan toteuttaa myöhemminkin. Arokarin mukaan tärkeintä on, että opettajat kokevat, että heille on kerääntynyt tarpeeksi tietoa oppilaista.

Opettajat ovat muutenkin vastuussa järjestelmästä.

”Tämä systeemi on opettajien valinta. En lähtisi toteuttamaan tällaista, jos opettajat eivät olisi niin selvillä siitä, mitä he tekevät”, Arokari sanoo.

Rekrytointiprosessissa ensimmäisten luokkien opettajiksi pyritään valitsemaan kokeneita opettajia, jotka tuntevat koulun mahdollisimman hyvin.


Yksi heistä on Kirsi Lakaniemi. Hän on opettanut samassa koulussa kaksikymmentä vuotta.

Lakaniemi oli mukana myös silloin, kun avointa alkua kokeiltiin Puistopolulla ensimmäistä kertaa kolme vuotta sitten. Ensimmäinen kokeilu toteutettiin koulun johdon aloitteesta.

Tuolloin oppilaat kiersivät viisi viikkoa pienemmissä ryhmissä, joita myös sekoitettiin keskenään.

”Sekä vanhemmat että lapset kokivat sen sekavaksi, että opettaja ja ryhmä vaihtuivat koko ajan. Se oli aika rankkaa”, Lakaniemi sanoo.

Myös tutustumisaika todettiin liian pitkäksi.

Lakaniemi pitää kokeilua kuitenkin onnistuneena, sillä ryhmistä saatiin rakennettua entistä toimivampia. Siksi avoin alku on käytössä myös tänä vuonna, vaikkakin hieman kevyempänä versiona.

Lakaniemi kertoo avoimen alun vaativan paljon suunnittelua ja etukäteisvalmistelua. Huolellisesti tehdyt ryhmäjaot kuitenkin palvelevat hyvin tulevaa vuotta, eikä lapsia tarvitse myöhemmin esimerkiksi siirrellä luokalta toiselta.

Noin seitsemäänkymmeneen oppilaaseen tutustuminen kahdessa viikossa kuulostaa haastavalta. Uusiin oppilaisiin tutustuminen vaatii kuitenkin aina paljon aktiivista keskustelua, eikä opettajalla ole juurikaan taukoja ensimmäisten viikkojen aikana.

”Lapsia jututetaan ruokalassa, ulkona ja joka paikassa. Aika nopeastihan sen näkee, että kuka on vähän rohkeampi tai arempi, tai kuka tarvitsee enemmän opettajaa”, Lakaniemi sanoo.

Hän pyrkii muistuttamaan oppilaita mahdollisimman paljon siitä, että apua saa aina pyytää.

Lakaniemen mukaan kokemus on opettanut tunnistamaan erilaisia oppilaita. Hyvää avoimessa alussa on Lakaniemen mielestä se, että opettajat oppivat tuntemaan oppilaita. Lisäksi myös lapset saavat useamman turvallisen aikuisen. Jos oma opettaja ei olekaan paikalla, on apua helpompi kysyä toiselta tutulta opettajalta.


Ensimmäisenä avointa alkua on kokeiltu Haagan peruskoulussa Helsingissä vuonna 2014. Samankaltaisia malleja on ollut käytössä muissakin kouluissa Helsingissä ja esimerkiksi Espoossa ja Järvenpäässä.

Puistopolulla avoin alku on otettu käyttöön uuden opetussuunnitelman voimaantulon jälkeen. Suunnitelmassa ei mainita avointa alkua, vaan ajatus on lähtenyt liikkeelle kouluista, jotka päättävät itsenäisesti siitä, kuinka ryhmiä muodostetaan.

Helsingin kaupungin pedagogisen asiantuntijan Tuulia Tikkasen mukaan opetussuunnitelmassa kuitenkin painotetaan vahvasti esi- ja perusopetuksen siirtymää ja joustavuutta, mikä on saattanut vaikuttaa koulujen kokeilunhaluun.

”Ainakin uusi opetussuunnitelma rohkaisee siihen suuntaan, että lähdetään kokeilemaan tällaisia monipuolisia uusia tapoja”, Tikkanen sanoo.

Tikkasen mielestä on hienoa, että niin moni koulu on kokeillut avointa alkua. Myös muut koulut hyötyvät siitä, että mallin pedagogisesta toimivuudesta kerätään tietoa.

Kouluissa on viime vuosina keskustelu paljon siitä, miten niin sanottuja nivelvaiheita eli siirtymiä esimerkiksi esiopetuksesta kouluun ja alakoulusta yläkouluun voisi tehdä lapselle helpommaksi. Avoin alku on tästä vain yksi esimerkki.

Helsinki esimerkiksi valmistelee parhaillaan mallia, jossa päivähoitopaikkakin pitäisi tarjota läheltä kotia kuten koulupaikka nykyisin. Tämä voi tietää muutoksia myös siihen, miten luokat muodostetaan.

Lue lisää: Helsinki miettii muutosta, joka takaisi päiväkotipaikan kodin vierestä – ja jo tarhaan mentäessä lyötäisiin lukkoon tuleva koulukin

Valtakunnallisesti suunnitteilla on vielä suurempia uudistuksia koulun aloitukseen. Hallitusohjelmassa linjataan, että esiopetuksesta ja peruskoulun kahdesta ensimmäisestä luokasta muodostetaan tulevaisuudessa nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus.


Puistopolun koulussa Jino Saarinen tutkii uutta kiiltäväkantista aapistansa. Hän toivoo pääsevänsä samalle luokalle kaverinsa kanssa.

Luokkien jakamista enemmän tällä hetkellä ensiluokkalaista näyttää kuitenkin mietityttävän uusi oppikirja.

”Odotan kaikista eniten, että pääsen tekemään näitä tehtäviä”, Saarinen kertoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Tästä on kyse

Tavoitteena tasapainoiset luokat


 Kouluissa halutaan kokeilla uudenlaisia tapoja muodostaa toimivampia ryhmiä. Ensimmäiset avoimen alun kokeilut on tehty uuden opetussuunnitelman julkistamisen tienoilla.

 Kouluissa päätetään, minkälaisena tai kuinka pitkänä avoin alku halutaan toteuttaa. Tutustumisjakson aikana opettajat ehtivät tutustua oppilaisiin.

 Samalla kaikki opettajat tulevat tutuksi uusille oppilaille. Jakson jälkeen oppilaista muodostetaan tasapainoiset ja toimivat luokat, jotka tukevat oppimista mahdollisimman hyvin.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Korkeushypyn entinen maailmanmestari Patrik Sjöberg alkoholisoitui, muutti mökkiin metsän keskelle

    2. 2

      Yllätyskäänne brittiparlamentissa: Alahuone hyväksyi jarrutusesityksen äänin 322–306, ja Johnsonin pitää nyt anoa EU:lta brexit-lykkäystä

    3. 3

      Turkki-mielenosoitus kulki Helsingin keskustan läpi, poliisi käytti etälamautinta poliisia vastustaneeseen mielenosoittajaan

    4. 4

      Kaupasta voi löytää vaatteita, jotka kestävät jopa eliniän – Näin tunnistat pitkä­ikäisen vaatteen ja vältät virheet, jotka kuluttavat sitä

      Tilaajille
    5. 5

      Yhä useampi suomalainen asuu täydellisessä eristyksessä – Muoniolainen kalastaja Jopi Saari on asunut vuosi­kymmeniä syrjässä ilman puolisoa tai ystäviä, ensi vuodelle hänellä on yksi toive

      Tilaajille
    6. 6

      Uusi bisnes rantautuu Tallinnasta Suomeen – ”Jokainen nuori virolais­yrittäjä haluaa Helsinkiin”

    7. 7

      Eksyykö kävijä Triplaan? Arkkitehti ilahtui ja pettyi uudesta kauppakeskuksesta

    8. 8

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    9. 9

      Meksiko kävi huumekartellien kimppuun uusin keinoin, mutta verisen viikon ja nöyryytyksen jälkeen toimet herättävät epäilyksiä

    10. 10

      Klassisen musiikin pitää kohdata sortohistoriansa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yhä useampi suomalainen asuu täydellisessä eristyksessä – Muoniolainen kalastaja Jopi Saari on asunut vuosi­kymmeniä syrjässä ilman puolisoa tai ystäviä, ensi vuodelle hänellä on yksi toive

      Tilaajille
    2. 2

      Eksyykö kävijä Triplaan? Arkkitehti ilahtui ja pettyi uudesta kauppakeskuksesta

    3. 3

      Kaupasta voi löytää vaatteita, jotka kestävät jopa eliniän – Näin tunnistat pitkä­ikäisen vaatteen ja vältät virheet, jotka kuluttavat sitä

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi bisnes rantautuu Tallinnasta Suomeen – ”Jokainen nuori virolais­yrittäjä haluaa Helsinkiin”

    5. 5

      Tutkijat löysivät pahoin runnellun valkohain Atlantilta, suuri puremajälki saattaa auttaa tutkimustyössä

    6. 6

      Yllätyskäänne brittiparlamentissa: Alahuone hyväksyi jarrutusesityksen äänin 322–306, ja Johnsonin pitää nyt anoa EU:lta brexit-lykkäystä

    7. 7

      HS-analyysi: Erdoğan voitti Trumpin mutta hävisi Putinille, Syyriassa Turkkia odottavat venäläiset joukot

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    10. 10

      Aivojamme kuormittavat lukemattomat turhat asiat, sanoo neuropsykologi Nina Uusitalo ja kertoo keinon, jonka avulla hän oppi keskittymään olennaiseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    8. 8

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää