Kaupunki

Helsingin tulevaisuus tiivistyy yhteen kuvaan: Pasilan ja Kalasataman väliin on jo alkanut syntyä kaupungin uusi pääkatu

Teollisuuskadun akseliksi kutsuttu alue kehittyvien Pasilan ja Kalasataman välissä kaupungistuu. Uusia asuntoja alueelle ei kuitenkaan suunnitella.

Elokuisen rankkasateen piinatessa Helsinkiä Maria Vainio katsoi ulos asunnon ikkunastaan Teollisuuskadulle päin.

”Katsoin, että oi, onpa komea taivas! Tuostahan tulee hauska kuva, kun ottaa Pasilan mukaan”, Vainio sanoo.

Sitten hän julkaisi kuvan Facebookin ”Helsingin kaupunginosat ennen ja nyt” -ryhmässä.

Komeiden sadepilvien lisäksi Vainio tuli kuvallaan tiivistäneeksi hyvin Helsingissä meneillään olevan kehityksen. Helsinki on muuttumassa entistä tiiviimmäksi ja kaupunkimaisemmaksi – ja samalla ehkä monipuolisemmaksi ja kiinnostavammaksi joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi kaupungiksi.

Kuvan taustalla Keski-Pasilaan nousevan Triplan laatikot kohoavat ikään kuin valtavana seinänä kaupungin taakse.

Rakentuvasta Keski-Pasilasta tulee paitsi Helsingin ”toinen keskusta” mutta myös kantakaupungin pohjoisraja, jonka takaa alkavat väljemmin rakennetut esikaupunkialueet. Triplasta ja tulevista tornitaloista tulee kaupungin uusia maamerkkejä.

Kuvan keskellä raitiovaunun takaa näkyy pilkahdus VR:n vanhaa konepajaa. Viime vuonna konepaja siirtyi Yhdysvaltain entisen Suomen-suurlähettilään Bruce Oreckin omistukseen.

Hän aikoo luoda konepajasta dynaamisen kohtaamis- ja markkinapaikan, jossa korostuvat kulttuuritoiminta ja uutta kokeilevat yrittäjät.

Konepajarakennusten taakse on 2010-luvulla valmistunut uusia asuinkortteleita. Niitä Vainio kuvaa ”Legolandiaksi”, josta löytyy mukavia puistoja.

Juuri kuvassa näkyvällä Teollisuuskadulla on keskeinen rooli Helsingin kehityksessä. Kaupunki haluaa kehittää sitä etenkin työpaikkojen ja kulttuuripalveluiden alueena. Yleiskaavassa Teollisuuskadun alueella on sama merkintä kuin ydinkeskustalla.

”Tämä on ainutlaatuinen paikka Helsingissä, jossa pystytään tarjoamaan yrityksille erilaisia sijoittumispaikkoja toistensa läheisyydessä”, kaupungin arkkitehti Tiia Ettala sanoo.

Kun puhutaan Helsingin tiivistämisestä, on Teollisuuskatu siitä siis hyvä esimerkki.

Myös rakennusyhtiö YIT:n kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen sanoo, että Teollisuuskadun merkitys rakentuvien Pasilan ja Kalasataman välissä kasvaa.

Kalasatamassa avattiin vuosi sitten kauppakeskus Redi. Lähivuosina alueelle on tulossa tornitaloja ja kokonainen uusi kaupunginosa.

”Teollisuuskadun akselille kerääntyy aktiviteettia, tiiviys kasvaa ja joukkoliikenne paranee. Se on entistä kiinnostavampi alue, minkä huomaa myös asuntojen hintakehityksestä”, Kostiainen sanoo.

Nyt kaupunki valmistelee kaavarunkoa Teollisuuskadun alueelle. Sen on tarkoitus ohjata alueen tarkempaa suunnittelua varsinkin julkisten ulkotilojen osalta. Ensimmäiset suunnitelmaluonnokset on määrä julkistaa talvella.

”Teollisuuskatu ei tällä hetkellä ole moneltakaan osin kovin hyvää kaupunkitilaa”, Ettala sanoo.


Teollisuuskatu on yksi keskustan pääkaduista, sitä pitkin ajaa noin 20 000 ajoneuvoa päivässä. Vielä 1960-luvulla kadun viertä kulkivat myös junat Sörnäisten satamaan.

Ratalinjaus näkyy vieläkin kaupunkikuvassa: moottoritiemäisen kadun sivulta sivulle on paikoitellen yli 50 metriä, risteävä liikenne kulkee kadun yli silloilla eikä vehreyttä ole paljon.

Kun alueen asukkailta kysytään, korostuu kadun ongelmana sen ylittämisen vaikeus. Kahden kilometrin matkalla suojateitä on kahdeksan, eivätkä ne ole reittien kannalta oikeissa paikoissa.

Kaupungin suunnitelmissa ei ole kaavoittaa Teollisuuskadulle lisää asuntoja. Kostiaisen mielestä varsinkin Vallilan teollisuusalueetta pitäisi kehittää funktionaalisen yhden toiminnon alueen sijaan urbaanina ympäristönä.

”Iltaisin Sturenkadun pohjoispuolinen alue on täysin kuollut, siellä ei tapahdu mitään. Se ei ratkea tuomalla vain lisää työpaikkoja, vaan pitäisi miettiä enemmän asumisen ja työpaikkojen yhdistelmää”, Kostiainen sanoo.

Ettala sanoo, että Teollisuuskadun alueelle kyllä riittää käyttäjiä ilman lisäasuntojakin, kun alueen yhteydet ja palvelut paranevat.

”Siinä on Suomen tiiveimmät asuinalueet ympärillä, niin kyllä siitä tulee ympäri vuorokauden elävä alue.”



Kivijalat ovat yksi alueen suurimmista ongelmista. Rakennusten pohjakerrokset eivät avaudu kadulle päin, eikä osassa ole edes ikkunoita vaan pelkkää seinää. Esimerkiksi tanskalaisarkkitehti Jan Gehlin mukaan kävelijälle pitäisi olla uusia virikkeitä viiden sekunnin välein.

”Katutasoa pitää saada kiinnostavammaksi, koska ihmiset eivät mielellään kävele umpiseinien vieressä”, Kostiainen sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että Teollisuuskadun kivijalkoihin tulee liiketiloja, sillä lähellä on isoja kauppakeskuksia. Enemmän kysyntää lienee liikuntaan, harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyville toimijoille, Kostiainen sanoo. Esimerkiksi Kostiaisen kotitalon pohjakerrokseen on tullut tanssistudio.

Niin, ne kauppakeskukset. Redin ja Triplan tulo on puhuttanut helsinkiläisiä paljon viime vuosina – tarvitsemmeko todella lisää kauppakeskuksia?

Triplaa rakentavaa YIT:tä edustavan Kostiaisen mukaan se on vääjäämätöntä, sillä Helsingissä vain Punavuori ja Kallio ovat tarpeeksi tiiviitä elävän katukuvan mahdollistamiseksi.

Verrattain harvaan rakennetussa kaupungissa asiakasvirrat eivät siis Kostiaisen mukaan riittäisi laajemmin kivijalkakauppiaille. Joukkoliikenteen solmukohtaan rakennettavaan kauppakeskukseen on sen sijaan helpompi houkutella uusia brändejä, jotka eivät muuten tulisi Suomeen.

”Lauttasaarelainen taloyhtiö ei pääse esimerkiksi [vaatemyymäläketju] Zaran kanssa keskustelemaan, että tulisivatko he heidän kivijalkaansa, tarkoitan siis sitä”, Kostiainen sanoo.

Kaupungillakin mietitään kivijalkojen kehittämistä muutenkin kuin liiketiloilla.

Toimistotalojen pohjakerroksia voisi kaupungin mielestä avata yleisölle sijoittamalla niihin erilaisia palveluita ja ruokapaikkoja.

Rakennuksen uumenissa sijaitseviin ruokaloihin ei nyt pääse ulkopuolelta, mutta entä jos ravintolat avautuisivatkin kadulle päin? Päiväsaikaan siellä olisi enimmäkseen työntekijöitä, ilta-aikaan enemmän kulttuuri- ja tapahtumakävijöitä, Ettala hahmottelee.

”Että saataisiin ikään kuin avattua sitä ajattelua, mitä synergiaetuja eri toimijat voisivat saada toisiltaan. Nyt siellä on toisistaan irrallaan olevia työpaikkojen ja kulttuuripalveluiden alueita.”

Näin yritetään nyt tehdä Nordean pääkonttorin korttelin kaavamuutoksessa. Osa rakennuksista puretaan ja niiden tilalle rakennetaan uutta ja korkeampaa. Dallapénpuiston puoleinen umpinainen pohjakerros määrätään avattavaksi, ja siihen tulee sijoittaa liike- ja palvelutiloja.

Toimistokolosseille on jo hieman vastapainoa alueella. Konepajan merkitys kaupunkielämän keskuksena tulee painottumaan paikkana, johon tullaan varta vasten.

Lähellä ovat myös entisen sähkö- ja kaasulaitoksen sekä teurastuslaitoksen kulttuurikeskustat Suvilahti ja Teurastamo. Näiden välisiä yhteyksiä kaupunki haluaa vahvistaa.

”Haluamme tuoda niitä henkisesti lähemmäs toisiaan ja parantaa niiden välisiä kulkuyhteyksiä”, Ettala sanoo.

Fakta

Teollisuuskadun akseli


  Helsingin kaupunki haluaa kehittää Pasilan ja Kalasataman välistä Teollisuuskadun aluetta merkittävänä työpaikkojen, liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymänä.

  Kaupunki valmistelee nyt alueelle kaavarunkoa. Kaavarunko ohjaa alueen tulevaa kehitystä muttei ole oikeusvaikutteinen asiakirja.

  Alueen kiinteistöistä noin 90 prosenttia on yksityisomisteisia.

  Runkolinjat 500 ja 510 aloittivat liikennöinnin Teollisuuskadulla elokuussa 2019. Tulevaisuudessa ne on tarkoitus korvata pikaraitiotiellä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      EU-lähteet FT:lle: Boris Johnson lyyhistyi tuolissaan tajutessaan lounaan äärellä, miten ulalla hän oli Britannian neuvottelu­asemasta

    2. 2

      Verottaja tiedottaa: Joka kolmannen veroprosentti on liian pieni

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Hallitus pyrkii helpottamaan pienituloisten tilannetta, mutta purevatko toimet? Näin tutkijat arvioivat

    5. 5

      Isäpuoli tuomittiin 11 vuoden vankeuteen vakavasti sairaan tytön taposta Nurmi­järvellä

    6. 6

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    7. 7

      New Yorkin metroon ei saa viedä koiria, elleivät ne ole jonkinlaisessa kantolaukussa – Näin luovasti ihmiset kiertävät kieltoa

    8. 8

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    9. 9

      Saudi-Arabia on käyttänyt miljardeja huippu­luokan ilma­torjuntaan, mutta silti se oli voimaton lennokki-iskun edessä – miten se on mahdollista?

    10. 10

      Kolme sinistä miestä on kerännyt katsomoihin jo 35 miljoonaa ihmistä, nyt ryhmä vierailee ensi kertaa Suomessa – Miksi The Blue Man Group on niin suosittu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    2. 2

      Tuore tutkimus: Rasvamaksa on käytännössä jo kansantauti, ja siitä kärsivän tulisi välttää alkoholia täysin

    3. 3

      R-kioski harkitsee lopettavansa matkakorttien lataamisen HSL:n palkkiopäätöksen takia

    4. 4

      Tämäkin jugend-kaunotar on Helsingin kaupungin vuokratalo: Helsingin valtuuston enemmistö ei heittäisi hyvätuloisia ulos puoli-ilmaisista asunnoista

    5. 5

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    6. 6

      HS-analyysi: Tuoreen äidin julkinen ampuminen sai Ruotsin harkitsemaan Suomessa ongelmalliseksi havaittua todistamistapaa

    7. 7

      Parisuhteet ovat muutoksessa, ja yhdessä asiassa astumme sata vuotta ajassa taakse­päin, sanovat asian­tuntijat – Näistä merkeistä tunnistat ”työ­pari­suhteen”

      Tilaajille
    8. 8

      Verotus kiristyy, bensa kallistuu: HS:n laskurit kertovat, miten budjetti vaikuttaa kukkaroosi

    9. 9

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    10. 10

      EU-lähteet FT:lle: Boris Johnson lyyhistyi tuolissaan tajutessaan lounaan äärellä, miten ulalla hän oli Britannian neuvottelu­asemasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    7. 7

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää