Kuvat näyttävät, minne keskustatunnelin ajoaukot rakennettaisiin – Näin Helsinki perustelee massiivisia tunnelisuunnitelmia

Helsingin alle kaavaillun keskustatunnelin hinnan arvioidaan HS:n tietojen mukaan nousevan 1,3–1,4 miljardiin euroon. Helsingin kaupungin virkamiesten laatima suunnitelma keskustatunnelista – tai maanalaisesta kokoojakadusta – julkaistiin perjantaina.

Tunneli kulkisi Länsiväylältä Sörnäisten rantatielle. Siihen kaavaillaan liityntätunneleita Sörnäisistä, Katajanokalta, Kruununhaasta, Eteläsatamasta, Jätkäsaaresta ja Punavuoresta tai Eirasta.

Aluerakentamisjohtaja Kari Pudashttps://www.hs.fi/haku/?query=kari+pudas korosti julkaisutilaisuudessa, että kustannusarviot ja tunnelin vaikutusarviot ovat vielä alustavia.

Tunnelin käyttömaksu olisi nelikaistaisessa vaihtoehdossa 20 senttiä kilometriltä ruuhka-aikana ja 10 senttiä kilometriltä ruuhka-ajan ulkopuolelta. Esimerkiksi Länsiväylältä Hermannin rantatielle kertyy matkaa tunneliverkostoa pitkin noin 5,5 kilometriä. Keskustan alittaminen maksaisi siis ruuhka-aikana noin 1,1 euroa.

Arvioiduilla liikennemäärillä käyttömaksuja kertyisi tunnelin käyttäjiltä 7–10 miljoonaa euroa vuodessa.

Johtopäätös onkin, ettei tunnelia rakenneta pelkästään käyttäjämaksuilla. Pudaksen mukaan tässä vaiheessa ei vielä ole selvitetty investoinnin eri rahoitusvaihtoehtoja tai käyttömaksujen perinnän tekniikkaa.



Tunnelissa olisi vähintään neljä kaistaa, kaksi molempiin ajosuuntiin. Lisäksi kuuden maanalaisen eritasoliittymän kohdalla olisi lisäkaistoja.

Suunnitelmassa esitetään keskustatunnelin ja aiemmin suunnitellun Sörnäistentunnelin rakentamista yhtenäiseksi väyläksi. Virkamiehet ovat selvittäneet myös lyhyempää, Sörnäisten rantatielle päättyvää keskustatunnelia sekä kaksikaistaisia vaihtoehtoja, mutta niitä pidetään liikenteen sujuvuuden kannalta heikompina.

Lue lisää keskustatunnelin taustoista: Tällainen olisi Helsingin keskustatunneli: maan alle neljä kaistaa ja kuusi eritasoliittymää, suuaukkoja ympäri kantakaupunkiahttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006236664.html

Samassa paketissa keskustatunnelin kanssa virkamiehet ehdottavat Helsingin kävelykeskustan laajentamista. Virkamiehet esittävät yksityisautoilun kieltämistä tai rajoittamista useilla kaduilla. Näitä ovat esimerkiksi Esplanadit, Eteläranta, Fabianinkatu, Kaivokatu ja Postikatu.

”On ollut huoli siitä, että syntyisi kokonaan autoton keskusta, samaten se, että keskusta näivettyisi”, kertoi projektinjohtaja Katarina Baarmanhttps://www.hs.fi/haku/?query=katarina+baarman valmistelijoiden saamasta palautteesta.

Jos kävelykatualue laajenisi keskustassa tunnelirakentamisen yhteydessä, kuten ajatus on, autoilu maan päällä vähenisi. Kävelykatujen määrän mukaan vähenemä voisi olla kokoojakaduilla 18–32 prosenttia.

Kantakaupungin pintaliikenne vähenee kaikilla katuluokilla yhteenlaskettuna noin 4–12 prosenttia.

Suurin muutos tapahtuisi Esplanadeilla. Baarmanin mukaan ajatuksena on, että Esplanadeilla säilyisi kuitenkin yksi ajokaista suuntaansa.

Tämä voisi toteutua joko niin, että Pohjoisesplanadista tehdään kävelykatu ja Eteläesplanadi muutettaisiin kaksisuuntaiseksi, tai sitten niin, että molemmilla kaduilla on yksi ajokaista.

Keskustatunnelin rakentaminen keikauttaisi pitkään jatkuneen joukkoliikennettä suosivan politiikan yksityisautoilun hyväksi.

Jos tunneli toteutetaan kantakaupungin alla nelikaistaisena ja sen käyttömaksu pysyy maltillisena, autoilun kulkutapaosuus kasvaa koko Helsingin seudulla. Vastaavasti joukkoliikenteen käyttö vähenee.

Eniten tunneli hyödyttäisi Etelä-Espoon autoilijoita. Autoilijoiden yhteydet paranisivat myös Itä-Helsingistä.

Helsingin kaupungin teettämissä selvityksissä nelikaistainen maanalainen yhteys Länsiväylältä Hermannin rantatielle lisäisi läpiajoa keskustassa.

Nykyinen läpiajo on 7 200 autoa vuorokaudessa. Keskustatunnelin rakentamisen jälkeen vuonna 2030 läpiajo kolminkertaistuisi runsaaseen 20 000 autoon vuorokaudessa. Autojen kokonaismäärä olisi tunnelissa runsaat 40 000 autoa vuorokaudessa.

Alustavien vaikutusarvioiden perusteella läpiajo kuormittaisi kantakaupungin sisäänajoreittejä Länsiväylää, Itäväylää ja Hermannin rantatietä.

Kaikki liikenne-ennusteet on laskettu siten, että tienkäyttömaksuja ei ole otettu käyttöön eikä joukkoliikenteen taksoja ole sen vuoksi pystytty olennaisesti alentamaan.

Ensi tiistaina esitys etenee kaupunkiympäristö­lautakuntaan. Siellä istuvien poliitikkojen on punnittava, halutaanko sen pohjalta alkaa laatia tunnelihankkeen yleissuunnitelmaa.

Baarmanin mukaan tunneli on mahdollista toteuttaa vaiheittain kuitenkin siten, että päätunneli rakennettaisiin ensin.

Jos kaupunkiympäristölautakunta päättää jatkaa hanketta, suunnitelmia tarkennetaan luultavasti noin vuoden ajan. Vaikka tunneli liittyy vahvasti kaupunkisuunnitteluun, pormestari Vapaavuori on osoittanut selvitystyön poikkeuksellisesti kaupunginkanslian tehtäväksi.

Kuntapoliitikkojen tavoitteena on päättää tunnelin lopullisesta kohtalosta valtuustotasolla vielä tämän valtuustokauden aikana, siis vuoden 2021 kevääseen mennessä.