Kaupunki

Vain 23 prosenttia Suomessa asuvista irakilaisista on töissä – Vantaan työllisyys­johtaja haukkuu järjestelmän ”kafkamaiseksi”

HS kokosi viisi tosiasiaa siitä, miksi maahanmuuttajien on kantaväestöä selvästi vaikeampi saada töitä.

28-vuotias kurdi Aslan Yaman istuu Vantaan Tikkurilassa kaupungin valmennustalon Luxin käytävässä. Hän on sitä mieltä, että jos haluaa tehdä töitä, töitä myös on saatavissa.

”Ei se ole helppoa, mutta minun on pakko saada töitä.”

Luxissa on meneillään yhdet vuoden noin 70 rekrytreffeistä. Vantaan työllisyyspalvelut järjestävät lähes viikoittain tapaamisia, joissa erityisesti työvoimapulassa olevien alojen työnantajat voivat haastatella kerralla ison joukon työnhakijoita.

Rekrytreffit ovat omiaan Yamanin kaltaisille ulkomaalaistaustaisille ihmisille, joiden työnsaantia vaikeuttaa esimerkiksi suomalainen tapa hoitaa rekrytointi valtaosin tietojärjestelmien ja täytettävien lomakkeiden kautta.

Yaman on kasvanut Pohjois-Irakissa pakolaisleirissä ja tullut Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2016. Hänen tilanteensa on nyt sellainen, ettei hän edes täysin voi sanoa asuvansa Vantaalla.

Turvapaikanhakijana vuonna 2016 Suomeen tulleella Yamanilla on toistaiseksi vain poste restante -osoite.

”Minulla ei ole asuntoa, olen kavereiden ja siskon luona. Asuntoa on vaikea saada, kun ei hallitse systeemiä”, Yaman sanoo hyvällä suomen kielellä.



Asenne on tärkeä. Ajatuksellaan Vantaan työllisyyspalveluiden johtaja Timo Saari ei nyt viittaa Yamaniin tai muihin maahanmuuttajataustaisiin työnhakijoihin vaan Suomen päättäjiin, joilla on valtaa.

Suomen kohtalonkysymykseksi on valtakunnan politiikassa noussut työllisyysaste. Nykyisen Rinteen hallituksen talouspolitiikka nojaa siihen, että töissä käyvien ihmisten määrä saadaan nousemaan edellisen hallituksen saavuttamasta vajaasta 73 prosentista 75:een.

Yaman kuuluu työssäkäyntitilaston perusteella vaikeimmin työllistyvään joukkoon ihmisiä eli Irakista peräisin oleviin. Maahanmuuttajien saaminen töihin on kuitenkin julkisessa keskustelussa useaan kertaan todettu hyvin tarpeelliseksi, jotta työvoimaa olisi riittävästi tulevina vuosina.

Mutta Saaren mielestä politiikanteko on tässä asiassa tempoilevaa ja lyhytjänteistä.

”Välillä maahanmuuttajat nähdään ongelmana, ja välillä he ovat todella tärkeä resurssi. Yhteiskunnan eliitin pitäisi sanoittaa se, mitä haluamme. Että tervetuloa ja otamme vastaan”, Saari sanoo.

Vantaalla rekrytreffejä on järjestetty kolmisen vuotta. Henkilöstövuokrausyrityksiä tai siivousalan, kaupan ja ravintolan alan työnantajia ei Saaren mukaan enää ole tarvinnut houkutella mukaan.

”He kysyvät jo, koska pidetään seuraava tilaisuus.”

Tärkein päämäärä on Saaren sanoin ”kohtauttaminen”. Maahanmuuttajilla on hänen mukaansa usein lähtömaassa hankittua työkokemusta tai koulutusta, jota suomalaiset työnantajat eivät riittävästi osaa hyödyntää.

Esimerkiksi pienyrityksissä on Saaren mukaan tarvetta rohkaisulle ja tiedolle, mitä ulkomaalaistaustaisen työntekijän palkkaaminen käytännössä edellyttää.

”Työnantajilla on pelkoja, osaavatko he. Ei kerta kaikkiaan ole riittävästi osaamista, ja pelätään turhan takia ottaa maahanmuuttajia töihin”, Saari sanoo.

Pakolaisilla tai turvapaikanhakijoilla taas kaikki asiakirjat ovat mahdollisesti jääneet lähtömaahan. Osaamista ja koulutusta ei siksi ole yksinkertaista vertailla tai todistaa.

Luxin rekrytreffeillä työntekijöitä hakee tällä kertaa henkilöstövuokrausyritys Personalhuset. Se kertoo olevansa yksi Pohjoismaiden suurimmista alallaan.

Tarvetta on erityisesti tuotanto- ja varasto-alan työntekijöille.

Henkilöstökonsultti Mikaela Mäki kertoo tottuneesti, mitä kaikkea maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä palkatessa tulee huomioida.

”Lakiasiat”, hän sanoo.

Siis että työluvat ovat kunnossa. Ja kuinka monta tuntia viikossa kullakin on oikeus tehdä töitä.

Mäki kertoo Personalhusetin osallistuneen vastaaviin tapahtumiin myös Helsingissä ja Espoossa.

”Tässä näkee heti hakijan asenteen. On myös potentiaali heti käsien ulottuvilla. Hakija voi olla superhyvä, vaikka kirjallinen hakemus olisi puutteellinen”, Mäki sanoo.


Irakilaisessa Makhmurin pakolaisleirissä Yaman sai käydä koulua. Perhe oli hänen mukaansa paennut sinne vakavia levottomuuksia vuonna 1994 Turkin kurdialueelta.

Kurdiyhteisössä oli omia opettajia, jotka pitivät yli 10 000 asukkaan leirissä myös lukiota.

”Olisin halunnut yliopistoon, mutta se oli Erbilissä, eikä perheeni tilanteessa voinut opiskella. Piti tehdä töitä”, Yaman sanoo.

Erbil on Irakin Kurdistanin alueen pääkaupunki noin 60 kilometrin päässä Makhmurista.

Paraikaa Yaman käy Careeria-oppilaitoksen koulutuksessa. Hän opiskelee suomea ja työnhakutaitoja.

Yaman haluaisi töitä tekniikan alalta. Hän haluaisi myös opiskella, mutta ihan ensimmäiseksi pitäisi työllistyä ja saada säännölliset ja riittävät tulot.

”Menin naimisiin. Vaimoni on nyt Turkissa, mutta haluan töitä, että saan hänet Suomeen.”

Yaman viittaa perheenyhdistämisen perusteella perheenjäsenille myönnettävään oleskelulupaan. Sitä varten kahden aikuisen taloudessa tulisi tavanomaisesti olla käytettävissä 1 700 euroa kuussa.

Eikä Yaman halua elää sosiaalituin, omiensa sanojensa mukaan ”valtion rahoilla”.

”Työttömänä ei ole hyvä olla. Aika ei kulu, ja siitä tulee paljon stressiä. Jos haluaa, voi saada töitä ja apua. Nytkin koulutuksessa opettaja neuvoo, mikä työ sopisi minulle.”


Samaa halua päästä töihin huokuu Vantaan työllisyyspalveluiden johtajan Saaren mukaan hyvin monista heidän maahanmuuttajataustaisista asiakkaistaan.

Lukuisiin siiloihin hajoavia palveluita on joskus Suomessa syntyneidenkin vaikea ymmärtää. Siksi Saari kaipaa yhteiskunnalta sosiaali- ja työllisyyspalveluiden täyttä remonttia.

Vantaa käyttää ulkomaalaistaustaisille asukkailleen räätälöityihin työllisyyspalveluihin vuodessa satojatuhansia euroja omasta pussistaan, Saari kertoo.

”Maahanmuuttajat tarvitsevat tukea. Nykyinen byrokratia tekee ihmisestä kohteen. Pitäisi vahvistaa heidän toimijuuttaan eikä tehdä ihmisistä Kafkan romaanissa juoksevia tahdottomia hahmoja”, Saari sanoo.



Vastikään Yamanilla oli työhaastattelu, Uudessakaupungissa Valmet Automotiven autotehtaalla. Vaikka Uusikaupunki on kaukana ja pieni paikka, Yaman olisi valmis muuttamaan sinne.

”Se on iso firma. Jos siellä on töitä, sitten se on myös hyvä paikka asua.”

Matkalla haastatteluun tehtaan rekrytoija kuitenkin soitti. Uudenkaupungin-tehtaalla on nyt vireillä entistenkin työntekijöiden lomauttaminen, eikä tarvetta uusille siksi nyt olekaan. Koska Yaman kuitenkin oli jo lähes perillä, hän sai käydä haastattelussa.

”Haastattelija oli mukava. Hän sanoi, että he soittavat ensi vuonna, jos on tarvetta työntekijöille.”

Viisi faktaa: Tämä jarruttaa maahanmuuttajien työnsaantia

Mitä tarkoittaa, että maahanmuuttajien on kantaväestöä vaikeampi saada töitä? HS kokosi Helsingin kaupunkitietopäällikön Timo Cantellin avulla viisi faktaa ulkomaalaistaustaisten työllistymisestä pääkaupunkiseudulla.

Ne perustuvat uusimpiin 20–64-vuotiaiden työssäkäyntitilastoihin vuodelta 2017.

Fakta 1: Vantaalla ja Espoossa on Helsinkiä paremmat työmarkkinat

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli vuoden 2017 lopussa Helsingissä 53,1, Espoossa 57,0 ja Vantaalla 59,8 prosenttia. Kantaväestön vastaavat luvut olivat 76,7, 79,7 ja 79,2 prosenttia.

Vantaalla työllisyyttä lisää se, että ulkomaalaistaustaisessa väestössä on Helsinkiä ja Espoota enemmän Virosta ja Venäjältä tulleita, melko hyvin työllistyviä asukkaita. Vantaalla on myös hyvin työllistävää logistiikan ja kaupan alaa. Espoossa it-ala työllistää erityisesti aasialaistaustaisia.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta laskee se, että rekistereissä on Suomesta muuttaneita ihmisiä, jotka eivät ole tehneet ilmoitusta muutosta.

Fakta 2: Naisten on miehiä vaikeampi päästä töihin

Ulkomaalaistaustaisista miehistä oli vuoden 2017 lopussa Helsingissä töissä 57,3 ja naisista 48,3 prosenttia. Espoossa luvut olivat 62,4 ja 50,9. Vantaalla 66,4 ja 52,5.

Helsingissä parhaiten työllistyivät ulkomaalaistaustaisista miehistä 30–34-vuotiaat: 60,5 prosenttia. Samassa ikäryhmässä naisten työllisyys oli matalimmillaan (44,3). Espoossa tilanne noudatteli Helsinkiä.

Vantaalla 30–44-vuotiaat miehet (70–71,3 prosenttia) työllistyvät jopa lähes yhtä hyvin kuin kaikenikäiset suomalaistaustaiset miehet (78,6 prosenttia).

Yli 55-vuotiaat naiset olivat joka kaupungissa ainoa ikäryhmä, jossa naisten työllisyysaste oli korkeampi kuin miesten.

Fakta 3: Irakilaisten on vaikeinta saada töitä

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden on vaikein työllistyä. Irakista peräisin olevista 20–64-vuotiaista työllisiä oli vuoden 2017 lopussa Helsingissä vajaa neljännes (23,1) ja Somaliasta tulevista alle kolmannes (31,2). Myös muualla Lähi-idässä (36,8) ja Pohjois-Afrikassa (43,8) syntyneiden työllistyminen oli selvästi keskimääräistä heikompaa.

Irakilaistaustaisten työllistymistä voi vaikeuttaa se, että he ovat usein tulleet maahan melko vastikään.

Parhaiten Helsingissä asuvista ulkomaalaistaustaisista työllistyivät Virosta (68,3) ja Ruotsista (63,4) tulleet. Länsi-Euroopassa syntyneet ovat työllistyneet melko hyvin (60,3). Venäjälta tulleista oli töissä runsas puolet (55,2).

Fakta 4: Vasta huomattavan pitkä aika auttaa työllistymään

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste paranee Suomessa asuttujen vuosien mittaan, mutta vasta noin 15 maassaolovuoden kuluttua.

Suomessa olon kesto vaikuttaa vielä enemmän ulkomailla syntyneiden naisten kuin miesten työllisyyteen. Merkittävästi kasvavaan naisten työllisyysasteeseen vaikuttaa osin siirtyminen lasten- tai kodinhoidosta töihin.

Fakta 5: Toisen polven tulijoiden työllistyminen sakkaa

Toisen sukupolven ulkomaalaistaustaiset nuoret eivät keskimäärin ole työllistyneet ensimmäistä polvea paremmin. Tosin heitä on toistaiseksi ehtinyt työmarkkinoille melko vähän.

Vanhempien koulutus vaikuttaa myös lasten menestymiseen elämässä, mikä näkyy myös työllistymisessä.

Huolimatta syntymämaasta 20–29-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset olivat vuoden 2017 lopussa selvästi useammin työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella kuin suomalaistaustaiset. Heikoimmin olivat työllistyneet ulkomailla syntyneet naiset ja Suomessa syntyneet miehet.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Selvitysmies tuhoaisi Juha Sipilän luomuksen: valtio saisi kahden miljardin euron varat takaisin

    2. 2

      Norwichin omistajat kertoivat voitonjuhlista City-ottelun jälkeen: ”Alkoholia kului paljon”, ”Siis oikeasti, saimme Teemu Pukin ilmaiseksi”

    3. 3

      Boris Johnsonille täydellinen nöyryytys Luxemburgissa: jätti tiedotustilaisuuden väliin ilmeisesti siksi, ettei olisi buuaukselta saanut ääntään kuuluviin

    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    6. 6

      Poliisi julkaisi kuvan: Miehet murtautuivat asuntoon ja kävivät omistajan päälle keskellä päivää Sipoossa

    7. 7

      Ratikkakuski Dane Jozsefin oivallus johti upeaan hääkuvaan: ”Tuli aivan positiivinen fiilis, että nyt tein oikein”

    8. 8

      Avaruudesta löytyi pääkaupunkiseudun kokoinen kuollut tähti, joka painaa niin paljon, etteivät sen atomit pysy kasassa

    9. 9

      Mol.fi-työpaikkasivusto jäi ajastaan jälkeen, lähiaikoina avattavan uuden palvelun luvataan mullistavan suomalaisen työelämän

    10. 10

      Hallituksessa on viriämässä kova poliittinen taisto Kelan johtajasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    3. 3

      Poliisi julkaisi kuvan: Miehet murtautuivat asuntoon ja kävivät omistajan päälle keskellä päivää Sipoossa

    4. 4

      Ratikkakuski Dane Jozsefin oivallus johti upeaan hääkuvaan: ”Tuli aivan positiivinen fiilis, että nyt tein oikein”

    5. 5

      Lankku on teho­liike, mutta nämä 5 muunnelmaa ovat vielä tehokkaampia

      Tilaajille
    6. 6

      Nämä kuvat osoittavat, että iskut Saudi-Arabian öljy­laitoksiin tehtiin Iranin tai Irakin suunnasta, sanoo Yhdysvallat – Mutta kuvista ilmenee myös risti­riitaisuus

    7. 7

      Näin kodin viikko­siivous sujuu kahdeksan sijaan 1,5 tunnissa – Kansalais­opistojen opettajat kertovat, miten arkea voi helpottaa

    8. 8

      Kasperi Saari, 67, harrastaa hotellien omistamista, ja pian hän avaa Helsinkiin maailman suurimman ketjun huippu­hotellin

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    5. 5

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    8. 8

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Ratsastajat ovat aiempaa isompia, ja moni talli on päätynyt asettamaan paino­rajoja: ”Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää