Kaupunki

Pääkaupunkiseudulla paukutetaan asuntorakentamisen ennätyksiä, mutta yhdellä alueella tahti hyytyy

Pääkaupunkiseudulla on aiempaa enemmän tekijöitä tarjolla, kun muun Suomen rakentaminen jäähtyy.

Asuntorakentaminen jatkuu vilkkaana pääkaupunkiseudulla, vaikka muualla Suomessa uusien asuntokohteiden aloitukset vähenivät jo viime vuoden puolella.

Alan kattojärjestö Raklin tuorein markkinakatsaus kesäkuussa arvioi noususuhdanteen jo kääntyneen maakunnissa. Suhdannekääntymästä kielii myös rakennuskustannusindeksi, jonka nousu pysähtyi viime vuoden lokakuussa.

Markkinoiden polarisoitumisesta kertovat pääkaupunkiseudun tuoreet kasvuluvut, joissa minkäänlaista suhdannekääntymää ei ole nähtävissä.

Helsingissä tahti on suorastaan kiihtymässä. Apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) arvioi, että lupatilanne povaa kovaa vauhtia lähivuosille.

”Aloitettuja asuntokohteita on enemmän kuin valmistuneita, ja rakennuslupia on myönnetty enemmän kuin on aloitettuja kohteita. Helsingin osalta asuntorakentamisessa ei ole hidastumista näkyvissä.”


Jotain pääkaupungin vauhdista kertoo, että ensimmäisen puolen vuoden aikana rakennuslupia on myönnetty jopa enemmän kuin tämän vuosikymmenen ehdottomana huippuvuotena 2017. Rakennusluvissa voidaan tänä vuonna päästä yli 8 000:n.

Se tarkoittaa sitä, että rakenteilla on viime vuosien tapaan noin 10 000 asuntoa eri puolilla kaupunkia. Pääkaupungin volyymi on kova, kun Rakennusteollisuus RT:n mukaan asuntotuotannon aloituksia oli viime vuonna koko Suomessa yhteensä 46 000.

Sinnemäen katse on juuri rakennusluvissa, koska ne kertovat tuotannon suunnasta pisimmällä aikajänteellä. Jos luvan saaja avaa työmaan vuoden lopulla, asunnot valmistuvat vasta vuonna 2021.

”Buumin kovuus on kolmessa pääkaupunkiseudun kaupungissa ollut erilaista. Esimerkiksi Vantaalla tuotantoluvut ovat olleet pari viime vuotta historiallisen korkeita. Meillä on pikemminkin kyse systemaattisesta noususta”, Sinnemäki sanoo.

Rakennusyhtiö Bonavan yksikönjohtaja Matti Kuronen vahvistaa Sinnemäen näkemyksen.


Bonava rakentaa parhaillaan Helsingin Kuninkaantammessa 82 asunnon kerrostalokohdetta ja valmistelee uutta hitaskohdetta Pasilan Postipuistoon. Kuninkaantammessa on joitakin asuntoja vielä vapaana. Postipuistossa on 57 asunnosta kahta lukuun ottamatta kaikki varattu, eikä rakentaminen ole edes alkanut.

”Valmiit myymättömät asunnot Helsingissä? Vastaukseni on pyöreä nolla”, Kuronen sanoo.



Espoossa on tähdätty siihen, että kaupungissa aloitettaisiin 3 300 asunnon rakentaminen. Heinäkuun loppuun mennessä aloituksia oli kertynyt jo 2 500.

Uusia rakennuslupia on tähän mennessä myönnetty yhteensä 3 015.

”Minkäänlaisia hiljenemisen merkkejä ei ole näkyvissä”, luonnehtii Espoon asuntotuotantojohtaja Anne Savolainen.

Espoossa vetää metroradan varsi, mutta Savolainen muistuttaa, että asuntokohteita on eri puolilla kaupunkia. Jos yksi kohde ei ennakkomarkkinoinnissa vedä, rakentaminen alkaa jossain muualla.

Espoo on järjestänyt tonteista hintakilpailuja ja avoimia hakuja. Savolaisen mukaan kaikkiin kohteisiin on tullut runsaasti tarjouksia ja hakemuksia. Hän arvioi, että tuotanto ylittää 4 000 asunnon rajan tänä vuonna kuten se on ylittänyt parina viime vuonnakin.

Helsingissä tai Espoossakaan rakennusyhtiöt eivät ole hakeneet lykkäyksiä tonttivarauksiinsa markkinatilanteen vuoksi. Vantaalla oli viime viikon lautakuntakäsittelyssä neljä kohdetta, joille haettiin lykkäystä. Kohteista kolme oli Kivistössä.

Vantaan kiinteistöjohtaja Antti Kari sanoo, että lykkäyspyyntöjä on kevään aikana käsitelty muissakin kokouksissa. Hän luonnehtii Kivistön tilannetta jäähtymiseksi.

”Kuumin vaihe on siellä ohi. Nyt on menossa hallittu jarruttaminen. Ei rakentaminen Vantaalla ole loppumassa, vaikka aivan viimevuotiseen huippulukemaan ei päästäkään. Markkinatilanne on normalisoitumassa.”

Vantaa on parin viime vuoden aikana lyönyt kaikki vanhat tuotantoennätykset. Rakentaminen on ollut kiivaampaa kuin suuren maaltamuuton vuosina 1970-luvulla. Vantaalla on nyt tuotannossa noin 4 200 asuntoa, kun viime vuonna niitä oli 4 500.

Kivistö poikkeaa muista Vantaan kaupunginosista, koska sinne on hyvin nopeasti syntynyt sijoittajien suosimia pieniä kerrostaloasuntoja. Näiden markkinoiden kylläisyydestä kielii, että valmiita asuntoja on vielä niin paljon myymättä.


Verkkosivusto Oikotiellä on tällä hetkellä noin 350 asuntoa myynnissä Kivistön ja Keimolan uusissa kerrostaloissa. Suurin osa niistä on yksiöitä tai kaksioita.

Yksi tontinvaraukseensa Kivistössä lykkäystä pyytänyt yhtiö on Fira. Firan asuntojohtaja Topi Laine sanoo, että yhtiö ei ole luopumassa tonteistaan, mutta se tarvitsee lisäaikaa.

”Jos asiakkaat haluavat erityyppisiä kohteita, kannattaa suunnitella niitä kunnolla. Meidän tontit on hyvällä sijainnilla, ja haluamme pitää niistä kiinni. Kivistö on Vantaan kaupungille strateginen alue, jota se haluaa kehittää.”

Jos kohta Kivistö näyttää nyt jäähtyvän, se voi olla Laineen mukaan vain hetkellistä. Kysyntää olisi sitä mukaa, kun Kivistön palvelut kehittyvät.

Valitettavasti palvelutarjonnan laajeneminen on siirtymässä yhä eteenpäin. Uuden kauppakeskuksen valmistuminen on lykkääntynyt jälleen vuodella: vuoden 2022 loppuun.

Bonavan Matti Kuronen muistuttaa, että Vantaa on onnistuttu isolla tuotannolla pitämään pienten asuntojen hinnat vakaina, kun sen sijaan Helsingissä, missä kysyntä ylittää tarjonnan, yksiöiden hinnat ovat nousseet.

Kun pääkaupunkiseudun kolmen kaupungin asuntorakentamisen volyymi vastaa likimain neljännestä koko Suomen tuotannosta, suhdanteiden on täytynyt kääntyä nopeasti maakunnissa.

”Jos meillä on edelleen tänä vuonna rakenteilla 10 000 asuntoa, ja uusia kohteita luvitetaan paljon, jossain muualla on tultu todella kovaa alas”, sanoo Helsingin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell.

Bonavan Matti Kurosen näköalapaikka on kuudessa suurimmassa kaupungissa. Hän arvioi, että suhdannekäänne on tapahtunut niiden ulkopuolella, jopa maakuntien kakkoskaupungeissa.

Pääkaupunkiseudulle tämä voi olla hyväkin uutinen, koska resursseja on tarjolla Espoon, Helsingin ja Vantaan kasvuun.

Sinnemäen mukaan pääkaupungissa on nyt monipuolisemmin tekijöitä tarjolla.



Helsingin asuntotuotannosta 55 prosenttia pitäisi olla säänneltyä ja kohtuuhintaista. Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT on kovimman nousukauden aikana jälleen kerran todennut, että tarjoukset, jos niitä edes on saatu, ovat liian kalliita.

Att:n asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjän mukaan jo viime vuonna tarjouksia alkoi tulla hieman lisää, ja tämän kevään aikana tilanne on parantunut.

”Tarjoushalukkuudessa on hieman piristymisen merkkejä”, hän sanoo varovaisesti.

Maakunnissa vapautunut kapasiteetti voi siten olla hyödyksi pääkaupunkiseudun kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle.

Rakennusyhtiöissä toivotaan, että Helsinki pystyisi vauhdittamaan tontinluovutusta, kun kerran kysyntää riittää.


Pääkaupunkiseudun asuntotuotanto hyödyttää myös rakennusteollisuutta, joka pääosin sijaitsee muualla Suomessa. Ovi-, ikkuna- ja rakennuselementtitehtaat sijaitsevat kaikki maakunnissa.

”Meidän kovan kasvumme avulla pystytään pitämään yllä kotimaista rakennusteollisuutta. Eihän niitä harkkoja tehdä yksi kerrallaan täällä, vaan kaikki rakennustuotteet tulevat muualta”, sanoo Randell.

HS:n haastattelemien asiantuntijoiden yhteinen näkemys on, että pääkaupunkiseudun kasvu ei ole hiipumassa. Miksi olisikaan?

”Iso trendi on kuitenkin se, että pääkaupunkiseudulle muutetaan”, sanoo Topi Laine.

Kuronen kuvaa samaa ilmiötä siten, että ihmiset hakevat elantoa itselleen ja lapsilleen, ja haluavat muuttaa lähelle toisiaan.

”He haluavat muuttaa sinne, missä he näkevät tulevaisuuden”, Kuronen summaa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    4. 4

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    5. 5

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    6. 6

      Lintukannat ovat vähentyneet dramaattisesti Pohjois-Amerikassa, myös Suomessa lintujen määrä laskee

    7. 7

      Harvinainen näky: Lähes kerrostalon ulko-ovella mönkivä mäyrä tallentui videolle Herttoniemessä

    8. 8

      Kalasatamaan rakennetaan Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä

    9. 9

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    10. 10

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    6. 6

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    7. 7

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    8. 8

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    9. 9

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    10. 10

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää