Palkankorotus ei purrut varhais­kasvatuksen opettaja­pulaan, kuormittuneet lasten­hoitajat vaihtavat alaa

Helsinkiläiseen Franzénian päiväkotiin haettiin täksi syksyksi kolmea uutta varhaiskasvatuksen opettajaa. Kaksi löytyi, kolmannen paikalle otettiin lastenhoitaja.

Tilanne on poikkeuksellisen hyvä, sanoo päiväkodin johtaja Tiina Marjoniemihttps://www.hs.fi/haku/?query=tiina+marjoniemi.

”Kehtaako tätä edes sanoa. Tämä antaa aika ruusuisen kuvan.”

Yleensä päiväkodeissa on syksyisin paljon vaihtuvuutta. Franzéniassakin on jouduttu välillä sinnittelemään sijaisilla.

Kunnat ovat kamppailleet pitkään varhaiskasvatuksen työvoimapulan kanssa.

Helsingin Sanomat kertoihttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005374948.html jo vuonna 2017, että yli 40 prosenttia lastentarhanopettajista harkitsee alan vaihtoa. Yleisin syy oli huonoksi koettu palkka.

Työvoimapulasta huolimatta kunnat eivät ole kilpailleet varhaiskasvatuksen henkilöstöstä palkoilla. Keväällä 2018 Yle jopa uutisoi pääkaupunkiseudun kaupunkien sopineen keskenäänhttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005592673.html, ettei palkoilla kilpailla. Kaupungit kiistivät sopimuksen.

Syksyllä 2018 Helsinki, Espoo ja Vantaa päättivät korottaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkkoja, mutta palkkakilpailusta ei silti voi puhua. Helsinki ja Espoo nostivat varhaiskasvatuksen opettajien palkkaa 175 eurolla kuukaudessa, Vantaa 145 eurolla.

Näistä kolmesta kaupungista suurinta tehtäväkohtaista palkkaa varhaiskasvatuksen opettajille maksaa Espoo. Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) keräämien tietojen mukaan Espoon varhaiskasvatuksen opettajien peruspalkka on nyt noin 2 610 euroa.

Helsingissä lastentarhanopettajille maksetaan noin 2 594 euron ja Vantaalla 2 550 euron peruspalkkaa. Suomen suurin kuntakohtainen peruspalkka eli 2 661 euroa lastentarhanopettajilla on Kauniaisissa. Peruspalkkaan ei ole laskettu henkilökohtaisia ja kokemuslisiä.

Palkkojen korotukset eivät ole helpottaneet työvoiman löytämistä. Varhaiskasvatuksen opettajia ei edelleenkään riitä kaikkiin pääkaupunkiseudun päiväkoteihin.

Vantaan kaupungin henkilöstöjohtajan Kirsi-Marja Lievosenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kirsi-marja+lievosen mukaan työvoiman saatavuus ei ole kohentunut, vaan muuttunut ehkä jopa entistä hankalammaksi. Vantaalle haettiin viime kevään aikana 115:tä varhaiskasvatuksen opettajaa ja 50:tä lastenhoitajaa. Lievosen mukaan lastenhoitajien saatavuudessa on ollut vaihtelua, mutta siinäkin suunta on laskeva.

Espoossa oli elokuun alussa avoinna 18 varhaiskasvatuksen opettajan ja 20 lastenhoitajan paikkaa, Helsingissä 92 avointa varhaiskasvatuksen opettajan ja 48 lastenhoitajan tehtävää.

Helsingin avoimiin lastenhoitajan paikkoihin on ollut parhaimmillaan viisikin hakijaa paikkaa kohti, mutta lastentarhanopettajien tehtäviin hakemuksia on saapunut heikosti, kertoo kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=liisa+pohjolainen.

Ongelmana on, ettei tekijöitä kouluteta tarpeeksi, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Kirsi Suttonhttps://www.hs.fi/haku/?query=kirsi+sutton.

Suttonin mukaan henkilöstöpula päiväkodeissa ei helpota, ennen kuin yliopistot lisäävät varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloituspaikkoja. Paikkoja on jo lisätty vuosille 2018–2021, mutta Suttonin mukaan se ei riitä.

”Lisärahoitusta tulisi jatkaa vähintään vuosille 2022–2025, jotta saamme tarvittavan määrän opettajia. Helsingin yliopiston kannattaisi lisätä ylimääräiset 100 paikkaa vielä tämänhetkiseen määrään.”

On kuitenkin vaikea arvioida, paljonko aloituspaikkoja tarkalleen tarvittaisiin, sillä varhaiskasvatuksen opettajien määrää tai tarvetta ei ole tilastoitu.

Varhaiskasvatuslain uudistus lisää painetta päiväkodeissa. Vuonna 2018 voimaan astunut laki edellyttää, että kaksi kolmannesta päiväkodin henkilöstöstä on vuoteen 2030 mennessä korkeakoulutettuja eli varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen tai sosionomikoulutuksen saaneita.

Helsingin kaupungin talousarvioluonnoksen mukaan kaupungin on rekrytoitava siihen mennessä 1 680 uutta lastentarhanopettajaa.

Tehtävä on hankala. Sen lisäksi, ettei alalle ole riittävästi aloituspaikkoja, myös hakijoiden määrä on laskenuthttps://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/764766-sunnuntaisuomalainen-lastentarhanopettajaksi-ei-enaa-haluta-hakijamaarat.

Kirsi Suttonin mukaan etenkin pääkaupunkiseudun elinkustannukset ovat korkeat suhteessa varhaiskasvatuksen palkkoihin.

Päiväkotien työvoimapula ruokkii itseään. Varhaiskasvatuksen opettajien puuttuminen kuormittaa lastenhoitajia, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliiton varhaiskasvatuksen asiantuntija Johanna Pérezhttps://www.hs.fi/haku/?query=johanna+perez.

”Väkeä puuttuu paljon. Osa hoitajista on lapsiryhmästä yksin vastuussa, koska toista työntekijää ei löydy.”

Pérezin mukaan moni lastenhoitajista kokee, ettei palkka ole riittävä suhteessa työmäärään tai työhön liittyvään vastuuseen. Moni vaihtaa alaa.

”He kokevat, että voivat saada saman palkan helpommasta työstä. Esimerkiksi kaupan kassa on sellainen, johon pääsee töihin nopealla perehdytyksellä.”

Jotkut lastenhoitajat kouluttautuvat varhaiskasvatuksen opettajaksi. Uudistunut varhaiskasvatuslaki kannustaa siihen, mutta lastenhoitajan työstä se on tehnyt entistä vähemmän houkuttelevaa, Pérez sanoo.

Uudistus lisää varhaiskasvatuksen opettajien määrää ja vähentää hoitajien määrää.

”Uudistus tulkittiin niin, ettei hoitajia toivota enää töihin. He kokivat, ettei alalla ole tulevaisuutta.”

Varhaiskasvatuslain uudistus myös muutti lastenhoitajien kelpoisuusehtoja siten, että lähihoitajalta vaaditaan nyt lasten ja nuorten osaamisalaa. Jos lähihoitajaopiskelija pohtii lastenhoitajan työtä, hänen on valittava ala heti.

”Se on kaventanut toivoa tulevaisuudennäkymissä ja aiheuttanut sitä, että alalta tiputaan pois jo hakeutumisvaiheessa.”

Lastenhoitajien ja lastentarhanopettajien lisäksi pulaa on myös heidän sijaisistaan. Franzénian päiväkodin johtajan Tiina Marjoniemen mukaan sijaisia on entistä vaikeampi saada nyt, kun työllisyystilanne on parantunut.

Entistä useampi työllistyy omalle alalleen ja entistä harvempi ehtii tekemään sijaisuuksia.

Tilannetta helpottaa, että uusmaalaisten kuntien omistama henkilöstövuokrayhtiö Seure laajentaa omaa sijaistoimintaansa päiväkodeissa. Toissa viikolla Helsingissä ja Vantaalla aloitti yli 100 Seuren varahenkilöä. Varahenkilö on sijainen, joka kiertää muutamassa, lähellä toisiaan olevassa päiväkodissa paikkaamassa puuttuvia lastenhoitajia.

Seuren myyntipäällikkö Kaarina Liimataisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kaarina+liimataisen mukaan Seure aloitti sopivien varahenkilöiden etsimisen jo viime keväänä.

Työvoimapula näkyy myös henkilöstöpalvelussa.

”Olemme pystyneet viime vuosina nostamaan huomattavasti rekrytointien määrää. Se ei ole ollut helppoa. Siitä huolimatta, että olemme nostaneet työntekijöiden määrää, se ei aivan riitä”, Liimatainen sanoo.

Hänen mukaansa työn houkuttelevuutta parantaa, että varhaiskasvatuksen varahenkilöille maksetaan hieman suurempaa palkkaa kuin Seuren muille lastenhoitajille, sillä sijaisuuksia tekevän työkohde saattaa vaihtua lyhyellä varoitusajalla.