Kaupunki    |   HS Espoo

Tarja Qvickström on Kauniaisten oma ”kylähullu”: ”Tykkään tehdä jotain sellaista, mitä muut ei tee”

Tarja Qvickström haluaa vaikuttaa virkkaamalla. Hän hyödyntää töissään muun muassa muoviroskia ja ottaa virkkaamalla kantaa.



”Kirjoita sinne, että kylähullu Espoon Vatikaanista, jolla ei ole vessassa ovea”, Tarja Qvickström sanoo ja nauraa päälle.

Lukijan arvioitavaksi jää, kuinka paikkansa pitävä Qvickströmin tiivistys itsestään on. Faktat sen takana ovat seuraavat: Qvickström asuu Kauniaisissa, jota hän leikkimielisesti kutsuu Espoon Vatikaaniksi, minivaltioksi toisen valtion sisällä.

Haastatteluhetkellä Qvickströmin asunnon vessassa ei tosiaan ole ovea. Syy siihen on kuitenkin käytännöllinen: vessaan pitäisi saada uusi pyykinpesukone eikä vanha mahdu vessasta ulos, jollei ovea irrota.

Entä kylähulluus sitten? Se on varmasti tulkintakysymys. Sanakirja määrittää kylähullun yhteisössä yleisesti huomiota herättäväksi ja poikkeavaksi ihmiseksi. Itsensä kohdalla Qvickström viittaa kylähullulla harrastukseensa, tämän haastattelun aiheeseen: virkkaamiseen.

Virkkaaminen on nimittäin se, josta Qvickström Kauniaisissa mahdollisesti tunnetaan.



”Löytyykö vielä rouva, joka teki päähineitä somisteena papiljotteja? En valitettavasti muista hänen nimeään”, kyseli nainen kauniaislaisten Facebook-ryhmässä Puskaradio Granissa.

Nainen oli äitinsä kanssa tavannut Qvickströmin pari vuotta aikaisemmin Granipäivä-tapahtumassa, jossa Qvickström oli ollut myymässä itse virkattuja, papiljotein koristeltuja hattuja.

Äiti oli sanonut naiselle, että kun hänestä aika jättää, hänen papiljottinsa tulee lahjoittaa sille naiselle, joka laittaa niitä hattuihin. Kun äiti tänä keväänä kuoli, päätti nainen etsiä Qvickströmin käsiinsä ja antaa tälle papiljotit, äitinsä toiveiden mukaisesti.

Qvickström herkistyy, kun hän kertoo tarinaa papiljoteista.

”Kun kiinnitin niitä papiljotteja pipoon, minulle tuli lämmin tunne. Että se henkilö oli ajatellut minua ja pyytänyt antamaan papiljottinsa minulle. Olen vähän tällainen herkistelijä”, sanoo.

Qvickströmille on tärkeää, että hänen virkkaamissaan töissä on joku juju.

”Tykkään tehdä jotain sellaista, mitä muut ei tee. Se on se mun juttu”, Qvickström sanoo.

Usein Qvickströmin töiden juju liittyy kierrätykseen: papiljotit saavat uuden elämän hatussa, vanhojen kiuaskivien ympärille voi virkata vaikka kissahahmon ja näin syntyy ovistopperi. Puisten verhon renkaiden ympärille Qvickström on virkannut vauvan leluja. Muovipillejä hän on hyödyntänyt tekemissään kissan leluissa.

”En ole mikään yltiöympäristöaktivisti, mutta kierrätys on minulle tärkeä asia, ja luovuuden varjolla on kiinnostavaa tutkia, mitä kaikkia materiaaleja voi käsitöissä uusiokäyttää”, Qvickström selittää.


Qvickström haluaa ottaa virkkuutöillään myös kantaa. Viime jouluna hän virkkasi joulumyyjäisiin enkelin ruskeasta langasta. Myyjä epäili, ettei se välttämättä menisi kaupaksi, sillä perinteisesti enkelit on virkattu valkoisesta langasta.

Toisin kuitenkin kävi. Enkeli myytiin hetkessä. Se päätyi osaksi koulun tai päiväkodin seimikuvaelmaa, Qvickström muistelee.

”Kuka sanoo, että kaikkien enkeleiden pitäisi olla valkoihoisia? Me suomalaiset olemme kuitenkin moninaisia ja erinäköisiä. Jos saan sitä tuotua tällä tavalla esille, niin sehän on vain hienoa. Suvaitsevaisuus sekä erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen ovat minulle tärkeitä perusarvoja”, Qvickström sanoo.

Seuraavaksi hän haluaisi virkata jotain Pride-liikeeseen liittyvää. Pride ajaa yhtäläisiä oikeuksia kaikille, seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumatta.

”Olen miettinyt, mitä sen teeman ympärille oikein tekisin. Onko sateenkaaren väriset pipot vähän liian tavallisia?”, Qvickström pohtii.


Vaikka tuotantoa on ehtinyt kertyä paljon, on Qvickströmin virkkausharrastus itseasiassa aika tuore. Aikaisemmin hän on enimmäkseen neulonut ja ommellut, virkannutkin toki aina silloin tällöin.

”Olen tehnyt käsitöitä aina. Aikoinani olen ommellut omille lapsille paljon, melkein kaikki vaatteet talvipukuja myöten. Sitten siihen tuli taukoa”, Qvickström sanoo.

Virkkaamiseen hän hurahti pari vuotta sitten.

”Ajattelin, että nyt olisi hyvä kokeilla jotain muuta ja muistin, etten ole pitkään aikaan virkannut. Sitten se lähti vähän lapasesta”, Qvickström sanoo ja nauraa päälle.

Kärsivällisyys ei Qvickströmin mukaan kuulu hänen hyveisiinsä. Hän ei jaksa virkata monimutkaisia kuvioita tai suuria töitä.

”Olen erikoisissa tekniikkajutuissa vähän huono. Siinä se malttamattomuus tulee esiin. Nämä tällaiset tulee kuvioihin ehkä sitten joskus, kun olen saanut enemmän malttia”, Qvickström sanoo ja tutkailee virkatun jakkunsa liepeitä.

Jakku ei ole Qvickströmin itsensä tekemä vaan ystävän vanha.

”Ei mulla tällaiseen riitä pinna”, hän sanoo ja nauraa taas.

Vaikka Qvickströmin pinna ei riitä monimutkaisiin kuvioihin, riittää se kuitenkin saman asian toistamiseen. Qvickström kuvailee omaa virkkaustuotantoaan liukuhihnameiningiksi.

”Tulen töistä kotiin, katson telkkaria ja virkkaan. En osaa sohvalla istua ilman, että on virkkuukoukku kädessä. Sen verran praktiikka on tullut, että pystyn ihan hyvin tekstejä lukemaan samalla. Virkkaaminen on rentoutumista.”

Kun Qvickström pääsee vauhtiin, syntyy tuotoksia useita. Virkkuuharrastuksen alkuhuumassa hän virkkasi liki 60 erilaista pipoa. Ne eivät kuitenkaan menneet Qvickströmin toivomalla tavalla kaupaksi kirpputoreilla, ja Qvickström kyllästyi pipojen virkkaamiseen, ainakin hetkellisesti.


Ystävänsä kanssa Qvickström on virkannut Espoon sairaalan saattohoito-osastolle satakunta lonkeroilla varustettua ”räplää”. Qvickströmin itse keksimä räplä nimitys tulee siitä, että potilaat voivat räplätä räplöjen lonkeroita sen sijaan, että he repisivät letkuja irti.

Viimeisin Qvickströmin villitys olivat kynän näköiset virkatut kirjanmerkit, joita niitäkin on jo aikamoinen liuta.

”En yhtään tiedä, mitä näille teen! Ehkä lahjoitan kirjastoon”, Qvickström pohtii.

Qvickström hakee inspiraatiota virkkuutöihinsä linkkien ja valokuvien jakopalvelusta Pinterestistä. Myös virkkaamista harrastavalta ystävältään Qvickström saa paljon vinkkejä.

Omaa blogia tai muuta julkaisualustaa omille virkkuutöilleen Qvickströmillä ei ole – ainakaan vielä.

”Olen miettinyt, että jos pitäisi blogia, siinä olisi esitelty töitä teemoittain, esimerkiksi niin, että mihin kaikkeen muovia voi virkkuutöissä käyttää. Ei mitään pikkutarkkoja ohjeita, että näin nämä tehdään. Itsekin katson kuvista vain hahmon, enkä sen jälkeen juuri ohjeita seuraile”, Qvickström sanoo.

Ystävän vinkki antoi inspiraation myös Qvickströmin seuraavaan projektiin: Qvickström aikoo tehdä muistisairaille tarkoitetun puuhapussukan, jossa on erilaisia pintoja ja asioita, joita voi kosketella ja räplätä.

”Olen kuullut, että jotkut muistisairaat tykkäävät esimerkiksi vetää vetoketjua eestaas, letittää ja napittaa. Pussukka voisi olla esimerkiksi vetoketjulla suljettava pussi, johon voisi sisälle laittaa rakkaita valokuvia ja kauniita valokuvia, ja jonka ulkopinnalla olisi näitä erilaisia aktiviteettja”, Qvickström visioi.

Projektissa yhdistyvät jälleen kerran Qvickströmille tärkeät arvot: ihmisiläheisyys ja toisista välittäminen.

Ja mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, muistisairaiden pussukkojen määrä tuskin jää yhteen. Niitä syntynee Qvickströmin liukuhihnalta useampi.

”Jahka keskeneräinen tuotekehittely johtaa sarjatuotantoon”, Qvickström tarkentaa.

Kuka?

Tarja Qvickström


  60-vuotias. Asuu Kauniaisissa.

  Työskentelee viestintätehtävissä teknologiakonserni ABB:ssä.

  4 aikuista lasta ja 13 lastenlasta.

  Harrastaa virkkaamisen lisäksi muun muassa piirtämistä, maalaamista, kirjoittamista, karaokea ja kaikenlaista luovaa hassuttelua lastenlastensa kanssa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Aalto-yliopiston professori nimitti korkeakoulua arvostelleita opiskelijoita ”kaheleiksi”, yliopiston mukaan kommentit ovat asiattomia

    2. 2

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    3. 3

      Vihreiden Ohisalo bensa­verosta: Onko keski­luokalle tärkeämpää muutama euro kuussa vai se, että yhteis­kunta on kunnossa?

    4. 4

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    5. 5

      Sen piti olla tavallinen opinnäyte: Järven­pääläinen Ilja Oikarinen, 25, repäistiin suoraan koulusta Maseratin huippu­suunnittelijaksi Italiaan

    6. 6

      Halla-aho Ylen haastattelussa: Perussuomalaiset ei halua halpatyövoimaa, tässä suuri näkemysero kokoomuksen kanssa

    7. 7

      Teal Swan kertoo olevansa Arcturus-tähdeltä ja antaa neuvoja niin rahan kuin kannabiksenkin käytöstä: Nykyajan kultti­johtajat manipuloivat ihmisiä verkossa

      Tilaajille
    8. 8

      Bisneseliitin raamattu varoitti koronkiskoja­kapitalismin vaarantavan läntiset arvot, mutta vielä suurempi uhka saattaa olla hyperkilpailun kyllästämä Kiina

    9. 9

      ”Kanadan kultapojasta” kuoriutui kohusta toiseen seilaava poliitikko, jonka kannatus syöksyy: mitä Justin Trudeaulle tapahtui?

    10. 10

      HS-analyysi: Merivoimat on saamassa kaikessa hiljaisuudessa suunniteltua suurempia taistelualuksia – miksi Puolustusvoimat on puhunut asiasta vähätellen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    2. 2

      Sen piti olla tavallinen opinnäyte: Järven­pääläinen Ilja Oikarinen, 25, repäistiin suoraan koulusta Maseratin huippu­suunnittelijaksi Italiaan

    3. 3

      Äiti teki Aada Hämäläisestä vahingossa someilmiön, ja pian harrastajapiirtäjälle sateli kymmeniä työtarjouksia – Jotkut kuitenkin yllättyivät, paljonko viikkojen työ maksaa

    4. 4

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    5. 5

      Raittiiden opiskelijoiden määrä kasvaa: Tilastot näyttävät, minkä alan opiskelijat juovat eniten ja minkä vähiten

    6. 6

      Helsingin Etelärannassa pitää majaansa vain kaksi vuotta vanha yritys, joka on hankkinut jo lähes 5 000 asuntoa Suomesta

    7. 7

      Mies porasi ryyppykaveriaan päähän Lohjalla, hovioikeus piti vankeustuomion

    8. 8

      Jyrki Kataiselle Sitran johtopaikan hävinnyt Markku Wilenius purkaa tuntojaan Kalevassa: ”En tiedä kenellä olisi enemmän natsoja hommaan kuin minulla”

    9. 9

      Vihreiden Ohisalo bensa­verosta: Onko keski­luokalle tärkeämpää muutama euro kuussa vai se, että yhteis­kunta on kunnossa?

    10. 10

      Naapuri paljasti aiemman asukkaan omin päin teettämän kylpyhuoneremontin – Voiko asunnon ostaja joutua vastuuseen amatööriasentajan virityksistä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    5. 5

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    6. 6

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    7. 7

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    8. 8

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    9. 9

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    10. 10

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    11. Näytä lisää